Lue keskustelun säännöt.
Missä vaiheessa itsemurha-ajatuksista pitäisi alkaa olla huolissaan?
22.02.2023 |
Muutaman kuukauden sisään minulta kuoli kaksi läheistä.
Sen jälkeen mielenmaisemani jotenkin muuttui perusteellisesti. En suoraan sanottuna osaa enää kuvitella eläväni vanhaksi. Minulla on vielä paljon asioita, joita haluaisin tehdä elämässäni, mutta niiden lisäksi ei oikeastaan ole enää sellaista perustavanlaatuista syytä elää. Lähinnä mietin niin, että on hyvä asia, ettei ihmisen elämä ole kovin pitkä. Eikä olisi paha asia, jos se minun kohdallani olisi melko lyhyt.
Usein huomaan pohtivani tapoja kuolla. Aika yksityiskohtaisestikin. Mietin mikä olisi helpointa, mikä sattuisi vähiten, miltä se tuntuisi. En kuitenkaan siis harkitse itsemurhaa. En aktiivisesti suunnittele sellaista, en halua tehdä sellaista. Mutta eräs tuttavani sanoi, että jo pelkästään tuollainen ajattelu on huolestuttavaa ja siihen pitäisi hakea apua.
Onko näin? Vai olenko oikeassa, että vasta sitten kun oikeasti harkitsee sitä vaihtoehtona, se on vaarallista?
Kommentit (5)
Ei pidä olla huolissaan. Tässä kohtaa.
Lähtökohtaisesti ihminen voi ajatella mitä tahansa, miten päin tahansa. Se, mitä sinä ajattelet, on eräänlaista prosessointia elämäntapahtumiin.
En olisi huolissani.
Ja aiheesta jotakin tiedän, koska hoidan itsetuhoisia ihmisiä. Itsetuhoinen ihminen on vienyt ajatukset seuraavalle tasolle. Ja tuo, mitä sinä teet, ei tarkoita että seuraava taso odottaisi.
Ja tottakai haet apua, jos huomaat, että ajatukset vahvistuvat ja etenevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kas, ei yhtään vastausta :D No, minun aloittamilleni ketjuille ihan tyypillistä.