Jos ammattikoulut muuttuvat jälleen kaksivuotisiksi, miten käy AMK:n

Tuskinpa. Johan pelkästään ikäluokkien pienentymisen johdosta tullaan lähivuosikymmeninä näkemään kouluverkkojen supistuminen, koska ei ole enää opiskelijoitakaan.

Tarkoittaa että myös AMK ja yliopistoja on entistä vähemmän ja nämä keskittyvät isoihin kasvukeskuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa. Johan pelkästään ikäluokkien pienentymisen johdosta tullaan lähivuosikymmeninä näkemään kouluverkkojen supistuminen, koska ei ole enää opiskelijoitakaan.

Tarkoittaa että myös AMK ja yliopistoja on entistä vähemmän ja nämä keskittyvät isoihin kasvukeskuksiin.

Suomessa ei taida niin montaa yliopistoa kuitenkaan olla...

Jos haluat AMK:n hakupätevyyden, suoritat vuoden verran yleisopintoja ja sitten haet opiskelemaan. Tai sitten vanha opistosysteemi eli yo-tutkinnolla opisto oli vuoden lyhyempi kuin ilman tutkintoa.

Ei vaan OPH pyrkii helpottamaan jatko-opintoja, ei vaikeuttamaan. Yleisenä tavoitteena on, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan OPH pyrkii helpottamaan jatko-opintoja, ei vaikeuttamaan. Yleisenä tavoitteena on, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon.

Mikäli tuo nyt kaavailtu/uutisoitu uudistus menisi läpi, iskisi se erittäin rankasti ammattikorkeakouluihin. Ammattikorkeakouluihin hakukelpoisten määrä romahtaisi.

Tarviiko ammattikoulussa enää olla äidinkieltä? Jotain ylesissivistävää saisi kyllä olla, jossa käytäisiin läpi esimerkiksi verotusta, vaalijärjestelmää ja tällaisia asioita, jotka tulee eteen kun täyttää 18, jotka ovat vielä peruskoulussa voineet tuntua vähän etäisiltä.

Vierailija kirjoitti:

Tarviiko ammattikoulussa enää olla äidinkieltä? Jotain ylesissivistävää saisi kyllä olla, jossa käytäisiin läpi esimerkiksi verotusta, vaalijärjestelmää ja tällaisia asioita, jotka tulee eteen kun täyttää 18, jotka ovat vielä peruskoulussa voineet tuntua vähän etäisiltä.

Ammatillisen koulutuksen keski-ikä on 28 vuotta! Keskimäärin tyhmää opiskella aikuisena jotain vaalijärjestelmää.

Vierailija kirjoitti:

Tarviiko ammattikoulussa enää olla äidinkieltä? Jotain ylesissivistävää saisi kyllä olla, jossa käytäisiin läpi esimerkiksi verotusta, vaalijärjestelmää ja tällaisia asioita, jotka tulee eteen kun täyttää 18, jotka ovat vielä peruskoulussa voineet tuntua vähän etäisiltä.

Sä voit googlata yto-aineet, jos ei ole tuttu asia. Siellä on viestintää ja vuorovaikutusosaamista, mikä on tärkeää kaikissa ammateissa. Lisäksi on matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen ja yhteiskunta- ja työelämäosaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarviiko ammattikoulussa enää olla äidinkieltä? Jotain ylesissivistävää saisi kyllä olla, jossa käytäisiin läpi esimerkiksi verotusta, vaalijärjestelmää ja tällaisia asioita, jotka tulee eteen kun täyttää 18, jotka ovat vielä peruskoulussa voineet tuntua vähän etäisiltä.

Ammatillisen koulutuksen keski-ikä on 28 vuotta! Keskimäärin tyhmää opiskella aikuisena jotain vaalijärjestelmää.

Kyse myös siitä että missä vaiheessa sitten tuo yleissivistävyys ehditään opettaa.

Nyt jo Suomessa valmistuu lukutaidottomia insinöörejä- eivät tunne edes meidän länsimaiden aakkosia, tästä juuri suomalaisen AMK.n lehtori valitti Ilta-Sanomissa talvella. Vastaus oli että koulutus voi olla hyvä vaikka opiskelija ei osaisikaan lukea!

Kuvista asioita opetetaan ja kaikki tehdään ryhmätyönä, yksittäistä oppilasta ei saa amk-koulussa arvostella vaan arvostellaan ryhmänä.

N34, diplomi- insinööri jonka vuosikurssista 26/ 29 asuu ja työskentelee ulkomailla

Ollut puheena vapaaehtoinen lisävuosi. Tarvittaisiin yliopistoonkin hakiessa.

2 vuodessa homma toimii esimerkiksi ilta-aikuiskoulutus. Pari turhaa kurssia saisi vielä poiskin. Siihen käy hyvin opintotuki ja opintolaina, mutta aina pitää huomioida lainassa ettei työllisyys ole varmaa kaikille. Osa saattaa käydä pari eri tutkintoa läpi. Amis parempi kuin aikuiskoulutuskeskus.

Ammattikorkeakoulu on ihan yhtä epäonnistunut uudistus kuin kolmen vuoden ammattikoulu. Siitä tuli vain pelkkä light-yliopisto, vaikka tarkoitus oli mahdollistaa jatkokoulutus jo työelämässä oleville ammattilaisille.

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan OPH pyrkii helpottamaan jatko-opintoja, ei vaikeuttamaan. Yleisenä tavoitteena on, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon.

Puolella ikäluokasta älykkyys on 100 tai alle. Tämä tarkoittaa, että yliopisto ja korkeakoulu vaatimukset pitää laskea ja mukauttaa siihen tosiasiaan.

Toisaalta se on juuri korkeakoulualat jotka voidaan korvata tekoälyllä. Oikeustiede, lääketiede jne.

Mutta putkimiehiä, katonkorjaajiaa, lukkoseppiä tai vanhustenhoitajia ei tekoäly pysty korvaamaan pitkään pitkään aikaan. Koska yksikään tai kaikki lukot eivät itsestään mekaanisesta lukosta muutu elektroniseksi tässä maailmassa vielä pitkään aikaan, jos koskaan.

Tulevaisuudessa tarvitsemme ihmisiä ylläpitämään tätä infraa edes jollain hyväksyttävällä tasolla. Talot, tiet, tietoliikenne, energia ja vesi tarvitsee korjaajia ja tekijöitä.

Ehkä parasta on juuri mahdollsimman lyhyt ammattikoulutus joka on avoin ihan kaikille, ihan joka ikäluokalle. Jos 35- vuotias haluaa opiskella putkimieheksi sen pitäisi onnistua nopeasti ja helposti ilman pääsykokeita ja alotusajankohdan odottamista.

Lapsia syntyy 44 tuhatta vuodessa. Se ei enää riitä millään ylläpitämään kaikkea tätä infraa, eikä varsinkaan, jos puolet menee yliopistoon ja osa lukemaan kirjallisuutta tai muuta yleissivistävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei vaan OPH pyrkii helpottamaan jatko-opintoja, ei vaikeuttamaan. Yleisenä tavoitteena on, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon.

Puolella ikäluokasta älykkyys on 100 tai alle. Tämä tarkoittaa, että yliopisto ja korkeakoulu vaatimukset pitää laskea ja mukauttaa siihen tosiasiaan.

Toisaalta se on juuri korkeakoulualat jotka voidaan korvata tekoälyllä. Oikeustiede, lääketiede jne.

Mutta putkimiehiä, katonkorjaajiaa, lukkoseppiä tai vanhustenhoitajia ei tekoäly pysty korvaamaan pitkään pitkään aikaan. Koska yksikään tai kaikki lukot eivät itsestään mekaanisesta lukosta muutu elektroniseksi tässä maailmassa vielä pitkään aikaan, jos koskaan.

Tulevaisuudessa tarvitsemme ihmisiä ylläpitämään tätä infraa edes jollain hyväksyttävällä tasolla. Talot, tiet, tietoliikenne, energia ja vesi tarvitsee korjaajia ja tekijöitä.

Ehkä parasta on juuri mahdollsimman lyhyt ammattikoulutus joka on avoin ihan kaikille, ihan joka ikäluokalle. Jos 35- vuotias haluaa opiskella putkimieheksi sen pitäisi onnistua nopeasti ja helposti ilman pääsykokeita ja alotusajankohdan odottamista.

Lapsia syntyy 44 tuhatta vuodessa. Se ei enää riitä millään ylläpitämään kaikkea tätä infraa, eikä varsinkaan, jos puolet menee yliopistoon ja osa lukemaan kirjallisuutta tai muuta yleissivistävää.

Ja siltikin tulee olemaan työttömiä paljon. Kun prosessit, olkoon sitten korjaukset, ylläpito jne. rationalisoidaan ja tehostetaan uuden teknologian avulla, pärjätään vähemmällä. 

Itse aikoinaan 3v amista käyneenä olisin helposti voinut käydä saman kahdessa vuodessa eikä osaaminen olisi kärsinyt lainkaan ja saataisiin yhteiskunnalle säästöjä. Kannatan ehdottomasti tätä uudistusta. Tältä pohjalta voisi myös hakea hyvin pääsykokeiden kautta jatko-opiskelemaan mikäli kiinnostusta löytyy.

Käyn tällä hetkellä amista ja näin aikuisena sen käy 2 vuodessa. Kun olen silloin nuorena ne yto aineet suorittanut, silloinkin amiksessa. Ja tämä 2 vuottakin on aika löysäilyä, varmasti saisi vielä tiivistettyä. Pari ihan turhaa kurssia näin aikuisena ja koulua 3-4 päivää viikossa. Ja päivät max 6h. Kävin nuorena myös 2v amiksen ja siinä oli tosiaan ne ytotkin. Mutta silloin oli 8h päivät ja vähemmän työharjoittelua.

Amk:n pääsyvaatimuksia pitää muuttaa. Teoriapellet määrääilee nykyään kaikesta. Ja aina vaan lisää näitä halutaan kouluttaa!

Ulkomaalaisia näissä suurimmaksi osaksi koulutetaankin eli ei vaikutusta. Sieltä tulijoita riittää ilmaiseen suomalaiseen amk-koulutukseen.

Vierailija kirjoitti:

Käyn tällä hetkellä amista ja näin aikuisena sen käy 2 vuodessa. Kun olen silloin nuorena ne yto aineet suorittanut, silloinkin amiksessa. Ja tämä 2 vuottakin on aika löysäilyä, varmasti saisi vielä tiivistettyä. Pari ihan turhaa kurssia näin aikuisena ja koulua 3-4 päivää viikossa. Ja päivät max 6h. Kävin nuorena myös 2v amiksen ja siinä oli tosiaan ne ytotkin. Mutta silloin oli 8h päivät ja vähemmän työharjoittelua.

Nykyisin on hyvin vähän työssäoppimista, jos osaa asiat. Itsekin olen suorittanut viimeisimmän työssäoppimisjakson tutussa paikassa 2 viikossa, joista toinen oli näyttöviikko. Hyvä muutos minusta. Entisaikaan oli harjoittelut määritelty, että kaikilla sama aika.

Käyn ns. nopean kaistan kautta lähihoitajaksi monimuotona tällä hetkellä, kun korona vei ravintola-alan yrityksen. Esimerkiksi kesäksi siirryn oppisopimusopiskelijaksi ja teen yhden opintojakson oppisopimuksella. Kesälomaa ei kaikilla enää välttämättä olekaan, mutta sehän vaan lyhentää opintoaikoja. Toista se oli entisaikaan, kun oltiin 2,5 kk kesälomalla. Oppilaitos on kiinni tulevana kesänä 4 viikkoa, mutta minä olen silloinkin oppisopimuksella töissä.

Vierailija kirjoitti:

2 vuodessa homma toimii esimerkiksi ilta-aikuiskoulutus. Pari turhaa kurssia saisi vielä poiskin. Siihen käy hyvin opintotuki ja opintolaina, mutta aina pitää huomioida lainassa ettei työllisyys ole varmaa kaikille. Osa saattaa käydä pari eri tutkintoa läpi. Amis parempi kuin aikuiskoulutuskeskus.

Aikuiskoulutuskeskus on ammatillinen oppilaitos.