Minnesota-hoito. Harkitsen mutta en tiedä olenko "tarpeeksi" alkoholisti oikeuttaakseni hoidon kohdallani.
Tässä olen paljon pohtinut elämäni suuntaa ja mitä kohti haluaisin mennä. Alkoholi kuitenkin määrittelee paljon elämääni, läheisimmät ihmiset ovat alkoholisteja, kuten minäkin. Alkoholi määrittelee arkeni, olen melkeinpä joko humalassa tai krapulassa. Eli heti kun olen toipunut krapulasta, niin alan jo miettimään seuraavaa juomakertaa. Sitten juon ja toivun taas.
En käy töissä tällä hetkellä, en ole työkykyinen ja olen ollut todella synkkien ajatuksien kanssa tässä elämässä. En tiedä tuliko masennus ensin ja sitten alkoholi vai toisinpäin.
Juon suunnilleen 2-3 krt/vko ja joka kerta kunnon humalatila täytyy saada juotua. Määrällisesti kerralla 15 annosta, ehkä enemmänkin.
Jo teini-iässä tämä alkoi ja on kestänyt nyt helposti yli 10 vuotta. Myös omat vanhemmat alkoholisteja.
En muista olleeni selvinpäin 2-3 viikkoa kauempaa näiden vuosien aikana enkä pystykään, olen kyllä yrittänyt.
Apua en koskaan ole ongelmaan hakenut koska olen ajatellut, että se kuuluu nuoruuteen ja on ihan ok juoda.
Enemmän jopa läheiseni juovat ja siksi mietin, olenko tarpeeksi alkoholisti, voidakseni mennä aika intensiivisenkin hoidon pariin. Tuo minnesota-malli kuulostaisi itselle sopivalta vaikkakin rankalta.
Tässä nyt tosiaan vakavasti harkitsen yritänkö päästä tuohon ja saada maksusitoumusta tai lainaa. Kun en voi jatkaa elämääni näinkään mutta en ole varma pystynkö itse omin voimin tätä tilannetta muuttamaan.
Mitä mieltä olette te, jotka katsotte tilannetta ulkopuolelta`?
Tein keskustelun kyllä eilen mutta vähän eri näkökulmasta ja se sai minut syventymään tähän päihderiippuvuuksien hoitoon ja nyt halusin tehdä keskustelun ihan erikseen tästä Minnesota-hoidosta, jos jollakin olisi kokemuksia ja näkökulmia antaa.
Olen nuori ja vähän pelkään, että jos en hoida tätä päihdeongelmaa, en tiedä miten tulevaisuudessa. Halu muuttaa elämääni on mutta en tiedä kykenenkö siihen ilman tämän ongelman hoitamista.
Kommentit (43)
Tähän pätee: Jos pitää kysyä, niin on. Eli olet. Hakeudu hoitoon.
Tässä koko ajan olen ajatuksissani tämän aiheen äärellä ja mietin, että otanko nyt tämän asiani hoitaakseni vai en. Tulee pelkoja, että mitä jos tuo on liikaa tai mitä perheeni ajattelee. He sentään ovat juoneet koko elämänsä, että mitä jos ajattelevat minua vain huomionhakuisena, että tuollaiseen lähden mukaan.
Jos ovat pettyneitä tms. Kun tapana on ollut vain sulkea silmänsä ongelmilta. Toisaalta tämä on minun elämäni ja tarvitsen tukea paljonkin. Sitten mietin, jos en onnistukaan. Kaikenlaista pyörii päässä.
Voisin kuitenkin ottaa yhteyttä tuonne ja kysellä näitä askarruttavia kysymyksiä. AP
Mene, ap. Itselläni on lähipiirissä kaksi ihmistä, jotka ovat käyneet Minnesota-hoidon läpi. Molemmat ovat pysyneet nyt vuosikausia raittiina ja kuvailleet kokemusta täysin käänteentekeväksi elämässään.
Vaatii sitoutumista ja tietty rahaakin. Toisaalta se raha on lopulta pikkujuttu, kun miettii, miten paljon viinaksiin kuluu vuosien ja vuosikymmenten aikana.
Uskallusta sinulle! :)
Mulla on itselläni kokemusta päihdehoidon asiakkuudesta. Ehdottomasti kannattaa mennä ennen kuin ongelma pääsee liian pahaksi. Pääsisikö avopuolelle juttelemaan ensin? Kuulostaa, että masennuksesi tarvitsisi samanaikaista hoitoa. Ainakin Helsingissä sellaista pitäisi saada. Jos ei masennusta hoideta, on edessä sama juttu taas. Tsemppiä!
Hakeudu hoitoon, susta on parempaankin! Kirjoitat tosi siistiä tekstiä siihen nähden mitä kerrot eli vaikutat fiksulta. Tuo määrä alkoholia ei ole missään tapauksessa normaalia, ikävää että myös läheisesi juovat ja normaalin käsitys puuttuu. Toivottavasti saat kevään valosta voimaa muutoksellesi ja keksit elämällesi uuden suunnan. Aloita vaikka liikunta, taide, käsityöt tai kirjoittaminen. Mutta laita hakemus heti sisään. Se ei sua velvoita mihinkään, mutta on yksi askel kohti parempaa elämää. Tee se nyt, susta on parempaan. Tsemppiä!
Voithan kokeilla ensin kevyempiä päihdehoitoja. Minnesota-hoitoon on vaikea saada maksusitoumusta. Olet nyt myöntänyt, että sulla on ongelma, eikä sitä kannata vähätellä. Mutta on mahdollista, että saat apua ihan tavallisistakin päihdepalveluista tai vertaisryhmistä. Ei maksa mitään kokeilla AA-ryhmää!
Kiitos kovasti vastauksista ja vahvistuksesta, että kyllä olen "oikeutettu" hoitoon tämän asian tiimoilta.
Uskon myös, että jos lähden tuohon, niin se olisi erittäin positiivinen käännös elämässäni ja sitä todella tarvitsenkin. Tämä nykyinen elämä on aivan helvettiä ollut, etenkin lähivuodet. Olen juonut todella paljon.
Jos nyt rehellisiä ollaan, niin nytkin kun tässä tätä asiaa paljon mietin ja kiertelen sekä kaartelen aiheen parissa, niin tekisi mieli juoda. Tekisi mieli juoda vielä "viimeisiä" kertoja ennen itse ongelman hoitamista.
Asiaan liittyy paljon häpeää, pelkoja ja olen menettänyt itsearvostuksen, oikeastaan itseluottamuksen elämään. Tuolla kun pääsisin purkamaan tätä kaikkea, menneisyyttä ja syitä, saisin olla ihminen, niin näen sen jo nyt ajatuksenkin tasolla parantavana kokemuksena.
Lähden tätä hoitamaan eteenpäin ja toivon, että tuo maksujärjestely onnistuu. Olen kuitenkin nuori ja jos saan apua kunnaltakin (maksusitoumuksen), niin tulen varmasti maksamaan nuo takaisin moneen kertaan jos paranen. Sen lupaan jos vain saisin tämän järjestymään. AP
Koita ihmeessä jos pääsisit sinne Minnesota hoitoon, suurin osa joka on ollu siellä, niin on raitistunu
Suosittelut täältäkin. Puolisoni on sen käynyt ja minä läheisenä sain myös apua sieltä. Kun kävin siellä, oloni oli kuin kotiin olisi tullut. Olisin itsekin halunnut jäädä sinne, vaikkei minulla alkoholismia olekaan🙂 Puolisoni kävi Ähtärissä sen hoidon. Ja on raittiina pysynyt.
Eihän sulla ole mitään hävittävää. Yksi ainoa elämä.
Jos juot aivosi, maksasi ja liikuntakykysi, onko se elämä sitten sen arvoista, että nyt ei joku päässyt ainakaan arvostelemaan sua raitistumisesta?
Aivan hirveästihän sinä juot. Et käy töissä, et opiskele. Ryyppäät siellä kämpässäsi vaan ja parantelet krapulaa, että jaksat taas juoda.
Tuohan on ihan sama jo nyt kuin olisit kuollut.
Ei sulla ole kuin voitettava. Jos on noin paljon rahaa alkoholiin, on sulla rahaa myös raitistua. Jäät kuitenkin voiton puolelle, kun saat palkinnoksi hyvän elämän.
Toivon sulle tosi paljon voimia järjestää asiasi kuntoon vielä kun elämällä olisi sulle niin paljon annettavaa! Älä luovuta. Olet arvokas!
Vierailija kirjoitti:
Eihän sulla ole mitään hävittävää. Yksi ainoa elämä.
Jos juot aivosi, maksasi ja liikuntakykysi, onko se elämä sitten sen arvoista, että nyt ei joku päässyt ainakaan arvostelemaan sua raitistumisesta?
Aivan hirveästihän sinä juot. Et käy töissä, et opiskele. Ryyppäät siellä kämpässäsi vaan ja parantelet krapulaa, että jaksat taas juoda.
Tuohan on ihan sama jo nyt kuin olisit kuollut.Ei sulla ole kuin voitettava. Jos on noin paljon rahaa alkoholiin, on sulla rahaa myös raitistua. Jäät kuitenkin voiton puolelle, kun saat palkinnoksi hyvän elämän.
Toivon sulle tosi paljon voimia järjestää asiasi kuntoon vielä kun elämällä olisi sulle niin paljon annettavaa! Älä luovuta. Olet arvokas!
Tämä kyllä oli raatorehellinen, tosin asiallinen vastaus. Ihan totta, että turha tätä on viedä niin pitkälle, että terveys menee vakavammin. Nyt vielä on veri-arvot kunnossa mutta kyllä alkoholin aiheuttamia haittoja kropassa on siitä huolimatta.
Minua ei oikeastaan huoleta tuo hoidon hinta, jos olisi itsellä rahaa, maksaisin sen heti ja otan kyllä kaikista mieluiten lainaa jos vain saan ja hoidan kustannukset itse mutta epäilen, etten saa. Yritän kuitenkin. Kiitos, en luovuta. Minä haluan ihan toisenlaisen elämän kun sen mitä se on nyt. AP
Olet erittäin fiksu tyyppi ap, kun itse tunnistat ongelman ja haluaisit siihen apua! Tuttavani suostui Minnesota-hoitoon vasta käytyään lähellä kuolemaa, kun oli mennyt maksan lisäksi haima. Usko pois, ettet halua pitkittää hoitoa sinne asti. Parempi hoidattaa ongelma on silloin, kun on vielä terve eikä ole ehtinyt tuhota sisuskalujaan täysin.
Join varmaan enemmän kuin sinä. Minun juomiseni oli päivittäistä, mutta onnistuin joten kuten pitämään kulisseja yllä ja käymään töissä yms. Olin kyllä yrittäjänä, eli se auttoi, mutta sanomattakin selvää, että firmalla ei mennyt hyvin.
Korttitalo romahti 33-vuotiaana, kun sain viinakrampin ja jouduin sairaalaan ja läheisilleni paljastui, kuinka alkoholisoitunut oikeasti olin. Kyllähän vaimo toki tiesi, että juon turhan paljon, mutta ei todellakaan todellisia määriä. Toleranssi oli noussut aika korkeaksi ja olin suht hyvä peittelemään asiaa.
Sairaalajakson jälkeen pääsin kuville avohoidon palveluiden avulla, eli en tarvinnut Minnesota-hoitoa tai muuta vastaavaa, mutta meidän tilanteidemme ero on se, että minulla oli erittäin hyvät turvaverkot omasta takaa. Lähdin suoraa sairaalasta vanhempieni kanssa mökille ja toivuin siellä "valvonnan alaisena". Sitten kävin pitkään erilaisissa avohoidon tapaamisissa yms. kunnes raittius alkoi vakiintumaan elämäntapana.
Sinun tilanteessasi suosittelen kyllä hakeutumaan Minnesota-hoitoon tai vastaavaan paikkaan pois vanhaasta ympäristöstäsi. Lähipiirisi ei kuulosta siltä, että he pystyisivät tukemaan raittiuttasi vaan ennemminkin tulisivat tarjoamaan sinulle viinaa.
Kun olet vielä nuori, kehosi tulee todennäköisesti toipumaan tekemistäsi tuhoista ja pystyt elämään terveen loppuelämän raittiina. Kymmenen vuoden päästä tilanne ei välttämättä ole enää sama.
Tsemppiä, ap! Mene vaan pyytämään pääsyä hoitoon.
Herranjumala no todellakin hoitoon!! Ei ne muutkaan ole siellä mitään terminaalivaiheen alkoholisteja koska vain harvoin niitä voi enää edes auttaa, kroppa ja aivot jo niin huonossa kunnossa. Tai kyllä niitäkin raitistuu, mutta...
Ehdottomasti hoitoon.
Mä en alkoholistin aikuisena tyttärenä oo mitään muuta niin paljoo toivonut, kuin että joku päivä mulle soitettaisiin Minnesota-hoidosta ja pyydettäisiin läheis-tapaamiseen. Se olis suuri ihme ja ilonaihe näin läheisenäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sulla ole mitään hävittävää. Yksi ainoa elämä.
Jos juot aivosi, maksasi ja liikuntakykysi, onko se elämä sitten sen arvoista, että nyt ei joku päässyt ainakaan arvostelemaan sua raitistumisesta?
Aivan hirveästihän sinä juot. Et käy töissä, et opiskele. Ryyppäät siellä kämpässäsi vaan ja parantelet krapulaa, että jaksat taas juoda.
Tuohan on ihan sama jo nyt kuin olisit kuollut.Ei sulla ole kuin voitettava. Jos on noin paljon rahaa alkoholiin, on sulla rahaa myös raitistua. Jäät kuitenkin voiton puolelle, kun saat palkinnoksi hyvän elämän.
Toivon sulle tosi paljon voimia järjestää asiasi kuntoon vielä kun elämällä olisi sulle niin paljon annettavaa! Älä luovuta. Olet arvokas!
Tämä kyllä oli raatorehellinen, tosin asiallinen vastaus. Ihan totta, että turha tätä on viedä niin pitkälle, että terveys menee vakavammin. Nyt vielä on veri-arvot kunnossa mutta kyllä alkoholin aiheuttamia haittoja kropassa on siitä huolimatta.
Minua ei oikeastaan huoleta tuo hoidon hinta, jos olisi itsellä rahaa, maksaisin sen heti ja otan kyllä kaikista mieluiten lainaa jos vain saan ja hoidan kustannukset itse mutta epäilen, etten saa. Yritän kuitenkin. Kiitos, en luovuta. Minä haluan ihan toisenlaisen elämän kun sen mitä se on nyt. AP
Hoito näyttää maksavan 6900 €. Yritä saada kunnan kautta maksusitoomus hoitoon. Minnesotan sivuilla oli myös mahdollisuus osamaksuun Resurs Bankin kautta. Ei mitään havaintoja, mitä kuluja siitä tulee, mutta kannattaa selvittää. Mahdollisesti lainan saaminen tuota kautta on helpompaa kuin muuten, koska tuota lainaa hakee vain kaltaisessasi tilanteessa olevat.
paihdelinkki.fi
Tuolla on ainakin ollut hyvät keskustelupalstat ja löytyy mahdollisesti enemmän saman kokeneita.
Itse en lähtisi Minnesota-hoitoon, koska se on kytköksissä AA:han enkä pysty uskomaan sen opetuksen mukaisesti (=kun luovutamme elämämme Korkeamman Voiman haltuun, hän/se poistaa juomishimon). Jos taas haluaa "olla ohjelmassa", niin silloin kannattaa aloittaa suoraan sieltä AA:sta. Mene avoimeen kokoukseen, niihin saa osallistua myös, jos ei ole varma, onko alkoholisti AA:n tarkoittamassa merkityksessä.
Taidan tunnistaa sut eiliseltä. Ja nyt täytyy sanoa, että tällä hetkellä sinä kuullostat rehelliseltä, vastuunottokykyiseltä ihmiseltä toisin kuin eilen. Sydämestäni toivon sulle voimia hakeutua hoitoon, se on hirveän pelottavaa ja raskasta mutta jos minä siitä selvisin, se on mahdollista kenelle tahansa. Pyydä apua, ole rehellinen, juuri kuten nytkin teet, niin sinua halutaan kyllä auttaa ja tukea! Nyt hae kaikki mahdollinen tuki ja apu itsellesi, kaikki voi muuttua paremmaksi kun saat otettua ne vaikeimmat alun askeleet. VOIMIA.
Joinakin viikkoina kyllä saattaa mennä enemmänkin. Viime viikolla taisin juoda ti, pe, la ja su. Se olikin kyllä poikkeuksellinen viikko. Joka tapauksessa alkoholi on kyllä suuressa roolissa, aivan liian suuressa. AP