vauva joka ei nuku päiväunia

mutta yritän olla lohdullinen ja sanoa, että kun kerran lääkärikin on lapsen tutkinut, ei hänellä siis ole mitään varsinaista hätää, hän on vain sen luonteinen, että ei nuku päivällä ja tuo iltaitku voi olla ihan vaan sen päiväväsymyksen aiheuttamaa purkautumista, lapsi voi itkeä myös väsymyksestään ennen kuin rauhoittuu. Vauvatkin ovat yksilöitä ja jotkut ovat vähäunisempia kuin toiset. Yritä itse saada lepohetkiä itsellesi, niin jaksaminen helpottuu. Tsemppiä ja onnea uuden ihmisenalun elämään! t. Neljän äiti

Jostain luin vuonna jotain viimevuosituhannella, että jonkun itkuisen vauvan vaivojen syyksi paljastui d-vitamiini, joka aiheutti lapselle päänsärkyä tai jotain sinne päin.

Meillä huutavaan esikoiseen tehosi aikanaan liinailu ja vaunuissa saattoi nukahtaa, jos ajeli töyssyistä reittiä (tai sisällä mattoon tehtyjen kuprujen yli).



Voimia!

ensin oli ilmavaivoja kun niistä päästiin ei vauva siltikään rauhoittunut. Kokeilin kapalointia ja se auttoa. Kuukauden verra kampalossa nukkus ja sen jälkeen nukahti hyvin itsekseen iltasin. n tiedä auttaako päiväuniin mut iltasin vois rauhoittua kapalossa?

Anna d-tippoja jaettuna pitkin päivää, ei samalla kertaa kaikkia.



Kokeile tosiaan tuota kantoliinaa, en itsekään uskonut esikoisen aikana moiseen, mutta kakkoselle ostin ja toimii! (Tyyppi nukahtaa liinaan imuroinnin aikana ja alkaa haukotella heti liinan näkiessään.)



Pierujumppaa olet kaiketi antanut vauvalle? Jalat koukkuun vatsan päälle ja suoraksi...



Oletko itse rajoittanut syömisiäsi? Esim. kahvi, tee, kaakao (suklaa), kaalit ja mansikat kuulemma aiheuttavat rintamaidon välityksellä vauvalle vaivaa



Entä korvikemaito, toisille se aiheuttaa pahat mahavaivat. Voisitko vaihtaa vaikka merkkiä?



Apteekin Rela-tipat ovat auttaneet toisilla.



Ja tietenkin olet varmasti röyhtelyttänyt pientä mennen, tullen ja palatessa... :)





Tsemppiä sulle, itse painin samantapaisten asioiden kanssa alkukesästä. Ja mua lohdutettiin tällä, että pikkuvauvoilla yleensä aina on alkuun mahavaivoja ja sitten helpottaa. Ja näinhän se vähän on. Hyvä, että olet kuitenkin tutkinut asiaa lääkärissäkin, joten ole huoleti. Aika auttaa :)

yleensä vauvat osaa jatkaa unia siitä huolimatta, mutta teillä poikkeus (niin meilläkin oli..)



Istu vauvasi vieressä kun hän seuraavan kerran nukahtaa päiväunille sänkyynsä. Heti kun alkaa tuo havahtuminen noin vartin päästä, rupea suhisemaan tyynnyttävästi mutta kovaäänisesti (niin että vauva itkultaan sen kuulee). Laita lisäksi kämmenesi hänen pepun ja alaselän päälle ja ala "vatkaamaan" pientä liikettä edestakaisin. Saattaa nukahtaa hyvinkin uudestaan.

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,820,2547,6444,6445,7649

Kiitos asiallisista vastauksistanne:o)



Näin päivällä elämä näyttää vähän valoisammalta, mutta tiedän että illalla tämä ahdistus taas palaa.



Olemme pitäneet nyt 2 viikkoa taukoa D-vitamiinitipoissa- en oo huomannut muutosta. Saman ajan vauva on saanut Rela-tippoja.



Useampaa korvikemerkkiä on kokeiltu tässä matkan varrella, ja osaimetys on loppumassa juuri. Minusta tuntuu että stressin seurauksena se vähäkin erittämäni äidinmaito on ehtymässä eikä vauva enää innokkaasti rintaa ime koska on jo aika tottunut pulloon. Sieltä se ruoka tulee nopeammin ja ilman suurempia ponnisteluja...



Kiitti linkistä, pitää lukea se oikein ajatuksella.

Kiitollisena Nenne

joka myös vauvana valvoi päivät ja yöt.Nukkui päivällä just sen max. 15min ja heräsi huutamaan. Huuti yöt läpeensä niin,että miehen piti työviikkoina mennä vanhempiensa luokse yöksi saadakseen nukuttua. Kaikki konstit silloin kokeiltiin ja nyt ennen kuin täytti 5 rupesi nukkumaan täydet yöt. On itketty ja naurettu tämän asian kans. Huvitti yhteen aikaan kaveri jolla oli koliikkivauva ja hänen valituksensa 3kk huudosta ja yövalvomisesta. Teki mieli sanoa, et meillä se on kestänyt jo neljä vuotta! Sairaalassa on käyty lukemattomia kertoja ja mitään vikaa ei ole löytynyt. Onneksi sukulaiset olivat suurena tukena tässä asiassa. Tulivat kylään ja hoitivat poikaa, että sain nukuttua. Voimia ja jaksamisia teille!

("Tehtiin" pojalle aika lyhyellä ikäerolla pikkusisko kun oli yövalvomista muutenkin niin meni ne yösyötöt siinä sivussa. Nyt uskallettu kolmosen tekoon kun on univelkoja saatu kuitattua reilun puolen vuoden aikana!)

Hysteerinen iltahuuto loppui myös, kun ei ollut illalla niin väsynyt. Kokeile kantamista!

meillä ainakin rela-tipat pahensivat huutoja. Disflatyl pilkkoo kaasuja, reloilla on toinen toimintaperiaate (muuttaa suoliston bakteerien määärää/kantaa tmv).

Joillain lapsille allergia voi oireilla vain ja ainoastaan levottomuutena ja uniongelmina. Ei välttämättä ole ihottumaa, pulauttelua tms. Tuttavaperheessä juuri tällainen tapaus - käytännössä ei nukkunut juuri koskaan kuin pieniä pätkiä ja lopulta selvisi pahat allergiat (äidinmaidon kautta altistui). Kannattaa muuten mennä allergioihin erikoistuneelle lastenlääkärille, tavalliset tk-lääkärit eivät useinkaan ole näistä pienten allergia-asioista perillä (ja tämän tiedän myös omien lastemme kokemuksella).

meillä molemmat vauvat nukkun 15 min päiväunia



jaksamista vaan SINULLE ap

Mun vauvani ei suostu nukkumaan ollenkaan ilman joko liinaa tai sitä että mä nukun sen vieressä ihan kiinni. Itsekseen se ei nuku yhtään mutta liinassa helposti pari-kolmekin tuntia putkeen.

toista sitten hoidettiinkin tällä periaatteella:



Maha täyteen ruokaa. Röyhtäytys. Lisää ruokaa. Röyhtäytys.



Leikkiä, vaipanvaihtoa, juttelua. Oikein aktiivista toimintaa. 15 min- puoli tuntia.



Lisää ruokaa niin paljon kuin mahtuu. Taas röyhtäys.



Sitten nukkumaan...jos heräsi vartin päästä niin vaunujen heijausta että nukkui ainakin puoli tuntia.



Rupesi aurinko paistamaan pääsääntöisesti meidän vauva-aikaan! Kun lapsi herää, niin homma alusta. Heti paikalla paljon ruokaa. Yöllä sitten pelkät ruuat ja röyhtäykset hämärässä.



Meillä korvikemerkin vaihtaminen aiheutti aina itkuja ja mahapuruja, eli suosittelen pitäytymään yhdessä merkissä.

Eli paljon ruokaa.



Meillä ei mitään teidän tilanteeseen verrattuna mutta jonkin verran itkuinen neiti kylläkin. Illalla väsyi, ettei jaksanut syödä ja sitten ei nuku kun on nälkä.... Ruvettiin antamaan pullosta ruokaa ja tilanne rauhoittui.

Meillä esikoinen oli ihan samanlainen. Päivällä ei nukuttu kuin juuri tuo 15 minuuttia, yöllä meni 3-4 tuntia putkeen alussa- kun oli ensin huudettu klo 22-02. Onneksi saatiin sentään nukkua aamulla yhteentoista. Kaikki mahdolliset tipat ja konstit kokeiltiin, mikään ei auttanut. Kunnes sitten tyttö tuli kolmen kuukauden ikään. Yöhuuto loppui siihen, tyttö alkoi nukkumaan yöt putkeen ja elämä alkoi hymyilemään. Päikkärit oli edelleen lyhyitä, mutta päivät jaksoi, kun tiesi että yöllä saa nukkua. Meillä auttoi aika, ei mikään muu.

mä käytin liinan tapaista baby bag:iä siinä vauva nukkui päikkärit.



Yöt perhepetissä. Nukkui pätkissä, oli täysimetyksessä, helpotti, kun ei tarvinnut nousta. Osan yötä vauva valvoi, mutta pli tyytyväinen kun sai olla ihoa vasten.

Meidän pojalle tuli reloista maha tosi kipeeksi,kokeilkaa olla ilman pari päivää,tulisiko muutosta=/

Nyt kolmen lapsen äitinä uskon, että kyseessä on todellakin temperamentti ja hermoston kypsyminen. Esikoinen söi vastasyntyneenä koko ajan, muutaman päivän iästä jaksoi valvoa jo neljä tuntia putkeen. Päiväunet olivat maksimissaan 45 minuuttia. Kitinää ja huutoa oli pitkin päivää, illat olivat suoraa huutoa ensin yhteen asti yöllä, sitten vähitellen yhteentoista, kymmeneen jne.



Kolmen-neljän kuukauden iässä tilanne alkoi helpottaa ja huutaminen jäi pois. Vähitellen päiväunetkin alkoivat pidetä, mutta monen tunnin unista oli turha haaveilla.



Kaksi seuraavaa vauvaa nukkuivat käytännössä ensimmäiset kuukaudet läpensä heräten vain syömään. Huutoa ei ollut ja myöhemminkin nämä kaksi nukahtavat helposti, heräävät tosin yöllä silloin tällöin. 6-vuotias esikoinen sen sijaan valvoo helposti otollisen nukahtamisajankohdan yli, eikä saa unta jos illalla on jotain tavallisuudesta poikkeavaa ohjelmaa. Hän ei myöskään helposti ota univelkaa kiinni, vaan on liiallisen valvomisen jälkeen useamman päivän nuupallaan. Vauvana tämä merkitsi kitinää ja äksyilyä, joten rytmistä oli pidettävä kiinni. Mitään allergioita ei ole ollut.



Omaa koliikkiteoriaani tukevat muutama seikka. Ensinnäkin esikoisemme on poikkeuksellisen kiinnostunut oppimaan asioita ja on paljon edellä kehityksessä. Kun joku asia kiinnostaa (tällä hetkellä maantiede), sitä opiskellaan intensiivisesti ja jatkuvasti. Uskonkin tämän luonteenpiirteen olleen valvomisen ja huutamisen taustalla jo vauvana: hän ei malttanut nukahtaa vaan imi itseensä kaikki virikkeet ympäristöstään viimeiseen asti, kunnes oli kertakaikkisen väsynyt. Noilla kahdella torkkujavauvalla nimittäin on ollut iltahuutoa siinä vaiheessa, kun he ovat kiinnostuneet ympäristöstään ja jaksaneet valvoa aavistuksen oman sietorajansa yli.



Koliikkia tutkittaessa ei ole löydetty korrelaatiota mihinkään muuhun tekijään kuin äidin älykkyyteen - koliikki on jonkin verran yleisempää älykkäiden äitien vauvoilla. Älykkyyshän on jossain määrin perinnöllistä ja voisi kuvitella, että siihen liittyy myös valtava kiinnostus ympäristöä kohtaan.