Olenko minä kontrolloiva vai ärsyttääkö mies oikeasti tahallaan?
Ja sitten heittää juttua että "kunnon n 4tsi, hirveä ski7sooja, ikuisesti yksin". Kait minä sitten vaan olen hirveä ihminen. Kyse oikeasti pikku jutuista, mutta tekee juuri päinvastoin, minkä tietää ärsyttävän minua. Esimerkiksi pyysin kuorimaan loput perunat, jotta voin valmistella muuta. Olin pilkkonut jo osan pellille ja mies sitten alkoi pilkkoa niitä ihan eri muotoon (eri kokoiseen) ja myhäili ja selkeästi odotti milloin huomaan tämän. Tai sitten mökillä ollessamme olen sanonut että älä huuhtele kahvipannua järvivedellä, jota sisällä ämpärissä, vaan käytä tuotua hanavettä, viimeeksi tokaisi että "katso, järvivettä menee"... Että mikä ajaa ihmisen tällaiseen? Vai onko se vika oikeasti minussa?
Kommentit (161)
No, ethän ole yksin vaan sen miehen kanssa.
Ois varmaan hyvä yrittää puhua tosta, että yrittääkö hän olla hauska vai purkaako jotain turhautumista/kiukkua/jotain/mitä? tuollaisella käytöksellä ja koittaa saada asia ratkaistua.
Vaikuttaa siltä, että mies tekee tuon tahallaan. Hän kokee, että olet häntä alempi ja hän on ylempi. Eihän alainen töissäkään saa kehottaa esimiestään tekemään asioita. Noin mies osoittaa sinulle, mikä paikkasi on hånen mielestään.
Tarvinneeko edes kehottaa ilmiselvää, eli eroa.
Onko kuin lapsi, kaipaa huomiota. Jollei sitä koskaan saa hyvällä, niin pahalla ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Ois varmaan hyvä yrittää puhua tosta, että yrittääkö hän olla hauska vai purkaako jotain turhautumista/kiukkua/jotain/mitä? tuollaisella käytöksellä ja koittaa saada asia ratkaistua.
En tiedä haluaako jotenkin näpäyttää että empäs teekään sinun tavallasi/niinkuin sinä haluat ja kuulemma ei siihen kovin kummosta edes tarvitse että kilahdan. Eli ei oikein auennut keskustelemalla. Minulla vaan ei ole mitään vertauskohtaa siihen että onko mies oikeassa ja minä raivoan kaikesta. Omasta mielestä olen kyllä aina hyvällä tuulella kunnes mies käyttäytyy noin tai sanoo muuten jotain mielestäni ikävää, (huumoria hänen mielestä ja minä olen vaan vähän huumorintajuton). Ap
Luulen, että sekä että. Kyllä sinä minusta nipotat täysin turhasta, jos huomauttelet siitä, että mies pilkkoo perunat väärän kokoisiksi. No, sitten huomautus voi olla aiheellinen, jos valmistelette tarjoiluja isoihin juhliin, joissa kaiken pitää olla tiptop.
Tuossa kahvinpannun huuhtelussa olit taas mielestäni oikeassa. Epäilen sen olleen miehen reaktio siihen, että nipotat jokaisesta pikkuasiasta.
Pyrkii siihen, että sinä alat hoitamaan kaiken.
Älä ainakaan lisäänny tuon kanssa. Lapsista tulee samanlaisia.
Kuulostaa siltä, että sinulla on ohje joka asiaan ja näkemys miten joka ikinen asia pitää tehdä, ja mies taas reagoi tähän ärsyttämällä tahallaan kuin joku 10 v.
En kyllä ite jaksaisi tuota miehen käytöstä, eli joko keskustellaan siitä minkä pitää muuttua jotta tuo provosointi loppuu, tai sitten en jaksaisi koko suhdetta. En halua olla suhteessa pikkupojan kanssa.
Mies on kehitykseltään noin 5 vuotias. Ärsyttää uhallaan, jotta saa sinussa aikaan reaktion ja sitten syyttää sinua kun (aiheellisesti!) reagoit. Jos teet kokeen ja et tarkoituksella reagoi yhtään mihinkään, lyön vetoa että hän eskaloi ärsyttämistään yhä pidemmälle ja pidemmälle kunhan aikaansaa reaktion. Ei ole normaalin ihmisen toimintaa, ja yhdistettynä "jäät yksin jos et siedä henkistä pahoinpitelyäni" hänen toimintansa kuulostaa narsistiselta kiusaamiselta. Hän yrittää hajottaa sinut.
Ei taida paljoa hyvää olla tuossa suhteessa?
Hyi että mikä pikkulapsen tasolle jäänyt typerys mies onkaan, tuollaisillehan ero tulee aina täytenä yllätyksenä ("ei se uskalla kuitenkaan erota kun on tähänkin asti katsellut.") Siskon exä oli tuollainen ääliö
Onko miehellä iso kikkeli vai paksu lompsa, kun siedät moista?
Miksi perjantaisin on miesten haukkumiset yleisiä tällä palstalla?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että sinulla on ohje joka asiaan ja näkemys miten joka ikinen asia pitää tehdä, ja mies taas reagoi tähän ärsyttämällä tahallaan kuin joku 10 v.
En kyllä ite jaksaisi tuota miehen käytöstä, eli joko keskustellaan siitä minkä pitää muuttua jotta tuo provosointi loppuu, tai sitten en jaksaisi koko suhdetta. En halua olla suhteessa pikkupojan kanssa.
Kyllä se pitää paikkansa että minulla on kyllä moneen asiaan mielipide miten joku pitäisi tehdä ja yleensä siihen on joku suht pätevä syy, esimerkiksi nuo perunat, jos toiset pienempiä ja toiset isompia niin joko toiset jää raa'aksi tai sitten toiset palaa. Olen myös jollaintapaa esteetikko ja pidän kun ruoka (tai joku muu) näyttää kivalta, olen myös itse valmis sen vaivan näkemään mutta jos toinen tarkoituksella tekee juuri päinvastoin miten minä tekisin niin koen sen jonkinlaisena arvostuksen puutteena, että näkee erikseen vaivan sille että tekee eri tavalla. Teen itsekin monet jutut sen toisen näkemyksen vuoksi, esimerkiksi mies haluaa että talouspaperit laitetaan bioastiaan (kait kierrätysohje näin sanoo), niin olen näin ruennut toimimaan enkä tarkoituksella heitä niitä joka kerta sekajätteeseen.
Ap
Kaipa tuo on vastareaktio sille, että tosiaan pomotat liikaa. Toisaalta miehenkin reaktio on lapsellinen.
En kyllä itsekään yhtään sietäisi sitä, jos puoliso alkaisi käskemään, millä vedellä kahvipannu huuhdellaan.
Vierailija kirjoitti:
Kaipa tuo on vastareaktio sille, että tosiaan pomotat liikaa. Toisaalta miehenkin reaktio on lapsellinen.
En kyllä itsekään yhtään sietäisi sitä, jos puoliso alkaisi käskemään, millä vedellä kahvipannu huuhdellaan.
Eikö sinusta ole ällöttävää, että kahvi valuu seuraavaksi siihen pannuun missä ollut (likaista) järvivettä?
Kusipäinen ukko. Ärsyttää tahallaan.