Mitä tekisit jos rakastuisit alkoholistiin??

Sitä ei tule tapahtumaan. 

Ensinnäkin, miksi rakastuisin alkoholistiin? Toiseksi, jos tajuaisin hänellä olevan alkoholiongelma, niiin loppuisi tuttavuuden tekeminen.

Olen aikuinen, en rakastu ensisilmäyksellä. Jos huomaisin, että ihminen on alkoholisti, ottaisin etäisyyttä jo paljon ennen kuin olisin rakastunut häneen.

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin, miksi rakastuisin alkoholistiin? Toiseksi, jos tajuaisin hänellä olevan alkoholiongelma, niiin loppuisi tuttavuuden tekeminen.

No näin. Oon alkoholistin lapsi ja alkoholistia en rinnalleni huoli.

Olen ollut vakavasti ihastunut mieheen, joka paljastui huumeveikoksi. Lopetin yhteydenpidon.

Tiedän yhden tosi tosi mukavan alkoholistin. Hänellä on naisia riittänyt, jopa yksi todella pitkä suhde.

Voisin deittailla, mutta ainoastaan silloin kun hän on selvä, enkä missään tapauksessa muuttaisi yhteen.

Olisi ihan sama, mitä tekisin. Ei alkoholisti huolisi näin tiukkapipoista absolutistia.

Ei menisi yhteen. Ei jatkaisi. Lähtisi jatkamaan omaa elämää vaan. Siitä voisi tulla ongelmia ainoastaan. Kauempaakin voi pitää ihmisistä huolta. Vaikka kuulemma monella runsaasti juovalla on kumppani, mutta ei se ole naisen elämää siinä vieressä tai samassa asunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden tosi tosi mukavan alkoholistin. Hänellä on naisia riittänyt, jopa yksi todella pitkä suhde.

Ei alkoholismi tarkoita että ihminen ei voisi olla mukava. Suurin osa varmasti on ihan mukavia ihmisiä.

Rupeisin varmaan itsekin lotraamaan viinalla.

Olen rakastunutkin. Taistelin vain itseni eroon niistä tunteista häntä kohtaan. Ei ihminen voi valita kehen rakastuu, mutta sen valinnan voi tehdä ettei ruoki niitä tunteita vaan ottaa etäisyyttä. Hän oli tosi hyvä tyyppi muutoin, mutta en halua alkoholistia puolisokseni. Olen alkoholistin lapsi ja tiedän mitä se on. Siitä kärsii lopulta koko perhe.

Useinhan alkoholisti-isän tytär hankkii aikuisena itselleen alkoholistipuolison.

Olin nuorempana suhteessa alkoholistin kanssa neljä vuotta. Nykyisin pistän suhteen kuin suhteen poikki, jos mies kertoo käyttävänsä alkoholia. Jos joku ystäväkin esiintyy seurassani humaltuneena, lähden kotiin ja pyydän palaamaan asiaan selvinpäin.

Millaista se elämä sitten on, jos on kuitenkin mukava alkoholisti? Suhteellisen normaalia? Iltaisin avataan viinipullo ja syödään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin, miksi rakastuisin alkoholistiin? Toiseksi, jos tajuaisin hänellä olevan alkoholiongelma, niiin loppuisi tuttavuuden tekeminen.

No näin. Oon alkoholistin lapsi ja alkoholistia en rinnalleni huoli.

Meillä ei ollut perheessä alkoholismia, mutta terve itsesuojeluvaisto kertoo, ettei alkoholistin kanssa parisuhde tuottaisi ainoastaan surua ja huolta. 

En varmaan rakastuisi. Alkoholismi on niin vieras asia, että kavahdan humalassa olevia.

Mutta jos rakastuisin, niin parisuhteeseen en ryhtyisi. Ehkä ohjaisin miehen hoitoon ja kohti parempaa tulevaisuuttaan, mutta ei minun kanssani.

Vierailija kirjoitti:

Millaista se elämä sitten on, jos on kuitenkin mukava alkoholisti? Suhteellisen normaalia? Iltaisin avataan viinipullo ja syödään.

Ja sen viinipullon lisäksi on piilossa pullo kirkasta, jota käydään salaa nappailemassa. Myös aamuisin. Mieti nyt vähän. Viinipullo illallispöydässä ei tarkoita alkoholismia.

Vierailija kirjoitti:

Millaista se elämä sitten on, jos on kuitenkin mukava alkoholisti? Suhteellisen normaalia? Iltaisin avataan viinipullo ja syödään.

Eiköhän alkoholi vie silloin kaiken huomion. Viini ruuan kanssa ei kaada maailmaa, mutta joka iltaisena tapana, lipsahtaa helposti ongelmakäytön puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden tosi tosi mukavan alkoholistin. Hänellä on naisia riittänyt, jopa yksi todella pitkä suhde.

Ei alkoholismi tarkoita että ihminen ei voisi olla mukava. Suurin osa varmasti on ihan mukavia ihmisiä.

Varmasti onkin. Kyllähän esimerkiksi oma isäni oli ihan loistava tyyppi. Silloin kun oli selvinpäin. Mutta en halua sitä elämää lapsilleni. Jätän mieluummin lapset kokonaan hankkimatta. Mutta se on totta että jos isä on ollut alkkis niin tytär helposti rakastuu alkkikseen, näin on itsellenikin käynyt, mutta lopetin suhteen kun tajusin asian. Ei hän tietenkään heti kertonut kuinka koukussa on.

Nykyään se mies onkin jo eroisä ja ihan deeku kun vaimo heitti hänet pihalle. Mä olisin ollut sen vaimon kengissä ellen olisi silloin nuorena jo tajunnut että ei ole normaalia olla aina sukat sekaisin ja joku piilopottu povarissa kun naisen tapaa.