Mökkiviikonloppu perheen ja siivoushullun anopin kanssa
Olimme perheen ja appivanhempien kanssa vuokramökillä lomien aikaan ja anoppi ei juuri muuta tehnyt kuin siivosi tai puhui siivoamisesta. Mökki oli ihan suht tasokas ja siisti, mutta hänen mielestä täysin pommi, kun sänkyjenkin alla oli pölypalloja. Jossain vaiheessa hän alkoi pesemään uunia! (Sekin oli ihan perussiisti)
Ja en nyt tarkoita, että me muut olisimme rymytä sotkenneet paikkoja ja anoppi-parka joutui juoksemaan moppi kourassa perässä. Säännöt kyllä sovittiin ja sekin, että siivotaan mökki porukalla lähdettäessä. Mutta hän vaan valitti ja moppaili, vaikka olisi voinut ulkoilla lasten kanssa ja rentoutua ihan vaan sohvalla. No voihan sitä aikansa kuluksi vähän pyyhkiä pintoja, mutta kun se oli ihan pakonomaista ja kun olisi voinut vaikka kunnolla hiihtää ja ulkoilla. Toista kertaa ei kyllä mennä porukalla mihinkään mökille :D onko teillä ollut vastaavia?
Kommentit (10)
Emme lomaile isovanhempien kanssa, ei kummankaan puolen.
Ei tulisi mieleenkään lähteä anopin kanssa mökille viikonlopuksi. Max parin tunnin vierailut on ihan mukavia.
Minun anoppi on ihan samanlainen touhottaja, ei osaa olla hetkeäkään paikallaan vaan koko ajan pitää tehdä jotain hyödyllistä. Paras oli miehen siskon pojan ristiäiset. Miehen sisko oli hommannut paikalle kaverinsa keittämään kahvit ja hoitamaan tarjoilun ja tiskit. No eipä tämä anopille sopinut, vaan hänen piti hypätä sinne tänne ja päsmäröidä koko kahvituksen ajan. Sanottiin hänelle, että istu alas ja juo kahvit ihan rauhassa mutta ei. Tän täytyy olla jokin kotikasvatuksesta ja entisajan jatkuvasta työnteosta lähtöisin oleva juttu, että hetkeksikään ei voi rauhoittua ettei ihmiset vaan laiskaksi luule.
Meillä sekoilee appiukko. Hän ponkaisee kuudelta ylös lukemaan uutisia, seitsemän jälkeen keittää kahvin ja puuron, ja kaataa ne pois (siis koko pannullisen ja kattilallisen) jos muut eivät nouse kahdeksaan mennessä (eikä kukaan tietenkään nouse lomalla, silloin ehkä kun lapset oli pieniä). Sitten hän rientää ulos joko leikkaamaan nurmikkoa tai lapioimaan lunta, metelöiden mahdollisimman paljon. Koko päivän säntäilee sinne sun tänne, välillä kommentoi, että "siinäkö te vielä olette", joka päivä pitää suorittaa samat kotityörutiinit, vaikka tarvetta ei oikeasti olisi. Tästä pakonomaisesta ahkeruudesta huolimatta tv menee päälle 18:30 minkä jälkeen sohvalta ei hievahdeta mihinkään loppuiltana. Minkäänlaista lomailuasennetta ei löydy.
Mulla on ollut ton tyylinen anoppi ja nykyään se osaa relatakin. Pari yötä tulee toimeen hyvinkin.
Aamupuuron keittää se joka nousee ja pois laitetaan kun viimeinenkin on syönyt. Siivoaminen oli ennen pakonomaista ja kulki paikkaamassa muiden tekemisiä vaikka jälki ois ollut puhdasta. Puuhasi ihan kokoajan jotain. Ja muidenkin ois pitänyt. Huusholli hoituu porukalla ja kaikki tekee sekä laiskottelee.
Kuulostaa omalta äidiltäni. Vuokrasimme oman perheeni kanssa mökin vuosia sitten Lapista ja pyysimme hyvää hyvyyttämme vanhempani mukaan, kun oli tilaa ja ajattelin, että pääsevät hiihtämään ja rentoutumaan kerrankin (eivät muuten lomaile koskaan muualla kuin omalla alkeellisella mökillään=työleiri). No, eikös äitini tullut Etelä-Suomesta 9 tunnin matkan päästä kolmen kylmälaukun kanssa, oli tehnyt jotain makaroonimössöjä moneksi päiväksi ja raahannut maidot ja muut mukanaan (ettei tarvitse käydä kaupassa, vaikka se oli kilsan päässä mökistä). Viikon aikana pesi uunin, saunan ja ikkunat!! Haloo, vuokramökki, jonka hintaan kuului loppusiivous. Muutenkin hermoili ja stressasi koko viikon milloin mistäkin turhasta asiasta. Oli sen verran ei-rentouttava lomaviikko, että siitä lähtien olemme lomailleet vain oman perheen kesken.
Miksi kukaan menisi mökkiviikonlopulle anopin kanssa?
Anna mamman siivota ja voitte muut sitten rentoutua. Itsellä oli jossain vaiheessa elämässä aika paljon ahdistusta, jota purin sitten pakonomaiseen siivoamiseen ja järjestelyyn. Myös lomalla. Se auttoi itseä siinä hetkessä, kun piti itsensä kiireisenä. Mua alkaa myös turhauttaa hirveästi paikoillaan olo, että mielellään näppäilee sitten jotain tollasta. Joku auringon ottaminen ja tyhjänpäiväinen istuskelu on jotenkin todella raskasta itselle. Kirjaa voin kyllä lukea, mutta sen aikana ei kyllä pysty myöskään seurustelemaan.
Ehkä ne teidän valitsemat aktiviteetit eivät olleet hänelle mieluisia?
Inhottavaa on tietysti, jos hän aiheuttaa tahallisesti huonoa omaa tuntoa muille sanomisillaan ja siisteysvaatimuksillaan.
Lasten pikkulapsiajan siedin mökkeilyä anopin kanssa, nyt en enää jaksa. Ihanan vapauttavaa kun ei ole pakko lomailla yhdessä kun lapsetkaan ei enää vingu anopin mökille kun se heillekin järjetön työ- tai aktiviteettileiri aina. Lojua ei saa mutta toisaalta apu ei kelpaa päivittäisaskareisiin, ainoastaan pyydetään kaikki johonkin järjettömiin piha- tai kiinteistöremonttihommiin keskellä hellesäätä.
Kuka lähtee lomalle epäkelpojen ihmisroskien kanssa? Loma on akkujen lataamista varten, eikä reikä päässä pingottamista. Onko hän jo elämän ehtoopuolella vai missä hänellä viiraa?