Miksi kätilöt kieltävät kiroilemisen synnytyssalissa?

Missään kätilökoulutuksen vaiheessa ei opeteta, että synnyttäjää pitäisi KIELTÄÄ kiroilemasta. Tosiaan ponnistusvaiheessa voi kehottaa keskittämään voimat ponnistamiseen, jota puheen pulputus häiritsee. Tottakai kovissa kivuissa pääsee ärräpäitä, ei niitä kukaan voi kieltää. Eihän se kivan kuuloista ole, jos joku hokee vain vittua ja saatanaa, tai vielä huoraa ja kyrpää kuten joku sanoi. Ovathan kätilötkin vain ihmisiä, eikä sellaista nykyajan teinikieltä ole kenenkään pakko kuunnella. Rajansa kaikella, mutta kätilön tehtävänä on kuitenkin kuunnella synnyttäjän toiveita, ja tehdä synnytyksestä mahdollisimman miellyttävä ja turvallinen sekä synnyttäjälle että lapselle.



Lapsi ei tuosta kiroilusta mitään tietenkään ymmärrä!:)

että itse opettajana saan kuunnella saatanaa, perkelettä, vittua, paskaa ja kyrpää päivien täydeltä, joten eiköhän ne kätilöt kestä. Kyllä me opettajatkin joudutaan kaikkea paskaa kuuntelemaan käytävällä koko päivän, eikä nekään ole meille henkilökohtaisesti oppilailta tarkoitettuja. Keskenään kun puhuvat, nii vitut ne senkun vilisee.

Miksi siis kauhistella, jos joku kiroaa synnärillä?



Itse panen kyllä kätilön vaihtoon, jos ei kiroilua kestä.

nimenomaan se sana kuuluu olennaisesti synnytykseen? Jotenkin mä ymmärrän vielä saatanan ja perkeleen, mutta kyrpä ja huora menee kyllä yli aika pahasti.

Mä olen synnyttänyt kolme lasta luomuna ja normaalisti kyllä välillä kirosana lipeää jos vaikka osuu se varvas mojovasti ovenpieleen. Synnytyksissä en kiroillut, se ei jotenkin vaan kuulunut siihen hommaan. Enkä mä oikein ymmärrä, että kätilönkään tarvis kuunnella kenenkään huorittelevan tai huutavan vittua koko synnytyksen ajan. Joku raja synnyttäjän touhuissakin, kävi sitten miten kipeää hyvänsä.

kuka haluaisi oman vauvansa ensimmäiset kuullut sanat olevan kirouksia?

kuka haluaisi oman vauvansa ensimmäiset kuullut sanat olevan kirouksia?

paitsi ei kai ap:n asuttamalla länsi-suomen raamattuvyöhykkeellä...

ekan kerran ku tuli perkele ja pyysin anteeks niin kätilö sano et anna mennä vaan se helpottaa! Ja voin kertoa et niitä perkeleitä tuli yks tai kaks siinä touhussa.

Ovathan kätilötkin vain ihmisiä, eikä sellaista nykyajan teinikieltä ole kenenkään pakko kuunnella.

90-vuotias mummani kiroaa kyllä samalla tavalla vittuja ja perkeleitä kuin nykyteinitkin..

Itselläni oli aivan ihana kätilö muuten. NOT.

Ensin supistusten aikana kun tuli sitä vittua ja perkelettä (kivut oli verrattavissa noidannuoli kramppiin) sanoi kätilö että älä kiroa. No olin sitten hiljaa. Ei siinä. Ne kivut vain tuntuivat siedettävemmiltä kiroillessa.

Ponnistusvaihessa murisin. Siis sellaista matalaa urinaa, jota jotkut suosittelevatkin tekemään. Tämä rakas kätilö sanoi että ole hiljaa. En ollut vaan sanoin että en ponnista ennenkuin saan toisen kätilön paikalle. Ponnistamattomuutta helpotti se että supistukset vähenivät muutenkin ja kun sain sen toisen kätilön piti laittaa oksitosiini täysille tiputtamaan (ennenkuin joku kauhistelee, oli tuossa vaiheessa ponnistusvaihetta kestänyt joku 45min ja jossain vaiheessa ponnistin ilman supistuksia).

Toinen kätilö sanoi että murise vain jos se tuntuu antavan lisää voimaa. Ja minähän murisin.

Sitä en hyväksy itse hoitajanakaan että kätilöille/hoitajille kirotaan henk.koht (esim jotakin vastaavaa että mene sinäkin vittuun siiitä nalkuttamasta tms..), mutta se yleinen hokeminen aivittuperkelesaatanasattttuuuuu ei kyllä loukkaa kenenkään tunteita ja on mielestäni täysin ok. Jos minulle joku kätilö joskus sanoo että älä kiroile niin todennäköisesti sanon että kiroilen jos huvittaa, jos et halua kuunnella niin voit mennä pois.

Lähtisi kätilö meiltäkin vaihtoon, jos rupeaisi moisesta urputtamaan. Itse en kyllä muista sanoneeni muuta kuin hitto, mutta ymmärrän hyvin jos rankempaakin tekstiä tulee suusta siinä tohinassa.

oman kokemuksesi,

kaikille se ei ole huviajelu niinkui eräille löysäpilluille ilmeisesti on

alateitse 100g vaille 5 kiloisen isopäisen lapsen? Yksi perkele tais päästä, eikä siitä kätilö pukahtanut mitään. Jälkikäteen totes vaan että tais painoarvio mennä vähän pieleen (n.3,5 kg).

ja enemmistö kylläkin retostelee kiroilullaan?

mielestäni kukaan ole retostellut..



Tää on vähän sama, kun jonkun mielestä ois törkeetä pierasta kesken ponnistamisen. Ei kai sitä kukaan mielellään harrasta (toivottavasti), mutta synnytyksessä nyt mennään niin äärirajoilla kaiken suhteen, ettei siinä paljon sanoja tai kehon toimintoja (siis kuten pieraseminen) voi hallita.



Jos pääsee ärräpää, niin se ei ole kamalaa. Ei sinne tarvitse ehdoin tahdoin mennä vittua huutamaan, mutta jos sattuu ja kiroilu helpottaa niin ei kai se perkele ketään tapa.



Ihan turha tulla sanomaan että "kokemukseni mukaan se ei auta". No, onnea sinulle. Kokemukseni mukaan epiduraali ei auta, mutta kas: olemmekin yksilöitä!

siinä kuin kaikki muutkin?

kuulostaa rumalta ja moukkamaiselta, MUTTA synnyttaessa kylla tuli muutama valittu sana sanottua.

Katilo toppuutteli, et halua tuollaiseen negatiiviseen energiaan lastasi tuoda :D



En tieda miksi piti kiroilla, jotenki se auttoi.

aina joku superäiti ilmaantuu kertomaan, mitä saa tai ei saa synnytyksessä tehdä. Kai tässä kuitenkin pointti oli siinä miksi jotkut kätilöt kieltävät kiroilemisen kuin siinä, että kunnon äidit eivät kiroile missään olosuhteissa?

kunhan se on sama kuin sun?



Itsekin olen viisi synnyttänyt, enkä ainuttakaan kirosanaa päästänyt, ei käynyt edes mielessäkään. Anteeksi kai sitä täällä pitäisi pyytää?

En vain pystynyt. Koski liian kovaa. En voinut puhua enkä huutaa.

Ilmeisesti joillain on sitä energiaa riittänyt sellaisiinkin.



Onkohan tämä jotenkin sama efekti kuin verrokeilla jalka poikki - luoti maksassa?

Toinen huutaa, toinen ei...

Eikö nyt voida hyväksyä että toiset kiroilee, toiset ei. Toiset kiroilee synnytyksessä, toiset ei. Toisia se auttaa, toisia ei. Toisilta se pääsee tahtomattaan, auttoi tai ei.



Kukaan ei ole retostellut kiroilemisella, päinvastoin kiroilemattomuudella kyllä.



OLEMME YKSILÖITÄ!!