Pelkään hirveästi, että minulla on rintasyöpä ja kuolen! Huvittavinta
on se, ettei rinnoissani edes ole mitään selkeää kyhmyä. Muhkuraiset ne ovat aina olleet, on kuvattu ja ultrattu viimeksi 2,5 v. sitten. Nyt vielä imetän.
Tästä kaikesta huolimatta tunnustelen rintojani monta kertaa päivässä ja pelkään, että siellä kasvaa jotain. Entä jos aikaisemmat hyvänlaatuinen muhkuraisuus onkin nyt syöpää?
Miksi oikein olen saanut tällaisen huolen päähäni?
Kommentit (4)
Siihen elämänvaiheeseen liittyy huolestuneisuus kaikesta. Pelkäät oman terveytesi puolesta, kyttäät hysteerisesti vauvan vointia, varoittelet miestä liikenteestä...
Se on sitä emoviettiä, koeta ottaa huumorilla jos voit. Ja ajatella, että tuollainen jatkuva stressaaminen ja luulosairaus on hukkaan heitettyä energiaa!
Kystat eivät muutu tuosta vaan syöväksi. Jos sinulle on noinkin hiljattain tehty mammografia ja ultra, sinulla ei ole todellakaan mitään hätää.
Jos on jo kuvattu ja ultrattu, tuskin siellä mikään kasvaa. Ja jos olet huolissasi, mene uudelleen mammoon ja ultraan.
Ja vaikka se olisikin rintasyöpä (mitä se ei ole), tuskin siihen kuolet. Sä olet nuori ja terve, ja kestät hyvin hoidot.
Mä olin 40 kun multa diagnosoitiin rintasyöpä, siitä on nyt 3 vuotta. Leikkaus, kemo, sädehoito, hormonihoito. Mutta periaatteessa olen terve, ja toivottavasti tulen olemaankin.
ite en tosin rintasuöpää oo pelännyt mutta mm. hiviä pelkäsin 2,5v ennen ku rohkenin testiin ja nykyäänki ajattelen välillä et mitä jos sittenki...mulla oli ainaki 10 hivin oirettakin olevinaan. Tälä hetkellä oon "varma" et mulla on lapamato kun oon niin laiha vaikka syön ja syön vaan.
Mulla vika on vaan korvien välissä, oireilua mm. yhdestä traumaattisesta kokemuksesta. (oma diagnoosi, en oo lääkärillä käyny vaikka varmaan olisi aihetta...)
juuri rintasyöpä? Voithan sä saada minkä tahansa muunkin syövän, aivoverenvuodon, halvaantua, sairastua johonkin liikunta- ja puhekyvyn vievään tautiin..