Lue keskustelun säännöt.
Jos ammattikoulut muuttuvat jälleen kaksivuotisiksi, miten käy AMK:n
23.04.2023 |
Mikäli ammattikoulutus ei anna enää hakukelpoisuutta ammattikorkeakouluun, onko ammattikorkeakoululla enää mahdollisuuksia olla olemassa? Tai ainakaan nykylaajuudessa.
Kommentit (46)
Olisi hyvä uudistus, tai ennemminkin paluu vanhaan malliin. Kahden pakollisen vuoden jälkeen voisi saada jonkun tutkintonimikkeen ja pätevyyden toimia tietyssä ammatissa, ja kolmannen vapaaehtoisen vuoden jälkeen jatko-opintokelpoisuuden ja ehkä myös ammattiin jonkin lisäpätevyyden.
Tällä tavalla nuoret ja aikuiset pääsisivät halutessaan nopeasti työelämään. Sitten jos myöhemmin alkaisivat jatko-opinnot innostaa, voisi yhden lukuvuoden lisäopiskelulla saada mahdollisuuden jatko-opintoihin. Etenkin jos tuohon kolmanteen vuoteen voisi jo ottaa esim. väyläopintoja ammattikorkeakoulusta, voisi siirtyminen jatko-opintoihin parhaimmillaan onnistua saumattomasti ilman pääsykoetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt jo sihteeriltä vaaditaan amk-tutkintoa. Itsekin olin amk-koulutettuna sihteerinä (se oli työnantajan ehdoton koulutusvaatimus) ja töihini kuului vaan aulapalvelua, lähettinä toimimista, kokouksiin syömisten tilaamista, kahvin keittoa ja vessojen siivousta. Tiesin astuvani paskaan jo työtä hakiessani, mutta ei ollut vaihtoehtoa kun työttömyyttä oli takana jo vuosi.
25 vuotta talossa ollut vanhan liiton yo-merkonomi -huonekollegani hoiti käytännössä kaikki oikeat sihteerintyöt, myös kansainväliset englannin kieltä vaativat asiat. Näihin varmaan vaadittaisiin nykypäivänä maisterintutkintoa. Lopulta kyllästyin muutaman kuukauden jälkeen ja onneksi sain uuden työn pankkialalta. Palkkakin alkaa jo vitosella.
Mitä p4skaa tämä on, että vessankuuraajalta vaaditaan amk-tutkintoa? Samanlaisia kohtalotarinoita olen kuullut muilta amk-koulutetuilta.
AMKit kehittelee jotain siltaopintoja 2-V amiksille. Parikolme viikkoa siltaopinnoissa korvaa sen karsittavan vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulu on ihan yhtä epäonnistunut uudistus kuin kolmen vuoden ammattikoulu. Siitä tuli vain pelkkä light-yliopisto, vaikka tarkoitus oli mahdollistaa jatkokoulutus jo työelämässä oleville ammattilaisille.
Olen täysin samaa mieltä. Esim. sairaanhoitajat, lab.hoitajat ja röntgenhoitajat valmistuivat 2,5 vuodessa. Tästä ajasta oli puoli vuotta intessiivistä työharjoittelua.
Pääsi jopa peruskoulu/keskikoulupohjalta.
Yhden vuoden opinnoilla sai erikoishoitajan paperit.
Hoitajat pysyivät työssään, eikä haihatelleet niistä akateemisista ammateista.
Oli myös hoitajille oma kiintiö esim lääkikseen, jos todella kyvyt riittivät.
Tunnen muuten lääkärin, joka oli ensin lab.hoitaja.
Miksi suorittavan työn tekijöistä piti alkaa sorvata jotain puoliakateemisia.
Vierailija kirjoitti:
Nyt jo sihteeriltä vaaditaan amk-tutkintoa. Itsekin olin amk-koulutettuna sihteerinä (se oli työnantajan ehdoton koulutusvaatimus) ja töihini kuului vaan aulapalvelua, lähettinä toimimista, kokouksiin syömisten tilaamista, kahvin keittoa ja vessojen siivousta. Tiesin astuvani paskaan jo työtä hakiessani, mutta ei ollut vaihtoehtoa kun työttömyyttä oli takana jo vuosi.
25 vuotta talossa ollut vanhan liiton yo-merkonomi -huonekollegani hoiti käytännössä kaikki oikeat sihteerintyöt, myös kansainväliset englannin kieltä vaativat asiat. Näihin varmaan vaadittaisiin nykypäivänä maisterintutkintoa. Lopulta kyllästyin muutaman kuukauden jälkeen ja onneksi sain uuden työn pankkialalta. Palkkakin alkaa jo vitosella.
Mitä p4skaa tämä on, että vessankuuraajalta vaaditaan amk-tutkintoa? Samanlaisia kohtalotarinoita olen kuullut muilta amk-koulutetuilta.
HIENO KIRJOITUS,!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi hyvä uudistus, tai ennemminkin paluu vanhaan malliin. Kahden pakollisen vuoden jälkeen voisi saada jonkun tutkintonimikkeen ja pätevyyden toimia tietyssä ammatissa, ja kolmannen vapaaehtoisen vuoden jälkeen jatko-opintokelpoisuuden ja ehkä myös ammattiin jonkin lisäpätevyyden.
Tällä tavalla nuoret ja aikuiset pääsisivät halutessaan nopeasti työelämään. Sitten jos myöhemmin alkaisivat jatko-opinnot innostaa, voisi yhden lukuvuoden lisäopiskelulla saada mahdollisuuden jatko-opintoihin. Etenkin jos tuohon kolmanteen vuoteen voisi jo ottaa esim. väyläopintoja ammattikorkeakoulusta, voisi siirtyminen jatko-opintoihin parhaimmillaan onnistua saumattomasti ilman pääsykoetta.
Jos ammattikoulu kestäisi kaksi vuotta, nuorimmat ammattiin valmistuvat olisivat 17-vuotiaita. Eihän alaikäisiä edes palkata oikeisiin töihin, eli heitä nopea valmistuminen ei hyödyttäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulu on ihan yhtä epäonnistunut uudistus kuin kolmen vuoden ammattikoulu. Siitä tuli vain pelkkä light-yliopisto, vaikka tarkoitus oli mahdollistaa jatkokoulutus jo työelämässä oleville ammattilaisille.
Olen täysin samaa mieltä. Esim. sairaanhoitajat, lab.hoitajat ja röntgenhoitajat valmistuivat 2,5 vuodessa. Tästä ajasta oli puoli vuotta intessiivistä työharjoittelua.
Pääsi jopa peruskoulu/keskikoulupohjalta.
Yhden vuoden opinnoilla sai erikoishoitajan paperit.
Hoitajat pysyivät työssään, eikä haihatelleet niistä akateemisista ammateista.
Oli myös hoitajille oma kiintiö esim lääkikseen, jos todella kyvyt riittivät.
Tunnen muuten lääkärin, joka oli ensin lab.hoitaja.
Miksi suorittavan työn tekijöistä piti alkaa sorvata jotain puoliakateemisia.
Opistojen palauttaminen voisi olla järkevää, jos tuo uudistus menee läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisihan se hyvä jos koulutukset lyhentyisivät, tai paremmin sanottuna tiivistyisivät ja keskittyisivät siihen oikeaan asiaan eli alan opiskeluun, eikä turhaan "kun nyt opetussuunnitelmassa on määritelty tämä pakkoruotsi autoasentajille ja kaikille muillekin aloille niin opetellaan nyt sitten ruotsia vaikkei se mihinkään liitykään" pskaan. Tappaa motivaation.
Miksi pitäisi olla vuosimäärä, sitävastoin pistemäärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se hyvä jos koulutukset lyhentyisivät, tai paremmin sanottuna tiivistyisivät ja keskittyisivät siihen oikeaan asiaan eli alan opiskeluun, eikä turhaan "kun nyt opetussuunnitelmassa on määritelty tämä pakkoruotsi autoasentajille ja kaikille muillekin aloille niin opetellaan nyt sitten ruotsia vaikkei se mihinkään liitykään" pskaan. Tappaa motivaation.
Mä opiskelen sairaanhoitajaksi ja pakkoruotsi on kyllä täysin turhaa, mutta pakko on suorittaa virkamiesruotsi. En tule sitä tarvitsemaan koska asun maakunnassa jossa ruotsinkielisiä erittäin vähän. Tärkeämpi kieli suomen lisäksi on englanti ja muihin kieliin sitten hankitaan tulkki.
Olen todella huono ruotsissa ja oikeasti pelkään, että jää tutkinto kiinni tästä hiton ruotsista. Opettaja vieläpä erittäin nipo ja tuntuu pitävän ruotsia meidän koulutuksen tärkeimpänä asiana. Siinä jää kuulkaas anatomiat yms. sivuun koska ruotsi on tärkeää!
Pitäisi olla niin, että ne jotka eivät virkamiesruotsia tarvitse voivat käydä kurssit ja tulee merkintä hyväksytty jos vain on tunneilla paikalla. Ne saisi sitten suorittaa virkamiesruotsin jotka sen haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan OPH pyrkii helpottamaan jatko-opintoja, ei vaikeuttamaan. Yleisenä tavoitteena on, että puolet ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon.
Rahanhaaskausta, koska korkeakoulutetuille ei ole töitä tarjolla Suomessa noin suuressa määrin. Täällä pitäisi olla ehkä 80 prossaa duunareita ja 20 prossaa korkeakoulutettuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se hyvä jos koulutukset lyhentyisivät, tai paremmin sanottuna tiivistyisivät ja keskittyisivät siihen oikeaan asiaan eli alan opiskeluun, eikä turhaan "kun nyt opetussuunnitelmassa on määritelty tämä pakkoruotsi autoasentajille ja kaikille muillekin aloille niin opetellaan nyt sitten ruotsia vaikkei se mihinkään liitykään" pskaan. Tappaa motivaation.
Mä opiskelen sairaanhoitajaksi ja pakkoruotsi on kyllä täysin turhaa, mutta pakko on suorittaa virkamiesruotsi. En tule sitä tarvitsemaan koska asun maakunnassa jossa ruotsinkielisiä erittäin vähän. Tärkeämpi kieli suomen lisäksi on englanti ja muihin kieliin sitten hankitaan tulkki.
Olen todella huono ruotsissa ja oikeasti pelkään, että jää tutkinto kiinni tästä hiton ruotsista. Opettaja vieläpä erittäin nipo ja tuntuu pitävän ruotsia meidän koulutuksen tärkeimpänä asiana. Siinä jää kuulkaas anatomiat yms. sivuun koska ruotsi on tärkeää!
Pitäisi olla niin, että ne jotka eivät virkamiesruotsia tarvitse voivat käydä kurssit ja tulee merkintä hyväksytty jos vain on tunneilla paikalla. Ne saisi sitten suorittaa virkamiesruotsin jotka sen haluaa.
Tämä on valitettava tilanne valtaosan sairaanhoitajista ja ensihoitajista kohdalla. Kun sitten kohdallesi sattuu se hätätilapotilas jonka kielestä et ymmärrä mitään kaksikielisesssä maassa niin juokse vaan hakemaan tulkkia potilaan kuollessa sillä välin :/ Tulkkeja varmaan riittää lähettyvillä odottelemassa. Toisaalta jos ei kapasiteetti riitä ruotsin kaltaisen helpon kielen oppimiseen, mitenhän mahtaa olla se osaaminen hoitotyössä muutenkaan...
Tulevaisuudessa amk:t ja yliopistot tulevat yhdistymään. Koska säästötoimet. Nyt molemmat kouluttavat kanditasoa ja maisteritasoa, ja nyt amk:lla on oma p.hd.-ohjelmakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Amis ja AMK yhdistetään sillä erotus on ollutkin keinotekoinen. Molemmat ammattikouluja.
Kylä taitaa koulutusajan lyhentämistä ehdottava olevan täysin ulkona nykyajasta. Miten ne tumpelot nuoret oppisivat ammatin kahdessa vuodessa, kun eivät opi kolmessakaan vuodessa, muutamia motivoituneita opiskelijoita lukuun ottamatta.
Jos amiksessa siirrytään kaksivuotiseen tutkintoon, niin amk:n pääsyvaatimuksia on muutettava. Kaksivuotisen tutkinnon suorittaneilta voisi edellyttää esim. muutaman vuoden työkokemusta ennen jatko-opintoja.
Aikanaan amis oli kaksivuotinen, mutta siihen aikaan suurin osa opiskelijoista otti opinnot tosissaan. Eivät olleet vain sateenpidossa, kavereita tapaamassa ja maksutonta ruokaa koululla syömässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se hyvä jos koulutukset lyhentyisivät, tai paremmin sanottuna tiivistyisivät ja keskittyisivät siihen oikeaan asiaan eli alan opiskeluun, eikä turhaan "kun nyt opetussuunnitelmassa on määritelty tämä pakkoruotsi autoasentajille ja kaikille muillekin aloille niin opetellaan nyt sitten ruotsia vaikkei se mihinkään liitykään" pskaan. Tappaa motivaation.
Mä opiskelen sairaanhoitajaksi ja pakkoruotsi on kyllä täysin turhaa, mutta pakko on suorittaa virkamiesruotsi. En tule sitä tarvitsemaan koska asun maakunnassa jossa ruotsinkielisiä erittäin vähän. Tärkeämpi kieli suomen lisäksi on englanti ja muihin kieliin sitten hankitaan tulkki.
Olen todella huono ruotsissa ja oikeasti pelkään, että jää tutkinto kiinni tästä hiton ruotsista. Opettaja vieläpä erittäin nipo ja tuntuu pitävän ruotsia meidän koulutuksen tärkeimpänä asiana. Siinä jää kuulkaas anatomiat yms. sivuun koska ruotsi on tärkeää!
Pitäisi olla niin, että ne jotka eivät virkamiesruotsia tarvitse voivat käydä kurssit ja tulee merkintä hyväksytty jos vain on tunneilla paikalla. Ne saisi sitten suorittaa virkamiesruotsin jotka sen haluaa.Tämä on valitettava tilanne valtaosan sairaanhoitajista ja ensihoitajista kohdalla. Kun sitten kohdallesi sattuu se hätätilapotilas jonka kielestä et ymmärrä mitään kaksikielisesssä maassa niin juokse vaan hakemaan tulkkia potilaan kuollessa sillä välin :/ Tulkkeja varmaan riittää lähettyvillä odottelemassa. Toisaalta jos ei kapasiteetti riitä ruotsin kaltaisen helpon kielen oppimiseen, mitenhän mahtaa olla se osaaminen hoitotyössä muutenkaan...
Olisi pitänyt näköjään kertoa samalla näistä suomenruotsalaisista opiskelijoista jotka ei kyllä sitten osaa sanaakaan suomea. Heillä on suomea vähemmän kuin mitä meillä ruotsia. He saavat kurssit läpi vaikka eivät kieltä osaisi. Osataan tyyliin kaksi sanaa. Kyllä mä enemmän osaan ruotsia.
Eli tilanne voisi olla niin, että se apua tarvitseva on suomenkielinen joka ei osaa ruotsia kun taas hoitajat eivät osaa suomea. Mieti sitä. Vaikka typerä trollihan sä oletkin. Oikeassa hätätilanteessa toimitaan kielestä huolimatta ja tehdään sen perusteella mitä nähdään vammoja, tutkimukset näyttää jne. Potilas voi olla tajuton tai hänet pitää elvyttää. Mitä siinä kohtaa tehdä kenenkään puhumalla kielellä?
Tulkkia tarkoitin ei-akuuteissa henkeä uhkaavissa tilanteissa esim. terveyskeskuksen vastaanotolla. Kovasti yritin päteä, mutta teit itsestäsi vain naurettavan.
Vierailija kirjoitti:
Tulevaisuudessa amk:t ja yliopistot tulevat yhdistymään. Koska säästötoimet. Nyt molemmat kouluttavat kanditasoa ja maisteritasoa, ja nyt amk:lla on oma p.hd.-ohjelmakin.
AMK:sta ei valmistu kandiksi tai maisteriksi.
Vierailija kirjoitti:
Kylä taitaa koulutusajan lyhentämistä ehdottava olevan täysin ulkona nykyajasta. Miten ne tumpelot nuoret oppisivat ammatin kahdessa vuodessa, kun eivät opi kolmessakaan vuodessa, muutamia motivoituneita opiskelijoita lukuun ottamatta.
Jos amiksessa siirrytään kaksivuotiseen tutkintoon, niin amk:n pääsyvaatimuksia on muutettava. Kaksivuotisen tutkinnon suorittaneilta voisi edellyttää esim. muutaman vuoden työkokemusta ennen jatko-opintoja.
Aikanaan amis oli kaksivuotinen, mutta siihen aikaan suurin osa opiskelijoista otti opinnot tosissaan. Eivät olleet vain sateenpidossa, kavereita tapaamassa ja maksutonta ruokaa koululla syömässä.
Miten se työkokemus lisää korkeakouluopintovalmiutta, jos ammattikorkeakoulun tarkoitus on olla nimenomaan korkeakoulu. Tuo työkokemus puoltaisi nimenomaan opistojärjestelmän palauttamista. Jo nyt ammattikorkeakouluissa on todella heikolla "akateemisilla valmiuksilla" valmistettua ainesta. Nämä kaikki on kuitenkin pakko koulujen päästää läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikorkeakoulu on ihan yhtä epäonnistunut uudistus kuin kolmen vuoden ammattikoulu. Siitä tuli vain pelkkä light-yliopisto, vaikka tarkoitus oli mahdollistaa jatkokoulutus jo työelämässä oleville ammattilaisille.
Olen täysin samaa mieltä. Esim. sairaanhoitajat, lab.hoitajat ja röntgenhoitajat valmistuivat 2,5 vuodessa. Tästä ajasta oli puoli vuotta intessiivistä työharjoittelua.
Pääsi jopa peruskoulu/keskikoulupohjalta.
Yhden vuoden opinnoilla sai erikoishoitajan paperit.
Hoitajat pysyivät työssään, eikä haihatelleet niistä akateemisista ammateista.
Oli myös hoitajille oma kiintiö esim lääkikseen, jos todella kyvyt riittivät.
Tunnen muuten lääkärin, joka oli ensin lab.hoitaja.
Miksi suorittavan työn tekijöistä piti alkaa sorvata jotain puoliakateemisia.
Itse opiskelen sairaanhoitajaksi ja koulutus kestää 3,5 vuotta. Itsellä tavoitteena tiivistää kolmeen vuoteen. Työharjoitteluita meillä on yhteensä n. vuosi mikä ei ole mun mielestä lainkaan huono asia.
Miksei se 35-vuotias mene jatkuvan haun kautta opiskelemaan putkimieheksi? Nykyinen jatkuva haku tarkoittaa juuri sitä, että mihin aikaan vuodesta tahansa voi aloittaa. Keskellä kesää ei ehkä onnistu, mutta muuten ympäri vuoden. Mitään pääsykokeita ei putkimieheksi opiskelevalla ole. Haastatteluja voidaan järjestää, koska hakijoita voi olla enemmän kuin paikkoja. Haastatteluissa pääroolissa on motivaatio, ja siksi siellä kysytään, miksi haluat tähän ammattiin ja millaiset opiskelutaidot sinulla on. Sekään ei ole este, vaikkei olisi minkäänlaisia digi-taitoja, koska voi saada digi-tukea ja lisäopetusta.