Naapuri pisti 3 alle 5-vuotiasta päiväkotiin ja itse jäi vauvalomalle.
Kommentit (63)
No siinähän olet huvittunut!
Kyllä minusta minulla on oikeus ajatella asiaa myös lapsieni näkökulmasta!! Ihme vamma sulla päässä jos kaikki on sinulle pärjäämistä ja mikään ei yllätä!
Etkö sinä jää koskaa arvioimaan elämääsi? Minkälaista joskus oli ja mitä voisi olla?
Koska kun tässäkin ketjussa valtaosa vastaajista on niitä, joilla ei ole montaa lasta, niillä ei ole pieniä ikäeroja tai lapset on jo isoja eikä riitä tunneäly ymmärtämään perheiden monimuotosuutta. Sen takia minusta on tärkeää että muistuttaa miltä aika esikoisen kanssa tuntui, koska siihen kakkonen, kolmonen ja nelonen ei ole sama asia.
Ja silti eräät kohtelee kuin "niillähän nyt on tossa toi vauva ja ollaan kotona".
Kyllä minä joskus jään muistelemaan miten ihanaa oli maata esikoisen kanssa ja tehdä asioita ihan erilailla.
Ei nyt voi lähteä vauvajumppaan tai muskariin!
Vaikka olen kotona niin kyllä minä pidän monia valintoja oikeina perheille että lapsi on tarhassa, miksi se kerho olisi parempi? Varsinkin jos lapsen elämään vaikuttaa paljon se miten äiti käy työssä. Jää kotiin, menee töihin. Jää kotiin.
Jos joku ei ole uppoutunut vauvaansa niin sääli häntä! Ne on kuitenkin yksilöitä, ei omat lapset ole joku harmaa lauma, jossa ei ole enää yllätyksellisyyttä.
23
Niin ja monenko vanha ilkimys sielä kirjottaa, ei tajua lukemaansa!
Johan minä olen sanonut että lapset kotona ja JAKSAN!
Minä rakastan elämääni kotona. Ettei tartte raahautua töihin kellokorttihelvettiin, mutta erilailla olen kokenut lapsien vauva-ajat.
Silti itselläni riittää ymmärrys muille, kaikki ei ymmärrä toisia ihmisiä. Sinä osoitat sen.
Ei tässä ole mitään ongelmaa. Sinä olet tässä ongelmana.
23
sillä on vaikka joku sellainen sairaus joka ei näy ulospäin. Niin tarvii lapsilleen hoitopaikan. Nyt se lukee tätä ketjua ja hykertelee että sainpas av-mammat kiehumaan...
ja kyseenalaistaa.
Suurempiakin rahanreikiä olisi kuin turhakehoito.
Mitäs se oikeastaan sulle tai meille kuuluu?
että on parempi, että lapset ovat hoidossa, vauvaahan sinne ei voi viedä, vielä.
sairaushan on voinu puhjeta sen neljännen odotusaikana!
4 pietä lasta?
Ja siinä kun imetät yhtä, pitää hoitaa kolmea muuta?
Hoitaa ulkoilut, leikittää..
Ei sillä pienimmällä saa olla yhtään rauhaa?
Miksi te ihmiset puhutte KYVYTTÖMYYDESTÄ, eikä siitä että lapsen voi olla ihan hyvä viettää aikaa ikäistensä seurassa ja samaan aikaan toisaalla voi äiti upota vauvaan?
Itselläni on 4 pientä ja kyllä se ero on valtava mitä esikoisen kanssa teki ja mitä nyt nelosen kanssa voi tehdä.
4 pietä lasta? Ja siinä kun imetät yhtä, pitää hoitaa kolmea muuta? Hoitaa ulkoilut, leikittää.. Ei sillä pienimmällä saa olla yhtään rauhaa? Miksi te ihmiset puhutte KYVYTTÖMYYDESTÄ, eikä siitä että lapsen voi olla ihan hyvä viettää aikaa ikäistensä seurassa ja samaan aikaan toisaalla voi äiti upota vauvaan? Itselläni on 4 pientä ja kyllä se ero on valtava mitä esikoisen kanssa teki ja mitä nyt nelosen kanssa voi tehdä.
Olen kyllä sitä mieltä että jos ei kykene kaikkia lapsiaan huolehtimaan/hoitamaan, niin niitä voi tehdä vähemmän! Kysymyksesi on hieman huvittava. Esim. itselläni ei ole ikinä ollut 4 pientä lasta, koska tunnen vastuuni ja omat voimavarani. Sinulla on ilmeisesti itsetutkistelun paikka? Siihen kuuluu 3 lasta siedettävillä ikäeroilla.
p.s. En ole AP
lasten ääni ei enää kuulu ja se on sääli kun on tuollainen lusmu vanhempana niin ihanille lapsille.
Ei kuulu mutta näkyy, nimittäin auto pihassa ja sälekaihtimet ikkunoilla vauvalomalla. Ties mitä sielä tekee. No ei kuulu meille eikä näy. Kuuluisikohan jos laitan korvan seinään?
Ei tullut mieleenkään laittaa muita pois jaloista jotta voisin upota vain siihen pienimpään.
Tosin en leikittänyt lapsia koska he leikkivät keskenään, ja sitä lähes ikäistä seuraa löytyi kotoa ja läheisestä puistosta jossa käytiin lähes päivittäin. Ja srk:n kerhosta.
kun äiti kotona vauvan kanssa. Sen sijaan näyttää siltä että aika moni itsetehty lapsi viedään päivähoitoon kun hänelle syntyy pikkusisarus.
Ei jakseta itse hoitaa kun tehtaillaan pentuja.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on, ja ne lapset saa hoitoon laittaa, oli syy sitten mikä vaan. Itsekin varmaan tekisin niin ihan hyvillä mielin, jos olisi viiden lapsi viiden vuoden sisään tulossa.
Mutta olen samaa mieltä siinä, että yksi osa aikuisena ja vanhempana olemista on se syntyvyyden säännöstely. En ikimaailmassa voisi kuvitella synnyttävänä viisi tai edes neljä lasta viiden vuoden sisään, koska tiedän etten siitä selviäisi kunnialla. Kolmekin tekisi tiukkaa, vaikka se minusta vielä ihan kohtuulliselta määrältä viiden vuoden ikäeroilla tuntuu. Siispä otan "helpon tien", luovun suurperhehaaveesta, jossa lapsilla on "kätevästi" (mitä kätevää siinä on?) pienet ikäerot, hoidan esikoisen huolella ja katson sitten, kun elämä on jo hetken ollut seesteistä, että olisiko hyvä aika alkaa ajatella lapsiluvun lisäämistä. Enkä oikein osaa sääliä, jos joku ei ole vielä toisenkaan lapsen kohdalla ymmärtänyt, että uudet lapset tuovat lisätyötä, ja että se uusi lapsi voi ollakin jotain muuta kuin on odotettu, vaikka koliikkivauva tai korvatulehduskierteessä tai kehitysvammainen tai moniallerginen tai autistinen tai ihan mitä vaan. Tai niitä voi syntyä vaikka kerralla kolme, ajatella. Siispä ihan sama kuin esikoista harkitessa, onko minusta äidiksi, mitä jos lapsi on sairas tai vammainen tai minä vammaudun synnytyksessä tai lapsia syntyy useampia tai kaikki vaikeimmat skenaariot toteutuu, jaksanko sitä. Kakkosta ja kolmosta jne. miettiessä ei päätöksen pitäisi olla yhtään helpompi, koska vaa'assa on vielä se esikoisen hyvinvointi ja tarpeet siinä tapauksessa, että äidille sattuukin jotain tai sisaruksia syntyykin kerralla kolme.
Mutta ihailen kyllä suuresti niitä ihmisiä, jotka useamman lapsen jaksavat hoitaa, enkä pidä päivähoitoon laittamista pahana, ainakaan yli kolmivuotiaiden osalta. Vieraiden ihmisten päätöksiin en osaa ottaa mitään kantaa.
Täällä taitaa katkerat ja uupuneet ämmät taas haukkua niitä,jotka osaa tehä oikeita ratkaisua.Lapsillehan tekee vaan hyvää päästä leikkimään muiden kanssa ja virikkeelliseen toimintaan.Ei tuon ikäiset jaksa välttämättä nysvätä kotona kaiket päivät,kun äiti hoitaa väsyneenä ja univajeisena vauvaa.Mutta useinhan se on niin,ettei sitä soisi muillekaan mitään hyviä ratkaisuja kun ei itse osaa niitä tehdä.Ja minä mieeluusti maksan veroja,jotta lapset pääsee tarhaan.Paljon mieluummin kuin vaikka juoppojen sossun järkkäämiä asuntoja tai muuta aikuisten hyysäämistä.Lapsille kun järjestetään hyvä lapsuus kaikin puolin-myös mahdollisuus virikkeelliseen ja sosiaaliseen toimintaan,niin se väistämättä kertautautuu heidän hyvinvointinaan aikuisena.Ja ei-mun lapsi ei ole menossa tarhaan vaikka vauva syntyy pian.Toivoisin kyllä,että olisi joku paikka,jonne hänet voisi viedä parina aamuna viikossa seurustelemaan ikäistensä kanssa ja itse saisin ottaa vähän iisimmin vauvan kanssa kotona.Tämä lapsi kun ei malta nököttää koko päivää lelukorin ääressä,jos äiti on väsynyt ja valvonut eikä jaksaisi lähteä leikkipuistoon tms.
Ja missä välissä sanoin että omani olisi hoidossa?
Omat ipanat on kaikki KOTONA.
Mutta kyllä minä ymmärrän jos joku tekee muun ratkasun.
Kyllä minä pärjään lapsieni kanssa: siksi meillä on nämä neljä!
Miten niin kysymykseni on huvittava? Eli sinun ei tule mieleesi että joskus voi vauvakin tarvita omaa rauhaa ja samalla voi isoimmat käydä tarhassa.
Kun ajattelen elämää esikoisen kanssa ja nyt neljännen kanssa niin ihan erilaista oli arki.
En missään sano etten pärjää, mutta sitä että lapsilla on erilainen lapsuus ja hälinän taso kotona.
Meilläpäin seurakunta on tänä vuonna alkanut veloittaa kirkkoon kuulumattomilta maksuja, samaten jos on menossa töihin eikä jää hoitovapaalle niin miksi ei valitsisi tarhaa?
Meidän tuloilla maksaa täyden maksun siinä missä työssäkäyväkin.
23
osapäivähoidossa kun jäin kuopuksen kanssa vauvalomalle. Päiväkodin johtaja vielä kysyi erikseen, että "eiväthän X ja Y vaan lopeta, kun jäät kotiin, että voivat hyvin jäädä tänne puolipäiväiseksi ja sitten taas vaihtaa kokopäiväiseksi ja kuopuskin on sitten etusijalla kun tänne paikkaa haette".
Aika jännä miten sulla ja mulla on sama tilanne, mutta sulla ei riitä muiden ihmisten valinnoille ymmärrystä!
Ei kaikkien pidä valita kuten minä.
Kyllä minä ainakin välillä muistelen esikoisen aikoja kun tätä neljättä hoivailee.
Onko sinulle siis ihan yhdentekevää moinen vai mikä?
Kyllä ainakin itse nautin esikoisen vauva-ajalla kiireettömyydestä. Loikoiltiin vaan lapsen tahdissa. Nyt olen koittanut mennä vauvan tahtiin ja välillä se tarkoittanut että isoimmat joustaa, tai karkaan vauvan luota nuuskuttelemasta hoitamaan isompien juttuja.
23
Päiväkodin johtaja kysyi näillä sanoin korkeintaan sinun pikku päässäsi.
Päiväkodin johtaja vielä kysyi erikseen, että "eiväthän X ja Y vaan lopeta, kun jäät kotiin, että voivat hyvin jäädä tänne puolipäiväiseksi ja sitten taas vaihtaa kokopäiväiseksi ja kuopuskin on sitten etusijalla kun tänne paikkaa haette".
Tiedättekö monta vl-perhettä joilla lapset virikehoidossa päiväkodissa?
Itse en tunne ainuttakaan. Olen itse vl.
Ettehän te hyvänen aika sais päivähoitopaikkoja jos me sysättäis kaikki lapset hoitoon.
Ajattelin vain että tuolla joku viittasi tähän.
Yleensä ne on just niitä kenellä on 2 lasta joista vanhempie viedään pois vauvan tieltä.
6 ja 4 -vuotiaat olleet aiemmin päiväkodissa, nyt perheessä uusi vauva, 6 vuotias aloittamassa samassa päiväkodissa eskarin. Pitäisikö 4 vuotias pitää kotona äidin ja vauvan kanssa vai viedä muutamaksi tunniksi, esim eskariajaksi päiväkotiin vanhojen kavereiden kanssa leikkimään? En osaa millään ratkaista mitä tehdä, haluaisin pitää 4 vuotiaan kotona kun kerran siihen on mahdollisuus, mutta hän itse haluaa päiväkotiin rauhaan koliikkivauvan huudolta. Ymmärrän senkin, koska huuto raastaa hermoja eikä minusta ole lapsen leikittäjäksi, koska toistaiseksi aamupäivät ovat menneet vauvan kanniskelussa ja imettämisessä.
Aika kauheita kommentteja ja mielipiteitähän täällä näyttää asioihin tulevan, mutta jos edes yksi järkevä, joka ehkä auttaisi tässä omassa päätöksenteossa.