Lue keskustelun säännöt.
Kun työelämää on tehostettu niin että yksi tekee kolmen työt ja uupuu, niin onko se kustannustehokasta? Auttaako työttömyyden hoitoon?
23.03.2023 |
Miksi AINA lyödään työttömiä, eikä koskaan puhuta työelämän sairaista rakenteista jotka luovat sairauslomia ja työttömyyttä?
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Automaatio tulee ratkaisuksi. Robotit painavat 24/7 mutinoitta.
Silti työttömyys on puheissa ja ratkaisumalleissa oma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei kukaan toimittaja ota näitä asioita esiin vaalikeskusteluissa?
Liittynee siihen että valtion lainoittajat sanelevat ehdot. Poliitikot ovat vain marionettejä. Tiede saadaan samaisten rahoittajien toimesta tukemaan sanomaa.
Maailmalla on jo täysin automatisoituja työpaikkoja. Työnantaja maksimoi kapitalismin hengessä voittonsa. Kyllähän siellä tietysti on nörttejä, jotka huolehtivat robotiikan toimimisesta, mutta kovin vähän heitä on "kokonaisvahvuuteen" nähden.
Se on se loputon kasvu kun pitää vaan takoa voittoja.
Matalapalkkalaiset usutetaan kadehtimaan työttömiä ja väitetään että työkkäri on liian hyvä, kun todellisuudessa sekä työttömyyskorvaus että pienimmät palkat ovat liian matalia. Kokoaikaisesta työstä olisi aina maksettava vähintään kaksi tonnia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ihan noinkaan mene.
Tuskin esimerkiksi ravintoloissa tai talkkareina oli ennen 3x työporukka
Vierailija kirjoitti:
Ei se ihan noinkaan mene.
Tuskin esimerkiksi ravintoloissa tai talkkareina oli ennen 3x työporukka
Hyvinkin oli. Tiedän tällä hetkellä Helsingin keskustassa ravintolan missä on 2 tarjoilijaa 30 asiakaspaikkaa kohtaan, tuo on ihan järjetöntä jos tuossa on esim 3 isompaa ryhmää. Aiemmin oli 4 ja ryhmävarauksien aikana 5. Eikä ole todellakaan ainoa paikka, samassa paikassa keittiössäkin on jatkuva alimiehitys. Ja asiakkaat kitisee kun ruuan tulo kestää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se ihan noinkaan mene.
Tuskin esimerkiksi ravintoloissa tai talkkareina oli ennen 3x työporukka
Taidat olla tosi nuori? Taloyhtiöissä oli ennen oma talkkari.
Yhtälö on merkillinen. Ihmiset kortistoon työttömiksi kun robootit ja tekoäly hoitaa kaiken. Kuka kohta ostaa mitään jos suurin osa porukasta saa kuussa rahaa juuri sen verran että ketää hengissä? Kuinka rikkaat rikastuu lisää siinä vaiheessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä an ainakaan ala tehdä kahden tai kolmen ihmisen työtä yhden ihmisen palkalla,
Koulutusrakenteen muutoksen hidastuessa työllisyysrakenteen muutos vuoteen 2030 mennessä tulee olemaan olennaisesti hitaampaa kuin millään ajanjaksolla vuoden 1987 jälkeen. Vailla perusasteen koulutusta olevilla työllisyysasteen ylläpitäminen edellyttää vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien työpaikkamäärän laskun hidastumista 6080 prosenttia. Työpaikkojen väheneminen viimeisen 15 vuoden trendillä johtaisi alle 20 prosentin työllisyysasteeseen. Toisen asteen koulutuksen suorittaneilla mahdollinen työpaikkojen määrän kasvu ei vastaisuudessa seuraa enää tutkinnon suorittaneiden määrän kasvusta, vaan edellyttää kokonaan työllisyysasteen nousua. Ennakoitavissa olevalla kehityksellä työllisyysasteen nousulla saavutettava työpaikkamäärän lisäys erkanee viimeisen 20 vuoden trendistä viimeistään 2020-luvun vaihteessa, jolloin trendin mukainen työpaikkakehitys johtaisi epärealistisen korkeaan työllisyysasteeseen. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työikäisten määrä kasvaa 20102030 noin 7580 prosenttia hitaammin kuin korkeasti koulutettujen työllisten määrä on lisääntynyt viimeisen neljännesvuosisadan aikana. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden korkea työllisyysaste ei voi olennaisesti enää nousta, joten korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työpaikkojen kasvu tulee hidastumaan 7580 prosenttia ja vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työpaikkamäärän kasvu 5065 prosenttia.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75221
Tuo ennuste vuodelta 2014.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
11: Sinä et vain huomaa tekeväsi useamman edestä...
SAK vuonna 2017:
Viimeisten 28 vuoden aikana Suomessa on tapahtunut raju rakennemuutos. Väestömäärämme on kasvanut yli puolella miljoonalla, mutta työpaikkamäärä on samalla hieman pienentynyt. Osin tämä johtuu siitä, että työikäinen väestömme on
alkanut vähetä, ja Suomessa kasvussa on enää eläkeläisten määrä.
Kestävyysvajeemme perusongelma onkin se, että enää 41 prosenttia maassa asuvista
on töissä, kun vuonna 1987 työllisiä oli 48 prosenttia. Aikaisemmista muutoksista
tämä poikkeaa siinä, että työllisten määrä pysyy ennallaan tai jopa vähenee.
Suomi on jakautunut selvästi kahteen osaan. Neljässä kasvumaakunnassa on puolet
Suomen työpaikoista, ja tämä puolikas kasvaa hitaasti. Lopuissa viidessätoista maakunnassa on toinen puolikas työpaikoista, mutta niissä työpaikkamäärä vähenee.
Kasvussa ovat vain Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut sekä Ahvenanmaa.
Kaikki muut maakunnat taantuvat, ja pahimmissa maakunnissa on nyt neljännes
vähemmän työpaikkoja kuin 1990-luvun alussa.
Suomessa on edelleen 613 000 työikäistä ihmistä pelkän perusasteen koulutuksen
varassa. Heistä 262 000 on töissä, 94 000 työttömänä ja 257 000 muuten työvoiman
ulkopuolella. Työvoiman ulkopuolella olevista 96 000 on jo siirtynyt ennenaikaiselle eläkkeelle.
Työpaikkakato on vienyt eniten niitä työpaikkoja, joihin on riittänyt perusasteen
koulutus: näistä on vuoden 1987 jälkeen kadonnut yli 600 000. Samalla korkean asteen työpaikkojen määrä on kolminkertaistunut. Taantuvilla seuduilla väestön koulutustaso on heikoin ja siksi perusasteen työpaikkojen kato kohdistuu voimakkaimmin niihin.
Väestön koulutustaso on noussut viime aikoihin saakka, mutta nyt se näyttäisi
kääntyneen hienoiseen laskuun. Mitä parempi koulutus työmarkkinoille tulevilla
on, sitä parempaa menestystä on odotettavissa. Kaikkien koulutusryhmien työllisyys on alentunut, mutta eniten perusasteen varassa olevilla. Heidän työllisyytensä
on enää 43 prosenttia, kun korkean asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyys on
kaksinkertainen (86 %) ja keskiasteen käyneidenkin työllisyys 67 prosenttia.
Perusasteen varassa olevat tulevat viimeisinä työelämään ja lähtevät sieltä ensimmäisinä pois. Perusasteen koulutus tuottaa naiselle 21 ja miehelle 24 työvuotta. Keskiaste nostaa naisen työvuosia kolmellatoista ja miehen kahdeksalla. Ylemmän korkea-asteen koulutus jatkaa miehen uraa vielä viidellä ja naisen neljällä vuodella.
Kolme vuotta keskiasteen koulutuksessa antaa naisille siis nelinkertaisen määrän
työvuosia ja miehillekin lähes kolminkertaisen määrän.
Koulutus vakuuttaa myös työttömyyttä vastaan. Perusasteen suorittaneiden työttömyysaste liikkuu 20 prosentin paikkeilla. Keskiaste puolittaa työttömyysriskin kymmeneen prosenttiin ja korkea-aste siitä vielä puoleen eli noin viiteen prosenttiin.
Perusasteen käyneen 20 24 työvuoden uran päälle tulee siten 7 8 työttömyysvuotta.
Myös työttömän työllistymismahdollisuudet paranevat koulutustason mukana.
Perusasteen suorittaneista työttömistä työllistyy ensimmäisenä työttömyysvuotenaan
runsaat kymmenen prosenttia. Keskiasteen suorittaneista työttömistä työllistyy ensimmäisen työttömyysvuoden aikana jopa kolmannes ja korkea-asteen suorittaneista yli puolet.
Myös ikä vaikuttaa työllistymiseen. Mitä vanhempi työtön, sitä vaikeampaa työllistyminen on. Heikosti koulutetulle iäkkäälle ei juuri ole kysyntää työmarkkinoilla.
Pekka Myrskylä
Eli jos tämän hetken työttömät ovat juuri näitä peruskoulutaustaisia, miten heidän kurittamisensa ketään auttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
SAK vuonna 2017:
Viimeisten 28 vuoden aikana Suomessa on tapahtunut raju rakennemuutos. Väestömäärämme on kasvanut yli puolella miljoonalla, mutta työpaikkamäärä on samalla hieman pienentynyt. Osin tämä johtuu siitä, että työikäinen väestömme on
alkanut vähetä, ja Suomessa kasvussa on enää eläkeläisten määrä.
Kestävyysvajeemme perusongelma onkin se, että enää 41 prosenttia maassa asuvista
on töissä, kun vuonna 1987 työllisiä oli 48 prosenttia. Aikaisemmista muutoksista
tämä poikkeaa siinä, että työllisten määrä pysyy ennallaan tai jopa vähenee.
Suomi on jakautunut selvästi kahteen osaan. Neljässä kasvumaakunnassa on puolet
Suomen työpaikoista, ja tämä puolikas kasvaa hitaasti. Lopuissa viidessätoista maakunnassa on toinen puolikas työpaikoista, mutta niissä työpaikkamäärä vähenee.
Kasvussa ovat vain Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut sekä Ahvenanmaa.
Kaikki muut maakunnat taantuvat, ja pahimmissa maakunnissa on nyt neljännes
vähemmän työpaikkoja kuin 1990-luvun alussa.
Suomessa on edelleen 613 000 työikäistä ihmistä pelkän perusasteen koulutuksen
varassa. Heistä 262 000 on töissä, 94 000 työttömänä ja 257 000 muuten työvoiman
ulkopuolella. Työvoiman ulkopuolella olevista 96 000 on jo siirtynyt ennenaikaiselle eläkkeelle.Työpaikkakato on vienyt eniten niitä työpaikkoja, joihin on riittänyt perusasteen
koulutus: näistä on vuoden 1987 jälkeen kadonnut yli 600 000. Samalla korkean asteen työpaikkojen määrä on kolminkertaistunut. Taantuvilla seuduilla väestön koulutustaso on heikoin ja siksi perusasteen työpaikkojen kato kohdistuu voimakkaimmin niihin.
Väestön koulutustaso on noussut viime aikoihin saakka, mutta nyt se näyttäisi
kääntyneen hienoiseen laskuun. Mitä parempi koulutus työmarkkinoille tulevilla
on, sitä parempaa menestystä on odotettavissa. Kaikkien koulutusryhmien työllisyys on alentunut, mutta eniten perusasteen varassa olevilla. Heidän työllisyytensä
on enää 43 prosenttia, kun korkean asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyys on
kaksinkertainen (86 %) ja keskiasteen käyneidenkin työllisyys 67 prosenttia.Perusasteen varassa olevat tulevat viimeisinä työelämään ja lähtevät sieltä ensimmäisinä pois. Perusasteen koulutus tuottaa naiselle 21 ja miehelle 24 työvuotta. Keskiaste nostaa naisen työvuosia kolmellatoista ja miehen kahdeksalla. Ylemmän korkea-asteen koulutus jatkaa miehen uraa vielä viidellä ja naisen neljällä vuodella.
Kolme vuotta keskiasteen koulutuksessa antaa naisille siis nelinkertaisen määrän
työvuosia ja miehillekin lähes kolminkertaisen määrän.Koulutus vakuuttaa myös työttömyyttä vastaan. Perusasteen suorittaneiden työttömyysaste liikkuu 20 prosentin paikkeilla. Keskiaste puolittaa työttömyysriskin kymmeneen prosenttiin ja korkea-aste siitä vielä puoleen eli noin viiteen prosenttiin.
Perusasteen käyneen 20 24 työvuoden uran päälle tulee siten 7 8 työttömyysvuotta.
Myös työttömän työllistymismahdollisuudet paranevat koulutustason mukana.Perusasteen suorittaneista työttömistä työllistyy ensimmäisenä työttömyysvuotenaan
runsaat kymmenen prosenttia. Keskiasteen suorittaneista työttömistä työllistyy ensimmäisen työttömyysvuoden aikana jopa kolmannes ja korkea-asteen suorittaneista yli puolet.
Myös ikä vaikuttaa työllistymiseen. Mitä vanhempi työtön, sitä vaikeampaa työllistyminen on. Heikosti koulutetulle iäkkäälle ei juuri ole kysyntää työmarkkinoilla.Pekka Myrskylä
Eli jos tämän hetken työttömät ovat juuri näitä peruskoulutaustaisia, miten heidän kurittamisensa ketään auttaa?
Eli sinänsä nämä koulutusuudistukset kuten oppivelvollisuuden jatkaminen 18-vuotiaaksi on oikeansuuntainen toimenpide, muttei auta tämän hetken työttömiä.
Miten yhteiskunnan rakennemuutokset voidaan sysätä työttömien syyksi ja syyttää heitä laiskuudesta? Sehän on valhetta ja vääristelyä.
Olen ollut ikäni pieniä harhahyppyjä lukuunottamatta kaupan alalla. Ruokakaupassa tahti on niin kova ettei voi puhua samasta työstä kuin edes 10v sitten. Jatkuvaa alimiehitystä, joku tauti kun iskee väsyneisiin työntekijöihin niin kaikki kaatuu ja sairastaa kauan. Kesätyöntekijöitä ei löydy. Työntekijät on niin väsyneitä että asiakkaatkin huomaa, eivätkä kehtaa olla vaivaksi, vaikka juuri he ovat tämän työn suola.
Työn määrä ei vähene, mutta kauppojen kokonaistyötunnit kyllä vähenee. Kun kysyt miten yhtälö toimii kun ei enää ehdi, niin pomot vastaa että pitää vaan ehtiä, vaikka eivät ehdi itsekään.
Koko ajan tulee juttuja miten työelämä uuvuttaa ja ihmiset jää pitkille saikuille.
Miksi työtä ei jaeta tasaisemmin?
Ja jos kerran vaikeimmin työllistettävät ovat vain peruskoulupohjalla, niin miten heidän tukensa leikkaaminen auttaa heidän työllistymiseensä?
Työttömiä käytetään puhtaasti populistisiin tarkoituksiin kaikkien isojen puolueiden taholta.
Meillä kävi just noi, että työni tuplaantuivat kun yhtiö sai uusia asiakkaita, mutta ei kuitenkaan palkannut uutta työntekijää tekemään noita hommia. Yhtäkkiä töitä oli kaksinkertainen entiseen verrattuna. Lopulta tuli todella paha burn out ja siitä seurannut masennus joka johti työkyvyttömyyteen. Olisinpa tajunnut lähteä firmasta heti kun kun työmäärä lisääntyi.
On kustannustehokasta, koska kokoomus.
Automaatio tulee ratkaisuksi. Robotit painavat 24/7 mutinoitta.