ymmärtäkää nyt hyvät kanssalenkittäjät

Pienet on sinulla ongelmat.

ja vartiotahtoinen tai vaikka uroksia dissaava uros, niin ongelma olis aika iso..



Noh, ehkä semmosen kanssa ei sit kauheen moni tuppaisi edes kaveeraamaan...



Meilläpäin ei kyllä oo pahemmin moikkailijoita tai perän nuuskijoita näkynyt..

Minä pidän kyllä koirat hihnassa ja vieressä ja mennään ohi, ellei vasiten sovita vastapuolen kanssa etäältä, että nuuskitaan, tai ellei kohdata jo valmiiksi nuuskututtavia. Vieraita me ei ruveta haistelemaan.



Meidän koirat ovat isoja, joten treeni on meilläkin tärkeää ja jokapäiväistä.

Toisten koirien ohittaminen nätisti on ollut koiralle vähän kompastuskysymys: usein tykkäis vaan jäädä makaamaan ja venaamaan että toinen ehtii kohdalle

mutta voi pojat että on ärsyttävä tuo omankin koirasi tapa! Me olemme juuri näitä reippaita ohittajia, jotka emme jää nuuskimaan (ellei koirakko ole tuttu, mutta mitään tarvetta mulla ei ole lenkillä uusiin tutustua/tutustuttaa, ne on koirapuistojuttuja ne). Koirani ovat onneksi hyvin koulutettuja, mutta tosi tympeää on olla aina se ohittava koirakko, vaikka omistaja sun tavallasi pitäisikin koiransa paikallaan kun menemme ohi (eikä päästä takaa haistelemaan, mikä on kyllä vielä astetta ärsyttävämpää). Mutta miksi ME olemme aina se työn tekevä osapuoli?? Miksi juuri te jäätte aina parkkiin odottamaan? Joo, voitaishan mekin tehdä joka kerta samoin, ja joskus kiusallani teenkin, kun näen että vastaantuleva ottaa koiransa istumaan kun olemme tulossa kohdalle; otan omanikin istumaan paikalleen kun niin kypsyttää tuommoinen. Siinä sitten molemmat pällistelemme paikallamme kunnes toinen kiusaantuneena tajuaa että me emme todellakaan ole menossa ohi. :p

Oletko miettinyt, että juuri tuo, kun annat koirasi päättää paikalleen jumittamisen, antaa sille lisää potkua siihen uskoon, että toisen koirakon ohittaminen ei olekaan mikään läpihuutojuttu? Että jos oikein parkkiin kannattaa jäädä niin jotain jännää tässä on tapahtumassa... Ja sitä myöten itse ohituskin on hankalampaa.

Kaikki kun vaan keräis ne piskinsä kontaktin alle ja jatkaisi matkaansa tekemättä asiasta mitään numeroa tai antamatta KOIRAN päättää kävelläänkö vai ei, niin väitän, että remmiräyhääjiä ois huomattavasti vähemmän!

Mitähän mulla mielestäsi meni ohi? Ap itse mainitsee, että koira tykkää jäädä paikalleen ja he nyt treenaavat ohitusta. Mikä on ihan valtavan hyvä juttu, ja symppaan myös täysin tuon ärsyttävyyttä, kun takaapäin päästetään haistelemaan.

Kiitos päivän ekoista nauruista :)! Olen aina ajatellut, että koiranomistajien ajatusmaailma pyörii vähän eri tavalla kuin muilla ja näinhän se on..

Itselläni ei ole ollut koiran kanssa minkäänlaisia ongelmia ohitusten/toisten korien tapaamisessa.



Itselläni opn uroskoira, oikein huvitti kun yhtenä päivänä paikalle osui toinen uroskoira, suurinpiirtein samaa kokoa kuin itselläni. Isäntä siinä kertoi kuinka heidän koira pistää aina rähinäksi muille uroksille, joten ajattelin kerran kun hänen koirallaan on ongelma, niin hän sitten väistyköön..eipä väistynyt. KOirat moikkavisat ihan kiltisti toisiaan ja siitäkös isäntä alkoi koiraansa kehumaan (hyvä niin) sitten koira alkoikin murisemaan, koiran isäntä siirtyi silittämään koiraansa ja toisteli että ei mitään hätää olet oikein reipas ja hienosti menee:) Täytyy sanoa että siinä vaiheessa minua alkoi ihan huvittamaan...ei olisi koiranisäntä voinut enempää kannustaa koiraansa huonoon käytökseen:))

Me olemme pennusta lähtien pitäneet koiran lähellä itseämme kun näen jo kaukaa (ennakoin siis) että toinen koira saapuu. Kiinnitän koiran huomion ihan johonkin muuhun...nykyään ei tarvitse kuin ihan normaalisti ohi mennä..hihna voi olla löysällä, ja koirani ei ole kiinnostunut muista koirista, ellen minä ensin tee aloitetta.

Olen aina ajatellut, että koiranomistajien ajatusmaailma pyörii vähän eri tavalla kuin muilla ja näinhän se on..

Tämä nyt sattuu vaan olemaan keskustelunaiheena tässä ketjussa ja ihmiset kertovat kokemuksistaan tämän aihepiirin parissa; ohitus.

Sama kun joku aloittaisi ketjun pyöräilystä ja toivoisi että toiset pyöräilijät pysyisivät omalla puolellaan katua. Ei se silti mun mielestä kerro mitään pyöräilijöiden ajatusmaailmasta, jos meinaan ajattelet että "onpas vinksahtanutta sakkia ajatusmaailmaltaan", tuskin me koiralliset sen kummemmin tätä ajatusmaailmaa esim. töissä pyöritämme... :)

Itselläni myös joskus kävi niin, ettei ollut aikomuksena tutustua toiseen koiraan, kun veimme samalla postia laatikkkoon. Mummeli tuli puudelinsa kanssa kohti, otin koirani lyhyelle narulle että mammalle tulisi selväksi että emme ole tutustumassa heihin. Mutta mitä, flexi pitkänä päästää rekkunsa siihen, jolloin otin entistä lyhyemmmäksi. Sitten mummeli ihmettelee että on kumma kun ei voi antaa tutustua, johon kyllä auliisti kerroin että en mene takuuseen että tutustuu välttämättä nätisti. Silloin mammakin tajusi ottaa rekkunsa kauemmas. Ja tosiaan koirani ei ollut mikään raivohullu tapaus, mutta kyllä niitä jotka nauttivat koirapuistossa olosta, meillä nautittiin enemmän metsälenkeistä missä sai haistella. Ja siellä ei haitannu vaikka toinen koira tuli vapaana, koska tämä meni hajun perässä eikä todellakaan välittänyt siitä toisesta. Myöskin ohitukset meni meillä sujuvasti, kunhan se toinen ei heti torpannu takaa tulla.



Juu, pienet on meidän murheet. Mutta osaa ärsyttää.

siis koirani ei nauttinut koirapuistossa olosta. Ja sai enemmän metsän hajuista kuin toisen koiran riehumisesta. Johon sillä enemmänkin meni hermo kuin että olisi lähtenyt leikkiin.

Oma uroskoirani EI ole kiltti vieraille koirille. Varsinkin, jos minulla on lapsi mukanani. Tilanne, jossa vieras koira päästetään liian lähelle koiraani, on vaarallinen - ei vähiten lapselle, joka säikähtää ja voi itsekin saada vieraan koiran hampaasta, koska hänen kasvonsa ovat koiran kasvojen tasalla. Mulla ei ole mitään kiinnostusta maksaa eläinlääkärikuluja, ei oman eikä toisen koiran kohdalla vain omistajien typeryyden vuoksi. Koirani ohittaa toisen koiran nätisti käskyn alla, ei murise eikä hauku, mut jos toinen koira tulee liian lähelle, niin siinä ei hyvä heilu. Mä kailotan jo kaukaa kaikille niille "tottelevaisten" koirien omistajille, joilla on koira irti tai muuten ihan holtiton, että jos toi koira tulee lähemmäksi, niin mä otan sen itse hihnaan/pidän huolen et se pysyy kaukana. Viimeistään silloin, kun pistän oman koirani istumaan ja todella otan sen vieraan koiran hihnaan ja palautan omistajalleen, on viesti mennyt perille.



Mä en ymmärrä muutenkaan tuota koirien tutustuttamisvimmaa. Eikö muiden koirilla muka ole tuttuja koirakavereita, joita nähdään säännöllisesti? Aika köyhä on koiran sosiaalinen elämä, jos siihen kuuluu pelkästään stressaavia ohitus- ja tutustumistilanteita eikä koiran suhde toiseen koiraan saa ikinä rauhassa kehittyä. Mulle lenkityshetket on myös tervetullutta omaa aikaa, enkä mä halua kuluttaa sitä jaarittelemalla niitä näitä tuntemattomien ihmisten kanssa.