Suomen kielen asema korkeakouluissa huolettaa. Linkki
Vihdoin tähän puututaan. Tai edes asia otetaan esille. Hyvin tärkeää.
Englanti on tungettu suomen tilalle ja kieli köyhtyy, kun uusille ilmiöille ei synny uudissanoja.
Iso syyllinen on englanninkielinen oppimateriaali.
Ennen materiaali oli suomeksi ja kerron, miten se tehtiin teknillisellä yliopistolla 20 vuotta sitten vielä, kun siellä opiskelin, vaikka huomasin jo englanninkielisetn kirjojen täyttävän kirjakauppaa.
Materiaali oli uunituoretta ja laitosten itsensä tekemää. Ne olivat nidottuja paksuja monistenippuja. Suomeksi, tottakai.
Ehdin juuri alta pois, kun esim matikan materiaali muuttui englanninkieliseksi tiiliskiveksi. Mitä järkeä. Suomenkielisen oli tehnyt laitoksen professori. Todella hyvät prujut.
Kommentit (56)
Siis *kyökkikieleksi
Miettikää, miten suuren työn esi-isämme tekivät taistellessaan suomen opetuskieleksi yliopistoihin.
Kansainvälistymistä koroastetaan liikaa.
Joka haluaa kansainvälistyä, menköön ulkomaille vaihtariksi.
Oon tutkija ja oon samaa mieltä.
Myöskin tutkijat voisivat tehdä julkaisuistaan aina pienen yhteenvedon suomeksi, joka löytyisi julkaisun yhteydestä yliopiston sivulta. Koska julkaisut nykyään usein rinnakkaistallenetaan (siis journalin lisäksi) myös yliopiston sivulle, josta ne voi ladata ilmaiseksi.
No persut kun tulee pääministeripuolueeksi ja Keskisalolle tulee kulttuuriministerin salkku, niin kyllä tähän muutosta alkaa tulemaan
Vierailija kirjoitti:
Oon tutkija ja oon samaa mieltä.
Myöskin tutkijat voisivat tehdä julkaisuistaan aina pienen yhteenvedon suomeksi, joka löytyisi julkaisun yhteydestä yliopiston sivulta. Koska julkaisut nykyään usein rinnakkaistallenetaan (siis journalin lisäksi) myös yliopiston sivulle, josta ne voi ladata ilmaiseksi.
Tämä pakottaisi luomaan englannin kielisille tieteelisille termeille suomenkielen vastineen, joita ei nykyään enää aina edes ole.
Johtava materiaali teknologiassa on 99% englanniksi. Ilman teknologian kärjessä pysymistä ei synny talouskasvua.
Kielipolitiikan ei pitäisi heikentää maan kilpailukykyä.
Korkeasti koulutetun tulee osata muutakin kuin suomea. Pelkällä kotimarkkinalla ei pitkälle pötkitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon tutkija ja oon samaa mieltä.
Myöskin tutkijat voisivat tehdä julkaisuistaan aina pienen yhteenvedon suomeksi, joka löytyisi julkaisun yhteydestä yliopiston sivulta. Koska julkaisut nykyään usein rinnakkaistallenetaan (siis journalin lisäksi) myös yliopiston sivulle, josta ne voi ladata ilmaiseksi.
Tämä pakottaisi luomaan englannin kielisille tieteelisille termeille suomenkielen vastineen, joita ei nykyään enää aina edes ole.
Ja se nimenomaan olisi hyvä asia.
Kannatan tuota, että jokaiseen diplomityöhön, väitöskirjaan ja graduun pitää tehdä yhteenveto suomeksi.
Sen pitäisi olla melko laaja. Esim vähintään 4 sivua.
Juuri sen suomenkielisen sanaston kehittymiseksi.
Suomennettuja termejä ovat mm. nökö ja valmo.
Moniko tietää mitä ne tarkoittavat?
Osoittanee miten turhanpäiväistä tuo toiminta olisi.
Tieteen idea on, että se voidaan vertaisarvioida koska tahansa. Siksi sen kieli pitää olla sellainen, että mahdollisimman laajasti sitä osataan. Nyt se on englanti. Tiede ei ole nationalistinen asia.
Olen itse täysin samaa mieltä tästä. Opiskelen tällä hetkellä maisteriohjelmassa helsingin yliopistossa, joka on säästösyistä nykyään kansainvälinen eli kaikki opetus pelkästään englanniksi. Ensinnäkin pitkään ja jatkuvasti minulla on hirveät paineet siitä, selviänkö englannin kielen taitoni kanssa opinnoista. Tiedän, että moni muu jättää maisteriopinnot väliin, koska vaaditaan englannin kieltä. Sitä toki täytyy opiskella läpi yliopiston ja se on tieteen kieli, mutta itseltäni on esimerkiksi monta asiaa jäänyt ymmärtämättä kielellisten haasteiden takia. Lisäksi on surullista, että kasvaa asiantuntijoita, kuten minä, jotka eivät osaa puhua alastaan suomen kielellä enää.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse täysin samaa mieltä tästä. Opiskelen tällä hetkellä maisteriohjelmassa helsingin yliopistossa, joka on säästösyistä nykyään kansainvälinen eli kaikki opetus pelkästään englanniksi. Ensinnäkin pitkään ja jatkuvasti minulla on hirveät paineet siitä, selviänkö englannin kielen taitoni kanssa opinnoista. Tiedän, että moni muu jättää maisteriopinnot väliin, koska vaaditaan englannin kieltä. Sitä toki täytyy opiskella läpi yliopiston ja se on tieteen kieli, mutta itseltäni on esimerkiksi monta asiaa jäänyt ymmärtämättä kielellisten haasteiden takia. Lisäksi on surullista, että kasvaa asiantuntijoita, kuten minä, jotka eivät osaa puhua alastaan suomen kielellä enää.
Kuinka kuvittelet pärjääväsi työelämässä pelkällä suomen kielellä?
Olen käynyt saman putken englantia ala-aste/yläaste/lukio/korkeakoulu, ja kyllä siinä jos on vaivautunut vähänkään vielä TV:stä katsomaan dubbaamattomia sarjoja ja elokuvia, niin pohjan pitäisi riittää.
Sen jälkeen viimeiset 30 vuotta englantia työkielenä kolmessa eri maassa.
En olisi täällä jos en olisi vaivautunut hieman panostamaan kielitaitooni.
Vierailija kirjoitti:
Suomennettuja termejä ovat mm. nökö ja valmo.
Moniko tietää mitä ne tarkoittavat?
Osoittanee miten turhanpäiväistä tuo toiminta olisi.
Niitä siis pitäisi käyttää enemmän, jotta tulisivat tunnetuiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomennettuja termejä ovat mm. nökö ja valmo.
Moniko tietää mitä ne tarkoittavat?
Osoittanee miten turhanpäiväistä tuo toiminta olisi.
Niitä siis pitäisi käyttää enemmän, jotta tulisivat tunnetuiksi.
Osaisitko mitenkään arvioida miksi niitä EI kukaan käytä?
Tuolla tiede-ja kulttuuriministerillä oli kyllä hyviä argumentteja.
Suomen kieli pitää saada jälleen inoaksi
tai pääasialliseksi opetuskieleksi. (Ruotsi toki ruotsinkielisissä yliopistoissa)
Kannattaa kuunnella tuo ministerin puhe.
En ole ikinä edes kuullut tuosta ministeristä.
Olipa hän älykkäästi puhuva suhteessa tavanomaisiin poliitikkoihin, jotka puhuvat paljon sanomatta mitään.
Piristävä poikkeus kerta kaikkiaan.
Miksen ole huomannut ollenkaan koko ministeriä aiemmin. Esim opetusministeri on koko ajan esillä, miksei tuo.
Hallituksen mielestä paljon tärkeämpää oli lisätä pakkoruotsin tunteja peruskouluun.
Ylipäätään aina, jos jostain kieliasiasta ollaan huolissaan, se liittyy ruotsin kieleen, mutta koskaan ei saisi olla huolissaan suomen kielen asemasta.
Vierailija kirjoitti:
Tieteen idea on, että se voidaan vertaisarvioida koska tahansa. Siksi sen kieli pitää olla sellainen, että mahdollisimman laajasti sitä osataan. Nyt se on englanti. Tiede ei ole nationalistinen asia.
Maisteriopinnoissa ei tehdä tiedettä.
Julkaistavat artikkelit tehdään toki englanniksi, mutta ei se edellytä perusopintojen englanninkielisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tieteen idea on, että se voidaan vertaisarvioida koska tahansa. Siksi sen kieli pitää olla sellainen, että mahdollisimman laajasti sitä osataan. Nyt se on englanti. Tiede ei ole nationalistinen asia.
Maisteriopinnoissa ei tehdä tiedettä.
Julkaistavat artikkelit tehdään toki englanniksi, mutta ei se edellytä perusopintojen englanninkielisyyttä.
Vaikka maisterioonnoissa eo tehdä tiedettä, niin siellä pohjustetaan kyseistä alaa lukevien sanavarasto.
Myös niiden, jotka myöhemmin tekevät väitöskirjoja ja tekevät tutkimusta ja opettavat yliopistossa ym.
Opiskelijat haluaisivat opetuksen suomeksi
Jo 10 vuotta sitten asiasta tehtiin valitus oikeuskanslerille. Kolmas valitus meneillään. Lain mukaan pitäisi olla suomeksi tai ruotsiksi opetus.
https://yle.fi/a/74-20022638
Suomi on muuttumassa khökkikieleksi.