Mikä harrastus lapselle, joka on rauhallinen ja ei kilpailuhenkinen?

Aikidossa ei kilpailla.

Ennen maalla ainakin oli 4H-kerhoja.

Partiota kyllä suosittelen. Se on nykyään tunnuksutetonta ja tavoitteena on saada lapsia mukaan eri kulttuureista ja taustoista.

Kiipeily on erittäin hyvä harrastus noilla spekseillä. Kilpaillakin voi, mutta heittäisin hihasta, että 99 % ei kilpaile, eli ei ole mikään outo lintu joukossa. Kiipeily vaatii rauhallisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. lajia voi harrastaa sisällä ja ulkona ja maksut eivät yleensä ole mitään ihan mahdottomia. 

Monet liikuntaharrastukset on sopivia myös rauhallisille - itse nautin painilajeista, ne on rentoa mylläämistä, ja pienten ryhmät on enemmän leikkimistä kuin vakavaa treenaamista. Kamppailulajit yleensäkin on mukavia ja yhteisöllisiä.

Käyttekö perheenä kirjastossa? Lukeminen on hyvä harrastus kenelle vain lapselle tai aikuiselle, mutta erityisesti rauhallisella voi olla keskittymisen puolesta etulyöntiasema. Partio on myös hyvä harrastus, ja ylempänä sanottiinkin jo, että ei ole uskonnollista enää.

Partiossa ei uskonto näy niin paljon kuin joskus 20-30 vuotta sitten. Toki riippuu lippukunnasta. Minulla on kokemusta kahdesta lippukunnasta, joista toisessa uskonto näkyy enemmän ja toisessa ei oikeastaan ollenkaan. Siinä toisessakin enemmän tarkoittaa sitä, että uskonto mainitaan partiolupauksessa ja seurakunnan edustaja on mukana puurojuhlassa. Siinä ensimmäisessä sen verran että seurakunta on antanut tilojaan lippukunnan käyttöön esimerkiksi juhlia varten, olisihan sadan hengen juhlaan vaikea löytää edullista tai ilmaista tilaa. Mutta lyhyesti sanottuna uskonto ei niin paljon näy missään partion toiminnassa että sen takia sitä kannattaisi välttää.

Vierailija kirjoitti:

Monet liikuntaharrastukset on sopivia myös rauhallisille - itse nautin painilajeista, ne on rentoa mylläämistä, ja pienten ryhmät on enemmän leikkimistä kuin vakavaa treenaamista. Kamppailulajit yleensäkin on mukavia ja yhteisöllisiä.

Käyttekö perheenä kirjastossa? Lukeminen on hyvä harrastus kenelle vain lapselle tai aikuiselle, mutta erityisesti rauhallisella voi olla keskittymisen puolesta etulyöntiasema. Partio on myös hyvä harrastus, ja ylempänä sanottiinkin jo, että ei ole uskonnollista enää.

Käydään kirjastossa kyllä usein, ja kirjastoautolla vaikka ei periaatteessa "tarvitsisi". 

Käydään uimahallissa uimassa ja kesällä rannoilla. 

Käydään metsäretkillä ja laavuilla koko perhe. 

Kiipeilemässä ovat käyneet muutamia kertoja isänsä kanssa, ja vain isommat lapset tykkäsi. 

Huomaan, että kuopus kaipaisi jotain muuta, jotain ihan omaa. Googlasin tämän alueen partiotoiminnan, ja kyllä kaikki tapahtuu täällä seurakunnan tiloissa ja jotenkin sen alaisuudessa. Ratsastuksen hinnat katsoin isoimmasta paikasta nyt ensimmäiseksi ja huhheijaa. Tässä nyt paljastuu paikkakuntakin joillekin, mutta tämän kaupungin 4h-kerho toimii kotieläinpihalla ja sielläkin vain kesäisin. Muuta erityisempää en äkkiseltään löytänyt.

Kamppailulajeja voin lapselle ehdottaa, mutta epäilen ettei innostu. On kyllä muuten innokas ja iloinen lapsi, mutta lähikontakti toiseen lapseen ei ole hänen juttunsa ollut ikinä. Ei siis paini, edes sisarusten kanssa leikillään. Ap

Tarvitseeko sen olla jotain järjestettyä? Hommatkaa koira, se täyttää nuo tarpeet.

Lapsille järjestetään joskus linnunpöntön rakentamista, ja siinähän tulee luonto-opastusta.

Joku satubaletin tapainen?

Jousiammunta?

Jos ei tarvinnut olla mitään urheilua niin voisi alkaa soittamaan itseään kiinnostavaa soitinta?

Geokötköily?

Suunnistus?

Hiihto?

Laskettelu?

Tykkääkö tietokoneista tai tutkimisesta? Ohjelmointikerhoja ja tiedekerhoja järjestetään myös etänä!

Entä kuvataiteet tai käsityöt? Kumpaakin voi harrastaa itsenäisesti tai ryhmässä. Netissä on superhyviä tutoriaaleja melkein kaikesta mahdollisesta!

Monenlaista varsinkin jos on valmis itse olemaan mukana ensimmäisinä vuosina. Tässä ensimmäisiä mieleen tulevia.

Liikuntaharrastukset: tanssi (esim. hiphop, kansantanssi, baletti),  luonnossa liikkuminen (patikointi, pyöräily, suunnistus, kalastus tai melonta), ja vaikka jooka :)

Taide- ja taitoharrastukset: piirtäminen tai maalaaminen, käsityöt (esim. askartelu, puutyöt, neulominen),  teatteri, musiikki (esim. soitto tai laulu), kasviharrastukset kuten kukkien hoito tai eläin kuten lisko tai akvaario.

Itse varmaan tuossa iässä leikkien ja pelien (ulkona ja sit sisällä esim. lautapelit) ja luonnossa haahuilun lisäksi keräsin mm. karkkipapereita vihkoon. Sitten tein tuoss iässä podcasteja kasetille itselleni.Tosin silloin tuota nimeä ei ollut keksitty, ne oli "radio-ohjelmia". Yhden syksyn keräsin postimerkkejä. Sitten kesäisin keräsin pulloja ja niillä rahoilla ostin karkkeja ja menin kirjastoon lukemaan sarjiksia. Silloin kirjastoissa oli myös musiikkihuoneet. Sitten leegot ja playmobiilit ja sotilasukot jne. Lätkä(pöytä)peli, vaikka se oli hauskempaa kaverin kanssa. Myöhemmin pienoismallit. Olis ollu hieno, jos vanhemmat olis antanu maalata ne, vaikka tiedän että lopetin sen ennen sitä ikää kun olisin oikeasti osaanut maalata. Harrastin myös valokuvausta... kahden filmirullan verran.

Siihen aikaan aikuiset antoi lasten tylsistyä ja keksiä itse tekemistä. Ruutuaikaa oli ne lastenohjelmat ja mitä muu perhe halusi katsoa.

Lintujen bongaaminen, luonnon tutkiminen, suunnistus (ei ole pakko kilpailla). Itse harrastin kersana itsenäisesti luonnossa liikkumista ja luontoaiheista lukemista, lajintunnistusta ja piirtämistä, olin saman tyyppinen.

Miksi pitäisi harrastaa jotain? Meillä 2 rauhallista lasta, eivätkä ole halunneet harrastaa mitään kodin ulkopuoleista. Lukevat kirjoja, pelaavat tietokoneella, somettavat. Koulu menee erinomaisesti, ei mitään ongelmia missään, saavat vapaasti viettää vapaa-aikansa kuten haluavat.

Taideharrastus

Meillä samanlainen lapsi valitsi partion. Toki nyttemmin sen lopettanut. Sitten frisbeegolffia/skuuttailua/skeittailua omaksi ilokseen. Ei sen kummemmin missään harrasta kun ei näillä niin ollut mitään, missä ei olis pakkoa kilpailla. Sais enemmän olla kaikkia erilaisia harrastuksia, kokkailua tms kait niitä isoissa kaupungeissa on.

metsästys ja kalastus

Miksi lapsen harrastuksen pitää aina olla yhtä kuin joku seura tai kerho? Miksei esim. uintiharrastukseksi riitä lapsella se, että käy uimassa?

Sanataidekoulu tai kuvataidekoulu. Omat lapset olivat sanataidekoulussa, ja olin tyytyväinen, kun "pikkufilosofeille" löytyi harrastus, jossa sai puhua erilaisista maailman asioista ja toisaalta paneutua välillä omiin kirjoitelmiin. Lisänä oli aina tavanomaisia leikkejä ja vähän muistaakseni joitain teatterityyppisiä ilmaisuharjoituksia. Hyvin leppoisaa ja mukavaa, ei paineita olla mikään ruuneperi : )

Jousiammunta , maastojousiammunta. Harjoitelujouset ei paljoa maksa. Yläkroppa saa ihmeesti voimaa.  Siitä saa kivaa tauluunplätkimitä sisätiloissakin talvella. n ole rikkonut kuin yhden ikkunan ... tai siis kaksi, kun meni oven klasin läpi ja vielä ulkoikkunan läpi. Aloittelewva ja aikuinenkin voi taustan tehdäö paffikoppaan joka on täynnä paffia ja takaosassa vanhoja vaatteita. 

Suunistus - valmiita suunistusrasteja on olemassa eli ne punavalkoiset peltu'ipöntöt luonossa aika piilopaikoissa, 

Geologia harrastus eli pk-seudulla käydä hiidenkirnuja läpi. Niitä on parikymentä täällä. -oliko Seurasaaressa helppo ja nuuksuiossa 5 kapopalketta. 

Perhosten kuvaaminen niityllä. Onnistuu ihan halvalla pokkarilla.

Miksei pitkät lenbkit koiran kanssa kävisi? Käveleviä kissojakin tullut vastaan kymmenisen kapopaletta. 

 Yhden kanilenkittäjän olen nähnytt. 

Jos olet pk-seudulla niin Viaporin maalinoitusten raunioiden läpikahlaaminen. Ammushuone löytyy ihan OPetikosta saakka kivetyine tykkiteineen. Melkoista hakemista käydä kaikissa tukikohdissa.

Metsästää kaikki pk-seudun kaivokset kalkki- ja rautakaivokset. 

Jokiluonto mutta märätr saapaat on se miinuspoiintti. Tammukka eli purotaimen elää pk-seudulla 10 cm syvässävedessä.

Judo alkeiskursina ja kevytharrastuksena. Saa määritellä itse oman tason ja vahvemman vastuulla on tiputtaa sitä vaikeustasoa heikomman tasoion eli meikä +xxx kg voi otella 45 kiloisen tytön kanassa ja minun on säädettävä tasoani tytön tasolle. Olen joutunut ohjaamaan jopa 10 vuotiaita muksuja ja se oli itseasiassa hauskaa. Eihän niille paljoa jää vältämättä päähän, mutta alkuveryttelyt on kaikille hyväksi. Siin oikeasti otetaan hiki pintaan....tai muuten et venytele.

tosa ny muutama. ...kirjoitusvihreinewen. 

Vierailija kirjoitti:

Aikidossa ei kilpailla.

Ei kilpailla, mutta vyökokeita on. Meillä ne oli pakollisia "esiintymisiä" ja siksi lopulta kolmen vuoden jälkeen luovutin.