Kuinka paljon annatte yleisen mielipiteen tai muiden ihmisten vaikuttaa valintoihinne?

Teen mitä haluan mutten välttämättä kerro niistä muille. En esimerkiksi ole koskaan kertonut kenellekään mitä puoluetta äänestän enkä mainitse mistään suunnitelmistani etukäteen. En jaksa mitään draamaa.

Ei juuri, uskoisin. Teen aktiivisesti töitä, jotta muistaisin jättää muiden ajatukset heidän huolekseen. Eniten häpeän, kun olen epäonnistunut omien standardieni täyttämisessä.

Olen kuitenkin vain ihminen, ja tässä asiassa itsearvioni voi olla enemmän tai vähemmän päin p:tä. Voi se muiden minulle omistama häpeä toimiakin, ainakin joissain tilanteissa.

Neljä vuosikymmentä on onnistuttu. Nyt teen kuten itse haluan, ja se on yleensä muille vaikeasti käsiteltävä asia. Ymmärrän, että moni haluaa vältellä yksin joutumista hinnalla millä hyvänsä.

Vedän pitkää tikkua. Joskus ennustan teenlehdistä.

Om det är frågan om arbete är svaret säkert något i stil med 80 % då det utförs för andra människor. Om det är frågan om privatlivet så är procenten diffus. Man beaktar nära och kära och vill inte såra dem. Andras opinioner är egala, däribland din som läser detta.

Nuorempana olin poloinen ja muitten ihmisten mahdolliset ajatukset minusta sääteli elämääni ja elin pitkälti 4 seinän sisällä elämääni. Nyt vanhempana olen rohkeampi ja uskallan tehdä mieleni mukaisia valintoja. Tiedän mistä johtuu, mutta enpä viitti kertoa..

Mä en oo koskaan kulkenut kenenkään mukana missään vaan menny aina omii polkujani, muhun ei oo ikinä vaikuttanut mikään ryhmäpaine tai mikään sellainen missään valinnoissa. Otetaan esimerkkinä Korona aika kun ihmiset mekastivat rokotteista, itse olin alusta alkaen sitä mieltä että en sitä ota koska olen terve ja nuori. Olin oikeasti valmis menettämään työpaikkani ja kaiken, asumaan vaikka metsässä koska olin valintani tehnyt. Onneksi niin ei käynyt mutta esimerkkinä.

Vaikuttaa.

Teen yleensä juuri päinvastoin, mitä yleinen mielipide on.

Ja sekös ihmisiä vituttaa.

Hyvin oon onnistunut. En ole antanu vaikuttaa mitenkään, koska Itse tiedän mikä on Itselleni parasta ei ne muut. Vaikka kuinka koettavat muuta yrittää toisinaan menee jo häirinnän puolelle.

Ihminen on laumaeläin ja laumasta ulossulkeminen tuottaa voimakasta psyykkistä kipua. Siksi ihmistä on helppo ohjailla tuon pelon herättämällä.

En yhtään.  Tai no en nyt ihan alasti lähde kadulla kävelemään, mutta muuten en kyllä muiden ihmisten mielipiteitä kuuntelee, varsinkaan sellaisten ihmisten mielipiteitä, joilla ei ole mitään kokemusta asiasta. 

En lainkaan. Siihen kasvatan myös lapseni. Kanssaihmisten huomioonottamista tottakai, mutta muuten itsevarmuutta elää omasta totuudestaan käsin muiden käsityksistä piittaamatta.

En välitä muiden mielipiteistä ollenkaan. 

En juurikaan, joskus on pakko vähän ajatella esim. töissä ettei mitä tahansa tee tai möläyttele kelle tahansa. Mutta minä olen se, joka yrittää aina vaikuttaa toisten ajatuksiin ja asenteisiin. 

Häpeän kautta mua on vaikea ohjailla, koska mulla ei oikeastaan ole mitään menetettävää, ei ole ollut vuosikymmeniin. Mun elämä on ollut jatkuvaa kamppailua ties minkä paskan kanssa, että en jaksa välittää muiden mielipiteistä henkilökohtaisessa elämässä. Miehen kanssa puhun asioista, mutta teen yleensä juuri niin kuin itse haluan.

Suurin osa ihmisistä on tyhmiä kuin vasemman jalan saapas, joten eipä sitä korkealta putoa jos siinä porukassa jotenkin mokaa, joten häpeä on ihan turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen on laumaeläin ja laumasta ulossulkeminen tuottaa voimakasta psyykkistä kipua. Siksi ihmistä on helppo ohjailla tuon pelon herättämällä.

Siinä laumassa on aina johtajia, eli joku aina vaikuttaa muuhun laumaan. Minä yritän aina olla se, koska minä olen fiksumpi kuin suurin osa muista. Tosin niin ne kaikki laumassakin ajattelee...