Lue keskustelun säännöt.
Onko totta, aviomies menehtyy ja selviää, että hänellä on aiemmasta suhteesta tytär
31.01.2023 |
Josta ei ole tiedetty ja näin ollen tytär perii x osan vaimon ja tämän kanssa olevien lasten kesken. Käytännössä tarkoittaa vaikka vaimo, puoliso saisi jäädä asumaan, niin osuus pitää maksaa tyttärelle, vai kuinka? Testamenttia ei ole.
Kommentit (37)
Tietenkin saa perintöä, miksei saisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin kävi ystäveni, jonka äiti menehtyi. Hänellä oli tytär josta kukaan ei tiennyt mitään. Oli nuorena saanut vauvan ja heti synnytettyään antanut sen pois.
Laki on muuttunut. Nykyään adoptioon annetut ei peri biovanhempiaan.
Kyllä se menee just noin, siksihän on lakisääteinen perunkirjoitus ja siihen hankitaan virkatodistuksen yms. tositteet, mistä selviää jälkeläiset. Monille tulee tuossa kohtaa yllätyksiä.
Tutulle kävi toisinpäin. Isän kuoleman jälkeen tuli ilmi ettei tämä ollutkaan oikea isä, ja meni perintö sivu suun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetyttää nämä vanhemmat, joiden jälkeen paljastuu noinkin isoja ylläreitä. Että eikö ole sen vertaa selkärankaa, että näin isot asiat saisi edes vanhana tiristettyä itsestään ulos.
Jos lapsi on adoptoitu,ei peri biologisia vanhempiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ei ole ao. mikään adoptiolapsi.
Ja on siis aikuinen tällä hetkellä.
Aivan kamalaa, ja talosta kuulemma vielä lainaa. Se ei taida periytyä vai periyytykö, ehkä jos jää asumaan. Kaipa laina huomioidaan pesänjaossa.
Miksi juuri tytär? Onko poika jotenkin eri asemassa? Ja ei, adoptoidut perivät ne adoptiovanhempansa koska ovat juridisesti heidän lapsiaan ja perillisiään, eivät peri biovanhempiaan missään nimessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiks tuo adoptiolapsen perintö riipu ajasta milloin adoptoitu.
Vierailija kirjoitti:
Vaimohan ei peri mitään.
Ei teknisesti ottaen peri, mutta jos ei ole avioehtoa niin yhteisestä avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta saa osituksen kautta puolet. Jos vaimo on se liiton varattomampi osapuoli, niin on saamapuolella. Arkisessa puheessa ymmärretään, että hän perii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis ei ole ao. mikään adoptiolapsi.
Ja on siis aikuinen tällä hetkellä.Aivan kamalaa, ja talosta kuulemma vielä lainaa. Se ei taida periytyä vai periyytykö, ehkä jos jää asumaan. Kaipa laina huomioidaan pesänjaossa.
Jos ei ole adoptoitu, niin sehän on vain tavallinen lapsi jonka kanssa ei ole ollut tekemisissä niin että uudempi perhe tietäisi. Kyllähän hän sitten kuuluu perintökaareen, ei periminen edellytä mitään suhdetta perittävään.
Tottakai vainajan osuus lainasta lasketaan siinä kuin osuus talostakin.
Se talo on puoliksi lesken omaisuutta, ja tietysti puolet siitä lainastakin jos se koko talo on sen vakuutena. Se vainajan puolikas sitten jaetaan hänen perillistensä kesken, eli lasten jos on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Eiks tuo adoptiolapsen perintö riipu ajasta milloin adoptoitu.
Ei, koska siinä vaihdetaan alkuperäiset vanhemmat uusiin. Silloin myös perintökaari muuttuu molempien vanhempien kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaimohan ei peri mitään.
Jos vainajalta jäi rintaperillisiä, vain nämä perivät, mutta ellei ole elossa olevia rintaperillisiä, avioleski perii. Jos leski peri puolisonsa, leskenkin kuoltua hänen pesänsä jaetaan kummankin sukujen kesken.
Avioehdon, saatujen lahjojen ja testamenttien ehdot kuin myös puolisoitten omat testamentit voivat muuttaa asioita paljon.
Lapset perii aina vaikka kuinka nainen olisi mustasukkainen ja itsekäs että vaatii itselleen ja omille lapsilleen miehen rahoja yrittää kieltää muiden lasten perimisen
Minulla on 41 lasta ja ikinä en ole joutunut maksamaan penniä mistään. Kannattaa aina antaa feikki nimi ja älä anna verta valtiolle ikinä, mahdoton todistaa geeniperimä
Vierailija kirjoitti:
Lapset perii aina vaikka kuinka nainen olisi mustasukkainen ja itsekäs että vaatii itselleen ja omille lapsilleen miehen rahoja yrittää kieltää muiden lasten perimisen
Näin on, Kivilahden naisetkin joutuivat myöntymään lain alla.
Jos vainajalta ei jäänyt muuta omaisuutta kuin asunto, johon leskellä on asumisoikeus, niin ei lesken tarvitse maksaa mitään tälle yllätystyttärelle. Tytär voi kyllä saada perintönään osa asunnosta (esim. 25 %, jos vainaja omisti asunnosta puolet ja tyttären lisäksi on yksi toinen lapsi), mutta se ei poista lesken asumisoikeutta.
Jos vainajalta jäi muutakin omaisuutta, niin silloin on yleensä järkevintä maksaa tyttären perintöosuus sillä.
Kuka talon omistaa?
Sen perii avioparin yhteiset lapset ja myös tämä lehtolapsi. Vaimolla oikeus jäädä asumaan jokatapauksessa, ostuksessa sovitaan. Kulut maksaa se joka jää asumaan. Lainaa voi saada taloa vastaan. Leski eli puoliso ei peri mitään jos ei omista siitä mitään.
Näin kävi ystäveni, jonka äiti menehtyi. Hänellä oli tytär josta kukaan ei tiennyt mitään. Oli nuorena saanut vauvan ja heti synnytettyään antanut sen pois.