Lue keskustelun säännöt.
Vanhapiikasinkku ja sukulaiset
10.03.2023 |
Onko täällä muita suunnilleen samassa asemassa olevia kuin minä? Eli noin viisi-kuusikymppinen, lapseton naisihminen, jolla on ehkä hyvät tulot ja vapaus mennä ja tulla. Miten sukulaiset suhtautuvat teihin? Pidetäänkö jotenkin omituisena, muistutetaanko enemmän tai vähemmän hienovaraisesti sukulaislasten syntymäpäivistä, udellaanko miesasioista, ollaanko jo kärkkymässä perintöä? Entä toisinpäin eli mitä itse olette ajatelleet vaikka nyt juuri perimysasioista - oletteko tehneet testamentin? Miten päätitte edunsaajan? Vai onko tarkoitus pistää kaikki sileäksi kun vielä voi?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun elämäntapani tunnetaan jo. Sukulaiset eivät ole kyselleet vuosikymmeniin, eivätkä tuntemattomat kai uskalla, kun olettavat kai kamalia.
Bisnekset menivät nurin, joten perintöä ei ole tulossa kenellekään. Tein kyllä testamentin alle nelikymppisenä ja jätin kaiken vanhemmilleni, veljelleni ja veljeni lapsille.