Poika oli lomilla eikä olisi halunnut palata armeijaan
Koko aamun oli kärttyinen ja äsken kun heitin hänet junalle niin huomasin että ei ollut itku kaukana ja kysyin että mikä tuli niin se sano hiljaa että ei haluaisi mennä. Sinne se kuitenkin läksi. Paha mieli jäi mullekin.
Kommentit (174)
Voisi mennä puhumaan kuraattorille tai jos on varuskunnassa psykologi. Miksei sotilaapapillekin.
Niin. Semmosta se on. Aikuisen elämä. Kuinka moni on tänäänkin itku kurkussa, että huomenna on taas työpäivä.
Onko kauan ollut armeijassa? Vieläkö voisi vaihtaa sivariin? Sanoiko hän yhtään miksi sinne on niin vaikea lähteä? Jäikö tyttöystävä odottamaan?
Ettei vain kiusattaisi. Suomessa kiusaamista on joka paikassa.
Saakutti soikoon. Kaikki muutkin on purreet hammasta ja käyneet intin. Jospa se poikasi vähän miehistyisi.
Vierailija kirjoitti:
Onko kauan ollut armeijassa? Vieläkö voisi vaihtaa sivariin? Sanoiko hän yhtään miksi sinne on niin vaikea lähteä? Jäikö tyttöystävä odottamaan?
Tammikuussa aloitti. Ei se sanonut muuta kuin ettei halua lähteä. Ei tuo taida seurustella tai ei ainakaan mulle ole ketään esitelty.
Onko siviilissä jotain mitä ei voi tai halua jättää seuraavaan lomaan (oletettavasti alkaa perjantaina) asti, vai onko varuskunnassa jotain, kiusaamista tai muuta?
Vierailija kirjoitti:
Ettei vain kiusattaisi. Suomessa kiusaamista on joka paikassa.
En tiedä. Toivottavasti ei.
Eihän sitä inttiä enää ole jäljellä kuin viisi kuukautta, jos poikasi tulee 6 kk palvelulla pois.
Pikkasen nyt tsemppiä ja homma on pian ohi.
Vierailija kirjoitti:
Voisi mennä puhumaan kuraattorille tai jos on varuskunnassa psykologi. Miksei sotilaapapillekin.
Tämä. Sotilaspappi on hyvä keskustelukumppani maallisissakin asioissa.
Minun poikani keskeytti armeijan ja hoiti siviilipalveluksena loppuun. Ei katunut muuta kuin sitä, että turhan kauan yritti kärvistellä. Olen ylpeä, että teki päätöksen itse, eikä miettinyt, mitä muut ajattelee. Armeijanhan voi keskeyttää missä kohtaa tahansa.
Soita sille huomenna tai laita viestiä useammin. Jos sillä on teitä ikävä.
Tai sitten se on vaan hetkellinen harmitus, kyllä kai välillä jokaiselle tulee noita hetkiä, ettei haluaisi lähteä johonkin. Kotona on todennäköisesti kivempaa kuin armeijassa, ja lomalla kivempaa kuin sorvin äärellä. Ei välttämättä tarkoita kiusaamista tai muutakaan vakavampaa.
Vierailija kirjoitti:
Saakutti soikoon. Kaikki muutkin on purreet hammasta ja käyneet intin. Jospa se poikasi vähän miehistyisi.
Jos pojat miehistyvät armeijan rääkissä niin missä naiset sitten naisistuvat?
Ei oo nykyään enää pakko käydä. Voi keskeyttää.
Ei halua mennä, mutta iskä painostaa?
Miltähän niistä ukrainalaisista nuorukaisista tuntuu kun joutuvat etulinjaan eikä tiedä tuleeko elossa takaisin. Se on varmaan ahdistava fiilis.
Voivoi, mamman kultapuppeli ei pärjää isojen poikien kanssa. Kannattaisiko napanuora katkaista viimeistään nyt?
Vierailija kirjoitti:
Minun poikani keskeytti armeijan ja hoiti siviilipalveluksena loppuun. Ei katunut muuta kuin sitä, että turhan kauan yritti kärvistellä. Olen ylpeä, että teki päätöksen itse, eikä miettinyt, mitä muut ajattelee. Armeijanhan voi keskeyttää missä kohtaa tahansa.
Ylpeä? Ei voi olla totta, että.poikasi keskeyttää kansalaisvelvollisuuden ja kerrot olevasi ylpeä.
Suomessa ei tarvirse tehdä mitään mitä ei halua.