Kun läheinen kuolee alkoholin takia

Sama se kun syö itsensä kuoliaaksi tai urheilee tai huumeissa liikaa. Kaikki tappaa mitä on liikaa rasvakin . Suola. Sokeri . Alkoholi ei vaikuta niin paljon kuin siihen sekoitetaan nää muut . Yhdessä tekee sekaisin . Kun sokerit on koholla pitää olla ilman sokeria kun lihoo on pidettävä rasvatonta kuuria kasviksilla . Tasapaino . Usein alkoholi on tavallista eikä tee mitään mutta kun siihen sekoitetaan lääkkeitä huumeita rasvaa lantringit sokerit ja huono ruoka . Ihminen tulee toimeen aika vähällä oikeasti . Kaikki ei ole holisteja vaikka juo jonkun verran . Hyvä on joskus ottaa lasi viiniä . Vanhuksille konjakki tujaus tai rommi auttaa verisuonet elpyy . Taas on tää että ei määrä vaan laatu . Kaikki ihmiset kuolee joka tapauksessa myös ne jotka on selvinpäin . Ihmisarvo kaikilla . Hyvää joulua hyviä ajatuksia . Kukkia haudoille .

Olen kokenut läheisen kuoleman alkoholiin ja sama on vielä edessäkin. On aika epätodennäköistä, että olisit voinut auttaa isääsi. Luulen, että kun alkoholismi on pitkällä, he toivovat kuolemaa itse.

Et sinä mitään vertaistukea löydä. Yrität vain vierittää syyllisyyden pois, jonkun muun niskoille jotta tuntisit olosi paremmaksi.

Isäni kuoli, kun kännissä tukehtui ruokaansa. Ei välittömästi siinä, kun saatiin elvytettyä, mutta parin päivän päästä kuoli kuitenkin.

Äidin kuoleman jälkeen taisi riistäytyä käsistä juominen. Käytiin veljen kanssa kerran juttelemassa isän kanssa aiheesta ja myönsi, että vähemmänkin voisi juoda. Ehkä hetken auttoi, mutta sitten meni taas pahempaan suuntaan.

Itse olen kokenut asian niin, että yritettiin ja koitettiin aktivoida isää, että olisi elämässä muutakin sisältöä. Mutta ihminen itse tekee valintansa, en koe syyllisyyttä tästä.

Äidillä petti kaikki sisäelimet ja lopuksi sydän. Jatkuvasti toivoi sitä ennen pääsevänsä pois. En sano että hänellä olisi ollut helppo elämä, joten jollain tavalla ymmärrän itsetuhoisuuden.

Voi Ap! Osanottoni.

Itse et olisi mitenkään voinut asiaan vaikuttaa. Alkoholismi on niin pirullinen sairaus, että ihmeitä saisi tapahtua, että siitä paranee.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettet olisi ollut isällesi merkityksellinen, tai tavattoman rakas! Hän varmasti rakasti sinua, samaan aikaan halveeraten itseään siitä, että riippuvuus menee kaiken edelle.

Itse uskon/ ajattelen niin, että alkoholistilla on sisällään niin paljon tuskaa, ettei kykene käsittelemään sitä, ja silloin se tuska on helpompi unohtaa, edes hetkeksi, hukuttamalla se alkoholiin ja sen kautta pois mielestään.

Ole itsellesi armollinen, et olisi voinut tehdä muuta, olla lähellä ehkä, se on ainut keino. Uhkailu, kiristys, eikä lahjonta auta . Ihmisiä me kaikki olemme, toiset pääsee helpommalla, tai osaa ottaa elämän vähemmän tunteellisesti, me alkoholisit emme siihen kykene. Tunnemme kybällä, niin hyvässä kuin pahassa. Isäsi varmasti rakasti Sinua, hä😔n oli vain liian heikko tähän näytelmään, jota elämäksi kutsutaan

Vierailija kirjoitti:

Et sinä mitään vertaistukea löydä. Yrität vain vierittää syyllisyyden pois, jonkun muun niskoille jotta tuntisit olosi paremmaksi.

Mee pois 💩

Sukulainen menehtyi lopulta ties monenteenko haimatulehdukseensa. Ei uskonut kun lääkäreitä myöten hänelle sanottiin että juomisen on loputtava. Alkoholistia ei voi auttaa väkisin, parantumisen halun on lähdettävä hänestä itsestään.

Hoidon taso ja saaminen on todella huonolla kantilla ja ei kukaan toivo kuolevansa alkoholisoitumiseen.

Isäni, alkoholisti, kuoli tapaturmaisesti. Aina kun joku kuolee, niin läheiset käyvät mielessään kaikki tekemisensä ja tekemättä jättämisensä. Kuuluu prosessiin. Tosiasia on, että alkoholisti itse tekee valintansa, siihen eivät muut voi vaikuttaa. Itse en ole kokenut syyllisyyttä asiasta, koska vuosien varrella tuli kyllä selväksi, ettei siinä auta läheisten järkipuhe eikä anelut. Alamäkeä oli tuskaista katsella. Kuulostaa ikävältä ulkopuolisesta, mutta kaikkien kannalta oli parempi, että homma tuli ns. päätökseen. Ei ole enää ihmisarvoista elämää, kun viina vie.

Isäni kuoli jo alle viisikymppisenä viinaan. En ole tuntenut katkeruutta, en minä hänen sairaudelleen mitään olisi mahtanut.

Hoitoa on huonosti tarjolla ja lääkäreilläkin on joskus asenteita Hippokrateen valan vastaisesti. Varhainen toteaminen ja hoidon saanti on vaikeaa. Päihderiippuvuuksien hoito on huonolla tasolla suomessa. Omaisia en arvostele, vaan hoitojärjestelmää.

Minun isäni kuoli 2 vuotta sitten maksasyöpään. Sairasti useamman vuoden ennen kuolemaansa, joten olihan sitä lähtöä jotenkin osannut odottaa. Menehtyi lopulta yksin kotonaan. Meillä ei ollut erityisen hyvät välit, mutta silti edelleen näin parin vuoden jälkeen suru tulee toisinaan tosi vahvasti pinnalle..

Päihderiippuvainen todellakin joutuu suomessa tekemään itse ratkaisunsa, koska hoitoa on vaikea tai mahdotonta saada.

Tämä ei ole heidän eikä omaisten syytä. Ihmeellistä, ettei suomessa saada järjestettyä hoitoa järkevästi tähän kansantautiin.

Suvussani on paljon pähteiden käyttäjiä ja siten myös päihdekuolemia. Osa kuolemista on johtunut välillisesti päihteistä, kuten tappelussa saatu aivovamma tai hoitamatta jäänyt keuhkokuume. Itsemurhat vielä oma lukunsa, niissäkin päojteet jouduttivat alamäkeä.

 Olen saanut tykea Al-Anon -ryhmissä. Jos on mahdollisuus päästä kasvokkaisryhmään, hyvä. Nettryhmistäkin on apua.

Osanottoni. Ette olisi voineet tehdä mitään toisin. Alkoholisti raitistuu vain omasta halustaan ja kuten AA:ssa sanotaan, vain jumalan armosta.

ELÄMÄN TUSKA ON JOISKUS LIIKAA KESTETTÄVÄKSI ..... SIIS UNOHDA JA ....LISÄÄ UNOHDUSTA ... SE UNOHDUS SINUT TURRUTTAA EI SE ALKOHOLI....TOIVOT VAIN ETTEIVÄT LÄHEISESI KÄRSI TUSKASTASI - IN MEMORIAN M lAAKSONEN

Sisko kuoli huumeiden yliannostukseen.

Läheltäpiti-tilanteita oli ollut aiemminkin, joten ei ollut nyt mikään sellainen omg-en-olis-ikinä-uskonut- juttu, mutta aika yllättävä kuitenkin, koska silloin asiat vaikutti olevan suht ok.

Surettaa, ettei mikään apu auttanut. Toisaalta tiedostan, että sisko oli myös itse hyvin paljon vastuussa kaikesta ja oli omilla valinnoillaan edesauttanut tilannetta. Ei sen tason huumeriippuvuus kehity vahingossa.

Alkoholismiin on vaikea puuttua. Alkoholisti usein kieltää ongelman.

Veljeni kaatui humalassa ja löi päänsä pakastimen kulmaan ja kuoli. Oli pitkiä aikoja raittiina, mutta retkahti aina uudestaan. Hän oli menestyvä mies, jolla oli kolme maisterin tutkintoa. Järjessä ei ollut vikaa, mutta oli äärettömän herkkä persoona.

Höpö höpö. Meidän suvuissa ne kiltit ja tervemieliset on kuolleet ensin, joten en usko tohon busllshittiin. Ne jotka vetää ties mitä niin porskuttaa eteenpäin. Tälläkin hetkellä 49-92v kaikilla päihdeongelma, mutta eipä näytä elämää hidastavan..