Onko muiden lapsilla kummeja, joita ei yhtään kiinnosta kummilapset?
Meillä on näin. Meillä lapsi on se, joka soittelee ja viestittelee kummitädilleen.
Toivoo kovasti, että pääsisi kyläilemään kummitädin luo, menisivät joskus elokuviin, uimahalliin tai kahvilaan. Mutta kun ei. Kerran vuodessa, lapsen syntymäpäivänä, kummi tulee käymään ja tuo lahjan. Eikä kyse ole mistään isosta välimatkasta, kummi onoma serkkuni ja asuu samassa kaupungissa.
Surettaa lapsen puolesta.
Kommentit (123)
On useampia. Ja valitettavasti olen myös itse sellainen.
En ole tehnyt kummilasteni kanssa mitään ja lahja oli kastelahja. Eikö se ole vain tekninen välttämättömyys, nimi paperissa. Kaikilla on hyvät vanhemmat, suvut ja perheet. Nyt ovat jo kaikki täysikäisiä.
Kannattaa tosi tarkasti miettiä, kenet kummiksi toivoo ja jos kummiksi pyydetään, niin pitäisi miettiä tarkkaan, mitä itsellään on sille lapselle tarjota ( en puhu rahasta/ lahjoista ) ja sen mukaan joko suostua tai kieltäytyä. Toisinaan kuulostaa siltä, että vanhemmilla ja kummeilla on aivan erilaiset odotukset kummiudedta. Keskustelkaa näistä jo ennen kummin valintaa 👍🏻
Kummius on helvetistä. Toivottavasti nykyään ihmisillä on pokkaa kieltäytyä. Itse olin vielä aikoinani vieraskorea ja suostuin. Kaksi kummilasta jaksoin lahjoa rippikouluikään saakka, kolmannen dumppasin koska hänellä oli pari muutakin kummia. En vaan jaksanut enää.
Olisi pitänyt alun alkaen kieltäytyä, koska en muutenkaan pidä lapsista ja se jatkuva lahja- ja kyläilyralli on mulle tosi vastenmielistä.
Minusta tuli kummi vaikka ei minulta edes kysytty haluanko. En ole pitänyt yhteyttä.
Kummin virka on uskonnollinen luottamustehtävä, jossa vastataan lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta. Ei se mikään lahja-automaatiovirka ole.
Itsestäni tehtiin väkisin kummi vaikken edes kuulu kirkkoon. En viitsinyt alkaa kinaamaan aiheesta kesken juhlan. Tietänevätkö nimikristityt vieläkään, että kävi kirkkolain vastainen virhe.
Vähän yliampuvat odotukset ap:lla. Teillä on tosi hyvä kummi, kun hän muistaa lasta joka vuosi syntymäpäivänä. Kummi on kasteen todistaja, eikä hänellä ole muita velvollisuuksia.
Itsellä 3 kummilasta ja myönnän että olen juuri tuollainen kummi kuin ap:n lapsella on. Synttärit ja joulut muistan, nimpparina laitan vaan viestin. Ei vaan ole aikaa/jaksamusta. Omatkin lapset hoidettavana.
Mun kummilapset eivät koskaan kiitä saamistaan lahjoista.
Edes 100€ lahjaraha ei tuo kiitosta, tai minkäänlaista yhteydenottoa.
Ei mulla ole heidän yhteystietojakaan, että voisin ehdottaa elokuviin tai ravintolaan menoa. Vanhemmat sen päättää kuka saa lapsen puhelinnumeron ja kiittääkö lapsi lahjoistaan.
Mihin muuten kummius päättyy?
Rippikouluun?
Kuka perheellinen ehtii omien töiden ja omien lasten hoidon lisäksi viedä vielä kummilapsia uimahalliin, elokuviin ym. ap:n vaatimaa. Meillä on kolme omaa lasta ja kuusi kummilasta, ja osa kummilapsista asuu vielä toisella puolella Suomea. Onneksi vanhempansa ovat sen verran fiksuja, etteivät edes tuollaista odota. Mahdottomia vaadit. Ei meillä ole aikaa, jaksamista eikä varaa tuollaisiin vaatimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Kummi on kasteen todistaja.
Aivan, mutta tärkein kummin tehtävä on kristinuskon opetus lapselle sekä jos lapsen vanhemmat yllättäen kuolevat, kummi ottaa lapsen kasvatettavakseen. Ei kummin tehtäviin kuulu lapsen vienti uimahalleihin ja kahviloihin, tai lapsen lahjonta.
Mulla on monta kummilasta, tykkään tosi paljon lapsista ja varmasti siksi moni pyytänytkin. Ja tämä ei ole mitään "kehuskelua" , mutta mielestäni olen onnistunut antamaan aikaani ja hoitamaan tehtävää ihan hyvin. Olen käynyt jossain seurakunnankin tapahtumissakin, niin kai voin sanoa osallistuneeni myös kristilliseen puoleen.
Olen nyt viimevuosina ottanut tavaksi muistaa kummilapsiani ystävänpäiväkirjeellä ja saattanut laittaa jonkun pienen yllätyksen mukaan. Olen huomannut harmillisen asian. Vanhemmat eivät opeta lasta kiittämään... Miksi se on niin vaikeaa laittaa kiitosviestiä? Olen sitten jälkeenpäin kysynyt lapsilta oliko kirje edes tullut perille. Kyllä oli. Miksi ei opeteta kiittämään?
Ja omien lasten kummit eivät ole oikein vastavuoroisia. Haluan toki, että lapset tietävät edes ketä kummit ovat , mutta se olen aina minä joka edes kahville pyytää.
Ystävä kiukuttelee mulle kans , kun en voi ottaa kummipoikaa yöksi tai ehdi kauheasti hänen kanssaan Touhuaan. Mulla on kolme omaa lasta ja he asuvat tunnin ajomatkan päässä, niin ei se ole itsestään selvää siellä ravata alvariinsa
Anna sen kummin olla, jestas sentään. Sillä on oma elämä.
Vierailija kirjoitti:
Kummi on kasteen todistaja.
Tämä.
Harmi ettei kummiudesta voi erota.
Meillä ei kummit pidä enää mitään yhteyttä. Ei edes synttärinä. Pistää vihaksi.