Miten te eronneet pärjäätte taloudellisesti?

Kärjistetty esimerkki: Yhden lapsiperheasunnon vuokra vs. kahden lapsiperheasunnon vuokra.

Paremmin kuin parisuhteessa ollessani.

Hyvin pärjätään. Toki vaatii sen, että käy työssä ja että kumpikin oikeasti osallistuu lasten elatukseen. Ei kai siltä toiselta vanhemmalta sinun tarvitse mitään saadakaan. Omalla palkalla pitää jokaisen elää ja lapsensa kasvattaa.

Jep. Asumiskulut molemmilla. Mies väläytti, ettei ehkä pysty lunastamaan minua pois yhteisestä asunnosta. Tällä hetkellä lainan ottaminen kauhistuttaa molempia. Miehen yritystoiminta on samalla tontilla talon kanssa, joten talon myyminen ei ole vaihtoehto. Tai siis myyminen tarkoittaisi, että miehen pitäisi siirtää koko yritystoiminta muualle.

Tuntuu, että vaihtoehtoja on mutta ne on kaikki huonoja. Sen verran pelottaa, että mielessä käy jopa huonon suhteen jatkaminen.

Ihan hyvin pärjään saan elatustukea yli 600 eur/kk yhdestä lapsesta, asumistuki, lapsilisä, ansiosidonnainen tällä hetkellä koska olen työtön, olen välillä työssä välillä työtön. Ei oma valinta, kunnon paikkoja ei vain tunnu kovin olevan nykyään. Huonoa palkkaa moni työnantaja maksaa. Ihan kivasti rahaa tulee vaikka ei ole töissä. Voi myös hakea toimeentulotukea jos tiukkaa rahasta. Asun omistusasunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Paremmin kuin parisuhteessa ollessani.

Samoin täällä yhden lapsen yh:na. Eron jälkeen opiskelin lisää ja pääsin parempipalkkaiseen työhön. Nyt minulla on omakotitalon lisäksi sijoitusasunto. Rahaa jää huvituksiinkin enemmän kuin riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvin pärjään saan elatustukea yli 600 eur/kk yhdestä lapsesta, asumistuki, lapsilisä, ansiosidonnainen tällä hetkellä koska olen työtön, olen välillä työssä välillä työtön. Ei oma valinta, kunnon paikkoja ei vain tunnu kovin olevan nykyään. Huonoa palkkaa moni työnantaja maksaa. Ihan kivasti rahaa tulee vaikka ei ole töissä. Voi myös hakea toimeentulotukea jos tiukkaa rahasta. Asun omistusasunnossa.

Mene töihin

Paremmin kuin avioliitossa. Mies maksaa elatusmaksut, saan vähän asumistukea, oma palkka. Mutta tärkein on se että kaikki talouden tulot ja menot on omissa käsissä. Niitä on paljon helpompi säädellä yksin, kuin jonkun kanssa. Varsinkaan oman ex-mieheni kanssa.

Pärjään ihan hyvin, paremmin kuin aiemmin miehen kanssa asuessa. Mies ei maksa elatusmaksuja. Kaksi lasta on. En ole mikään hyvätuloinen.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Asumiskulut molemmilla. Mies väläytti, ettei ehkä pysty lunastamaan minua pois yhteisestä asunnosta. Tällä hetkellä lainan ottaminen kauhistuttaa molempia. Miehen yritystoiminta on samalla tontilla talon kanssa, joten talon myyminen ei ole vaihtoehto. Tai siis myyminen tarkoittaisi, että miehen pitäisi siirtää koko yritystoiminta muualle.

Tuntuu, että vaihtoehtoja on mutta ne on kaikki huonoja. Sen verran pelottaa, että mielessä käy jopa huonon suhteen jatkaminen.

Ei se ole sinun murhe miettiä minne mies huonosti kannattavan yrityksensä kärrää. Jos siitä ei edes sen vertaa tule että saa majapaikkansa maksettua niin menköön vieraalle töihin.

Heikosti. Monet isot kiinteät on maksettava nyt yksin, kuten asuminen ja auto.

On naurettavaa selittää paremmin pärjäävänsä yksin. Taloudellisesti se ei ole sitä koskaan. Oma valinta, millä tasolla kukin sen haluaa elää.

Hyvin. Olen parisuhteessakin tullut toimeen omillani. Ei olisi tullut pieneen mieleenkään laskea toimeentuloani toisen varaan. 

Paljon paljon paremmin nyt kun ei ole enää naista aiheuttamassa enemmän kuluja kuin tuloja.

Huomattavasti paremmin kuin avioliitossa. Vaimo tuhlasi silloin kaikki rahat. Koskaan ei ollut mitään. Onneksi pääsin eroon siitä petturista.

Paremmin kuin suhteessa. Laina on huomattavasti pienempi, vaikka asunto on samankokoinen kuin entinen. Lisäksi kulut vähemmän, vaikka ne yksin maksan. Eli ne muut asumiskulut on nyt suht samat kuin ennen. Ruokaan menee vähemmän, koska ennen piti maksaa puolet ruuista. Vaikka ex yksin söi yhtä paljon kuin minä ja lapset. Nyt lapset on kuitenkin puolet ajasta isänsä luona.

Saan myös lapsilisiin yh lisät ja myös elatusmaksut, koska on pienet tulot. Exällä myös, joten kela ne maksaa. Mutta ei sentään ihan kaikkea tarvitse omista kustantaa, ex kun ei juuri osallistu, ei ole ikinä osallistunut.

Vierailija kirjoitti:

On naurettavaa selittää paremmin pärjäävänsä yksin. Taloudellisesti se ei ole sitä koskaan. Oma valinta, millä tasolla kukin sen haluaa elää.

Kuinka niin ei ole? Jos mies ryyppää omat ja vaimonkin rahat niin kyllä se vaimo aika paljon paremmin pärjää ilman sitä miestä. Noin esimerkiksi. 

Vierailija kirjoitti:

On naurettavaa selittää paremmin pärjäävänsä yksin. Taloudellisesti se ei ole sitä koskaan. Oma valinta, millä tasolla kukin sen haluaa elää.

Ex-mieheni palkka oli lähes 6000€. Sen hän törsäsi omiin menoihinsa ja lopuksi tyhjensi minun tilin niin että itselle jäi vain ruokarahat. Nyt eron jälkeen voin käyttää palkkani niin kuin normaali ihminen ja lisäksi hän joutuu maksamaan elarit, eikä pysty käyttämään kaikkia rahojaan omiin riippuvuuksiinsa. Todellakin helpompaa näin. Juuri mietin että voisin säästää johonkin uuteen rahastoon.

Hyvin pärjään. Ei ole vätys miestä elätettävänä. Jotenkin vain laskut kaatui minun päälleni ja maksoin, kun yritin miellyttää exää. Sitten loppui miellyttäminen ja häivyin.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Asumiskulut molemmilla. Mies väläytti, ettei ehkä pysty lunastamaan minua pois yhteisestä asunnosta. Tällä hetkellä lainan ottaminen kauhistuttaa molempia. Miehen yritystoiminta on samalla tontilla talon kanssa, joten talon myyminen ei ole vaihtoehto. Tai siis myyminen tarkoittaisi, että miehen pitäisi siirtää koko yritystoiminta muualle.

Tuntuu, että vaihtoehtoja on mutta ne on kaikki huonoja. Sen verran pelottaa, että mielessä käy jopa huonon suhteen jatkaminen.

eihän sua pitäisi napata miehen yritystoiminta enää tässä vaiheessa..jos ei ole varaa lunastaa pois, niin kerää yrityksensä kasaan ja menee muualle. Ei naisten tarvitse ryhtyä mihinkään hyväntekeväisyyteen erossa. Ei toista tarvitse kupatakaan. Siitä ihmisestä tulee sulle tavallaan "vieras" eli joustaminen tai joustamattomuus sen mukaisesti. Naiset siis yleensä ottaa muutenkin erossa takkiin( otin itsekin) kun ei jaksa tapella. Toi on vain miehen tapa leikkiä uhria.