Apua, minusta on tullut ihmisvihaaja!

No joskus näin on, vääriä ihmisiä ympärillä.

Äänestätkö sattumalta vasemmistoliittoa?

Ihmiset tuntuvat rasittavilta, kun on rasittunut. Ota lepoa hälinästä, käy lenkillä luonnossa, rauhoitu, seesty. Ja kas, ihmiset ovat ihan kivoja taas.

Nämä "ihmisvihaajat" on yleensä niitä, joilla ei ole mitään oikeaa huolta tai murhetta elämässä, etuoikeutettuja kermaperseitä, jotka keksii valittaa muista ja kehtaavat vielä sanoa mukamas vihaavansa ihmisiä. 

"Ken yhtä ihmistä rakastaa se kaikkia rakastaapi"

Eino Leino

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset tuntuvat rasittavilta, kun on rasittunut. Ota lepoa hälinästä, käy lenkillä luonnossa, rauhoitu, seesty. Ja kas, ihmiset ovat ihan kivoja taas.

Mä asun keskellä metsää, silti vihaan osaa ihmisiä. En kaikkia, ystäviä ja kavereita kourallinen, osa sukulaisistakin kivoja. Olen asiakaspalvelussassa töissä ja suurin osa asiakkaistakin on mukavia.

Ihmismassoissa menee hermot, iso marketti iltapäivästä on painajainen, samoin isot tapahtumat, siksi välttelenkin niitä. Ihmisten itsekeskeisyys saa myös niskavillat pystyyn.

Mä olen aina ollut introvertti, enkä pidä ihmismassoista ja ystäväpiirini on suht pieni.

Korona-aika sai kuitenkin jo aiemmin syrjäänvetäytyvän ihmisen oikeasti vihaamaan ihmisiä. Vaikka yritän ymmärtää ja antaa anteeksi sen käytöksen, millaisen korona toi ihmisissä esiin, en pysty unohtamaan.

Käyttäydyn siis asiallisesti kyllä, mutta sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat olleet vähän etäämmällä, en halua olla enää missään tekemisissä ja toisaalta se viha ja katkeruus, mitä ihmiset joukolla minuun kylvivät, ikäänkuin korostuu sellaisten seurassa jotka eivät näe vieläkään toiminnassaan mitään väärää ja olen siis katkonut välejä pysyvästi sellaisiin ihmisiin.

Vierailija kirjoitti:

Nämä "ihmisvihaajat" on yleensä niitä, joilla ei ole mitään oikeaa huolta tai murhetta elämässä, etuoikeutettuja kermaperseitä, jotka keksii valittaa muista ja kehtaavat vielä sanoa mukamas vihaavansa ihmisiä. 

Mielenkiintoista.

Itselläni jaksaminen ihmisiin on laskenut juuri erilaisten vastoinkäymisten vuoksi. Lähipiirissä paljon kuormittavia terveysongelmia. Myös itselläni sairauksia. Lisäksi työkuorman vuoksi totaalinen burn-out. Voin sanoa, että kaikki nämä huolet eivät ole parantaneet sitä, "paljonko jaksan ihmisiä". Päin vastoin. Varsinkin kun iso osa ihmisistä tuntuu olevan nykyään minä-minä-asenteella liikkeellä. Ei jaksa.