En kehtaa tuoda poikaystävää näytille vanhemmille

Varmasti luonnollista, että tuossa tilanteessa vähän jännäät. Mutta toisaalta ajattelitko pitää mahd. kumppanisi aina ja ikuisesti kaapisssa ja piilossa läheislltäsi?  Et voi ottaa yksin vastuuta miehen käytöksestä. Jos hän ei osaisi käyttytyä lainkaan läheistesi parissa, niin eikö se olisi myös merkki siitä, että sinun kannattaisi harkita myös yhteisen suhteenne jatkoa. 

Itselläni aikanaan päättyi orastava parisuhde siihen, että mahd. kumppanin teki kaikkensa, että hän ja minä olisi joutuneet koskaan tilanteeseen, jossa olisi ollut muita hänen läheisiään/ hänet tuntevia.

En oikein saanut kiinni siitä miksi. Vaikka ei hän pitänyt tokaisustani, että olisi joskus kiva nähdä ja tavata kavereitasi / läheisiäsi. Vaan suhtautui siihen kuin olisi sanonut, että kuulsin mieluummin ulkopuolista todistajia, jotka voivat mahd. kertoa sinusta jotain mitä en vielä tiedä tai olisi kiva nähdä mite käyttydyt läheistesi seurassa.

- Minusta kun se miten ihmine toimii ja käyttytyy muita kohtaan kertoo aina toisesta jotain. Mutta kertoo sekin, että haluaa aina välttää muiden ihmitsen läsnäoloa jotain.

Tottakai kumppanin esittely jännittää. Kannattaa kuitenkin muistaa, että se että poikaystäväsi tulisi hyvin toimeen esim. vanhempiesi kanssa, ei ole mikään pakollinen edellytys onnelliselle parisuhteelle. Järkevä aikuinen ei myöskään lopeta seurustelua pelkästään sen takia, millaisia kumppanin vanhemmat ovat. Puolisokandidaatin esittelyssä ei siis ole mitään hävittävänä!

Älä vie heti koko sukulaislauman eteen. Mieluiten tutustutat vähitellen, vaikka ekaksi sellaiseen sukulaiseen joka on sulle läheisin. 

Ei sen näytille viennin kans tarvi kiirehtiä. Jännitys on aivan perus tunne, kaikille osapuolille. Kuitenkaan ei voi etukäteen tietää miten se menee, niin siinä mielessä asian jännittäminen on vähän turhaa. Voihan sitä suhtautua mielenkiinnollakin, silleen jännä nähä miten tulee menemään. Helppohan se jännittäessä on keksiä kauhukuvia miten normaalisti hyväkäytöksinen kumppani unohtaa just pahimmalla tavalla käytöstavat :D

Me oltiin oltu yli vuosi yhdessä ennen kuin menin "näytille" miehen vanhemmille. Reilut puoli vuotta oltiin yhdessä niin että yhdessäolostamme ei tienneet muut kuin muutama ystävämme. 

Hiljaa hyvä tulee. Monikin tuttava esitellyt kumppaninsa pitkän ajan kuluttua seurustelun alkamisesta. Tää yleensä siksi että välimatka pitkä sukulaisiin. Nuori pari asuu ja opiskelee etelä- Suomessa ja sukulaiset pohjoisessa.

Minusta kuulostaa, että miehessä ei ole mitään vikaa ja että hänen käytöstään tai mitään muutakaan pitäisi jännittää. Teidän perhedynamiikassa taas vaikuttaa olevan jotakin vinksallaan ja sen vuoksi jännität asiaa. Kuulostaa ikävältä, että jo lähtökohtaisesti ajattelet, että tapaamisen jälkeen "arvostelu alkaa" jne. Perhekö teillä päättää, kuka on toiselle hyvä puoliso? Eiköhän nuo valinnat ole henkilökohtaisia ja aikuinen ihminen seiso itse niiden takana? Millainen tämä perheesi on, miksi te/he kuvittelevat olevansa jäävejä arvostelemaan toisia? Kuvitteellisesti kokevat olevansa jotenkin "parempia ihmisiä" vai mitä tuo on?

Ainoa asia mikä tulee mieleen miesystäväsi esittelemisessä perheelle on, että olkaa niin kauan yhdessä, että tiedätte varmasti olevanne pari ja jatkavanne parisuhdetta. Säästä siihen saakka miestäsi tuolta ikävältä kokemukselta. Tai sitten seisot jaloillasi aikuisen lailla ja menet ylpeästi esittelemään miehesi heille ja et korvaasi lotkauta tuollaiselle lapselliselle pelille, mitä perheessänne on ilmeisesti luonnillista pitää.

Poikaystävä kallu?

Se ensimmäinen tapaaminen kannattaa järjestää jonnekin puolueettomaan paikkaan eikä suoraan vanhempien luo. Ensin tapaat yhden sisaruksesi ja sitten toisen. Pahin tilanne on sellainen, että sisaruksesi perheineen on vanhempien luona ja viet sinne miehen näytille.

Typerää, mutta ymmärrän, itse jännitin esiintymistä 30 vuotiaaksi tolkuttomasti.

Vierailija kirjoitti:

Se ensimmäinen tapaaminen kannattaa järjestää jonnekin puolueettomaan paikkaan eikä suoraan vanhempien luo. Ensin tapaat yhden sisaruksesi ja sitten toisen. Pahin tilanne on sellainen, että sisaruksesi perheineen on vanhempien luona ja viet sinne miehen näytille.

Me tehtiin niin että käytiin pikaiseesti hakemassa/viemässä jotain tavaraa, eikä jääty edes kahville, kun oli niin "kiire" juuri nyt, että sitten paremmalal ajalla! Näin oltiin nähty jo, ja käsitys oli vähän muodostunut siinä pihalla tavatessa pikaisesti. Oli sitten helpompi mennä kylään myöhemmin kun oltiin jo naamatuttuja. 

Miehen sisaruksen näin ensin, kun olimme hänen paikkakunnallaan reissussa ja menimme katsomaan yhdessä keikkaa. 

Vähän jännitti se ensin että kn miehen sisarukset olivat pitkissä liitoissaan, ja vanhempansa myös nuoruuden liitossaan edelleen, ja mieheni kanssa kolmenkympin paremmalla puolella jo, mutta näin vuosien jälkeen tilanne onkin niin että me olemme pisimmässä suhteessa miehen sisaruksiin nähden.

Koita järjestää jokin tilanne, jossa näkevät toisensa pikaisesti. Niin että se tapaaminen ja esittely ei kuitenkaan ole varsinainne tarkoitus.

Mua taas aikoinaan hävetti esitellä perhettä poikaystävälle. Hävetti niin paljon ja pelkäsin, että mitä ne alkavat puhumaan miehelleni. Mieheni hyväkäytöksinen ja fiksu, mutta perheeni saattaa loksauttaa mitä vain! Kyllä tässä jo yli 10vuotta yhdessä menty ja suvut tullut molemmille tutuksi. 

Vierailija kirjoitti:

Älä vie heti koko sukulaislauman eteen. Mieluiten tutustutat vähitellen, vaikka ekaksi sellaiseen sukulaiseen joka on sulle läheisin. 

pitäs sukuunkin tutustua :D parit moikat sanoin vanhemmille ekaan 6vuoteen. ny 16v jälkeen ne on käynykki kattomassa lapsenlapsia 4ja6v  ainakin 4 kertaa. kyll se on parempi valita seuransa.