Onko outoa olla haikea muuton takia, vaikka on itse halunnut muuttaa?

Olen jo pidempään halunnut muuttaa nykyisestä asunnostani pois. Se on periaatteessa ihana, tilava, valoisa, kaunis, on lasitettu parveke (mikä on harvinaista Helsingin kantakaupungissa), ja monella tavalla ihanalla paikalla meren rannalla ja ihanin merinäkymin.

Taloyhtiön remontteja ja huoltoa on kuitenkin laiminlyöty jo pidempään, ja tosi moni asia alkoi olla huonossa kunnossa. Joten olen tammikuusta lähtien järjestänyt muuttoa ja nyt se toteutuu tämän kuun loppuun mennessä.

Eli olen itse halunnut muuttaa. Mutta silti lähtö tuntuu haikealta. Kai sitä muistaa, miten innoissaan tänne aikoinaan muutti ja tietty aikakausi tulee loppuunsa. Onko muilla ollut samanlaisia tunteita?