Mitä sodassa tapahtuu ihmisten rahoille? Palkat, tuet, lainat, talletukset jne.

Suomalaisessa pankissa rahat ovat paremmassa turvassa kuin venäläisessä pankissa. Ei sotatila tarkoita sitä että palkanmaksu loppuisi. Voithan vaikka seurata mitä Ukrainassa tapahtuu, sillä vaikka maata moukaroidaan ohjuksilla mutta maataistelut käydään vähän kauempana olevalla rintamalla. Tavoitteena on että siviiliyhteiskunta toimii mahdollisimman normaalisti sotatilasta huolimatta. Suomikin selvisi toisesta maailmansodasta ilman että koko maata olisi miehitetty tai yhteiskunta olisi muuten romahtanut.

No eihän näihin asioihin suurimmaksi osaksi ole valmiita vastauksia. Eihän lainat tietenkään mihinkään katoaisi sotatilan myötä. Varmaankin pankit myöntäisivät lyhennysvapaata helpommin seuraavaksi vuodeksi tms, joten voisi maksaa pelkkiä korkoja. Kyllä kai ukrainalaisetkin pankit ovat yhä pystyssä, ja niihin talletetut rahatkin sitä myöten tallessa.

Mielenkiintoinen avaus kyllä 😀

Eiköhän ne eläkkeet ja lapsilisät tilille tulisi sota-aikanakin.

Minäkin olen miettinyt asiaa. Jos joutuisin lasten kanssa pakenemaan, niin pitäisikö kaikki varallisuus heti pyrkiä siirtämään pois Suomesta, ja miten kävisi talolainan kanssa jos ei pystyisi maksamaan. Ja jos talo vielä pommitettaisiinkin, niin sitten kai pitäisi maksaa loppulainaa takaisin vaikka ei olisi taloakaan. Kun mitkään vakuutuksethan ei kai maksa sotavahinkoja.

Jos olisi asiallinen taho käsittelemässä rahoja, moni saisi eläkkeen jostain tai tuen. Palkan saa kai työstä, muuallakin. Jos taas olisi joku sotahullu, joka ei auttaisi kansalaisia lainkaan ja laittaisi kaiken sotimiseen - ei tietoa sitten. Köyhillä koko ajan hankala tilanne nyt, kuin sodanaikainen pula ja heitä kuulutellaan koko ajan, vuosia.

Yhteiskunnan pitäisi pyöriä sittenkin, joten monella alalla jatkuisi työnteko ja palkanmaksu. Sairaaloiden ja terveyskeskusten pitäisi edelleen toimia, vaikka siellä varmaan peruttaisiinkin ei-kiireellisiä juttuja, mutta hoitoa ja hoidon antajia tarvittaisiin edelleen. Kouluja koetettaisiin pitää mahdollisimman hyvin käynnissä, vaikka varmaan vanhemmat opiskelijat siirtyisivätkin etäopetukseen. Peruskoulut, lukiot ja ammattiopistot kuitenkin olisivat yhä käynnissä ja työntekijöitä tarvittaisiin. Päivähoitoa supistettaisiin mutta huolehdittaisiin siitä, että työssäkäyvät saisivat tarvitessaan lapsensa hoitoon. Vanhuksia pitäisi yhä hoitaa ja heidän hoitajansa tarvittaisiin. Sähkö- ja vesilaitosten sekä jätehuollon henkilökunta jatkaisi töissään. Ruokakaupat olisivat yhä toiminnassa, erikoiskauppa varmaan vähin erin rajoitetummin.

Suomi on niin paljon pidemmälle teknologisoitunut kuin Ukraina tai viime sotien aikainen Suomi, ettemme selviäisi yhtä hyvin ohjusiskuista. Kovin monet asiat edellyttävät nykyään sähköisten ja langattomien tietoyhteyksien toimimista. Poikkeustilanteessa tiedonsiirto voisi lakata tykkänään, ja jos asuntoihin ei tulisi vettä eikä sähköä eikä lämpöä, ainakaan kerrostaloissa ei voisi kohta asuakaan, ainakaan talvella. Tilitietojen säilymistä suurempi ongelma olisi yksinkertaisesti se, miten selvitä hengissä.

Hesarissa ylivääpeli Enrico Annus kehottaa ihmisiä miettimään, onko sotaan varauduttu. Mitenköhän sitä voisi varautua? Kotivara on, mutta mitä tehä sitten, jos ei voi olla enää kotona. Kaikkea sitä joutuukin miettimään.

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunnan pitäisi pyöriä sittenkin, joten monella alalla jatkuisi työnteko ja palkanmaksu. Sairaaloiden ja terveyskeskusten pitäisi edelleen toimia, vaikka siellä varmaan peruttaisiinkin ei-kiireellisiä juttuja, mutta hoitoa ja hoidon antajia tarvittaisiin edelleen. Kouluja koetettaisiin pitää mahdollisimman hyvin käynnissä, vaikka varmaan vanhemmat opiskelijat siirtyisivätkin etäopetukseen. Peruskoulut, lukiot ja ammattiopistot kuitenkin olisivat yhä käynnissä ja työntekijöitä tarvittaisiin. Päivähoitoa supistettaisiin mutta huolehdittaisiin siitä, että työssäkäyvät saisivat tarvitessaan lapsensa hoitoon. Vanhuksia pitäisi yhä hoitaa ja heidän hoitajansa tarvittaisiin. Sähkö- ja vesilaitosten sekä jätehuollon henkilökunta jatkaisi töissään. Ruokakaupat olisivat yhä toiminnassa, erikoiskauppa varmaan vähin erin rajoitetummin.

Osa työpaikoista varmasti sulkeutuisi, mutta toisaalta tulisi tarvetta uudenlaiselle työvoimalle. Jos asevelvolliset lähtisivät rintamalle, heidän työpaikkansa siviilissä vapautuisivat. Todennäköisesti terveydenhuoltoon tarvittaisiin lisäkäsipareja mahdollisesti reilustikin. Liikenteen- ja ihmisten ohjaus työllistäisivät kovasti ja varmasti vartijoiden tarve lisääntyisi kovasti. Siis ihan vaikkapa sähkölaitosta ja muuntajia kriisiaikoina vartioitaisiin jatkuvasti isolla työpanoksella.

Vierailija kirjoitti:

Suomi on niin paljon pidemmälle teknologisoitunut kuin Ukraina tai viime sotien aikainen Suomi, ettemme selviäisi yhtä hyvin ohjusiskuista. Kovin monet asiat edellyttävät nykyään sähköisten ja langattomien tietoyhteyksien toimimista. Poikkeustilanteessa tiedonsiirto voisi lakata tykkänään, ja jos asuntoihin ei tulisi vettä eikä sähköä eikä lämpöä, ainakaan kerrostaloissa ei voisi kohta asuakaan, ainakaan talvella. Tilitietojen säilymistä suurempi ongelma olisi yksinkertaisesti se, miten selvitä hengissä.

No äläpäs nyt. Mutta käteistä olisi hyvä olla jokaisella varastossa sen varalle, että korttimaksut ja maksupäätteet eivät toimikaan. Saisi silti ruokaa ja lääkkeitä ostettua.

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa ylivääpeli Enrico Annus kehottaa ihmisiä miettimään, onko sotaan varauduttu. Mitenköhän sitä voisi varautua? Kotivara on, mutta mitä tehä sitten, jos ei voi olla enää kotona. Kaikkea sitä joutuukin miettimään.

Miksi pitäisi varautua, kun kerran päättäjiä ei kiinnostanut hankkia Nato-jäsenyyttä ajoissa? Se olisi ollut sitä oikeaa varautumista eikä jokin kolmen vuorokauden mitätön ruokavarasto tai kuvitteluleikki.

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa ylivääpeli Enrico Annus kehottaa ihmisiä miettimään, onko sotaan varauduttu. Mitenköhän sitä voisi varautua? Kotivara on, mutta mitä tehä sitten, jos ei voi olla enää kotona. Kaikkea sitä joutuukin miettimään.

Mielikuvaharjoitteista siinä paljolti olikin kyse. Olisi hyvä vaikkapa pohtia, missä perheenjäsenet voisivat kohdata toisensa, jos puhelimet eivät enää toimisikaan. Siis että kaikki hakeutuisivat vaikkapa mummolaan. Ja lisäksi olisi hyvä miettiä toissijainen paikka esimerkiksi naapurikaupungissa, jos jostain syystä kotikaupungin kohtauspaikka ei olisikaan käytössä.

Tuon takia pankki joka toimii myös Ruotsissa. Esim. Nordea. Saa varmaan rahat pois kun pelkästään suomalainen pankki jää vihollisen omaisuudeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on niin paljon pidemmälle teknologisoitunut kuin Ukraina tai viime sotien aikainen Suomi, ettemme selviäisi yhtä hyvin ohjusiskuista. Kovin monet asiat edellyttävät nykyään sähköisten ja langattomien tietoyhteyksien toimimista. Poikkeustilanteessa tiedonsiirto voisi lakata tykkänään, ja jos asuntoihin ei tulisi vettä eikä sähköä eikä lämpöä, ainakaan kerrostaloissa ei voisi kohta asuakaan, ainakaan talvella. Tilitietojen säilymistä suurempi ongelma olisi yksinkertaisesti se, miten selvitä hengissä.

No äläpäs nyt. Mutta käteistä olisi hyvä olla jokaisella varastossa sen varalle, että korttimaksut ja maksupäätteet eivät toimikaan. Saisi silti ruokaa ja lääkkeitä ostettua.

Olisivatko kaupat ja apteekit auki? Reseptitkin ovat nykyisin sähköisiä - annettaisiinko apteekista reseptilääkettä, jos yhteydet eivät toimisi?

Minä veisin lapset turvaan autolla pohjoisen kautta Norjaan ja ottaisin kaiken mahdollisen arvokkaan mukaan. Ja rahat. Kiinteä omaisuus jäisi Suomeen. Aika paska juttu jos siihen tilanteeseen jouduttaisiin. Kai sitä elelisi ikuisessa velkavankeudessa asuntovelan takia ja paiskisi hanttihommia Norjassa, jos saisi sinne jäädä.

Tässä skenaariossa polttoaine Norjan rajalle asti olisi kai yksi isoimmista ongelmista.

Vierailija kirjoitti:

Tuon takia pankki joka toimii myös Ruotsissa. Esim. Nordea. Saa varmaan rahat pois kun pelkästään suomalainen pankki jää vihollisen omaisuudeksi.

Pitäisi olla tili Ruotsin Nordeassa ja siirtää rahat sinne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon takia pankki joka toimii myös Ruotsissa. Esim. Nordea. Saa varmaan rahat pois kun pelkästään suomalainen pankki jää vihollisen omaisuudeksi.

Pitäisi olla tili Ruotsin Nordeassa ja siirtää rahat sinne.

Vaikea uskoa että.noin pitäisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on niin paljon pidemmälle teknologisoitunut kuin Ukraina tai viime sotien aikainen Suomi, ettemme selviäisi yhtä hyvin ohjusiskuista. Kovin monet asiat edellyttävät nykyään sähköisten ja langattomien tietoyhteyksien toimimista. Poikkeustilanteessa tiedonsiirto voisi lakata tykkänään, ja jos asuntoihin ei tulisi vettä eikä sähköä eikä lämpöä, ainakaan kerrostaloissa ei voisi kohta asuakaan, ainakaan talvella. Tilitietojen säilymistä suurempi ongelma olisi yksinkertaisesti se, miten selvitä hengissä.

No äläpäs nyt. Mutta käteistä olisi hyvä olla jokaisella varastossa sen varalle, että korttimaksut ja maksupäätteet eivät toimikaan. Saisi silti ruokaa ja lääkkeitä ostettua.

Olisivatko kaupat ja apteekit auki? Reseptitkin ovat nykyisin sähköisiä - annettaisiinko apteekista reseptilääkettä, jos yhteydet eivät toimisi?

Kaikkein paras varautuminen olisi olla paperiset potilasohjeet resepteistä. Niistä voi myös varmistaa oikean annoksen. Me nuoret toki osaamme nuo vähät lääkkeemme, mutta monella iäkkäällä voi olla vaikkapa kymmenen päivittäistä lääkettä, joista useimpia annostellaan vielä useamman kerran päivässä.

Kriisitilanteessa apteekissa varmaan annettaisiin välttämättömiä lääkkeitä myös kun todistaa henkilöllisyytensä ja näyttää vanhan lääkepakkauksen, jossa on reseptitarra. Siinä tarrassahan näkyy milloin lääke on toimitettu ja paljonko sitä on toimittamatta. Mutta potilasohjeet tulostettuina on hyvä idea, niitä voi kysyä apteekista lääkettä noutaessa jos ei jo valmiiksi ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi on niin paljon pidemmälle teknologisoitunut kuin Ukraina tai viime sotien aikainen Suomi, ettemme selviäisi yhtä hyvin ohjusiskuista. Kovin monet asiat edellyttävät nykyään sähköisten ja langattomien tietoyhteyksien toimimista. Poikkeustilanteessa tiedonsiirto voisi lakata tykkänään, ja jos asuntoihin ei tulisi vettä eikä sähköä eikä lämpöä, ainakaan kerrostaloissa ei voisi kohta asuakaan, ainakaan talvella. Tilitietojen säilymistä suurempi ongelma olisi yksinkertaisesti se, miten selvitä hengissä.

No äläpäs nyt. Mutta käteistä olisi hyvä olla jokaisella varastossa sen varalle, että korttimaksut ja maksupäätteet eivät toimikaan. Saisi silti ruokaa ja lääkkeitä ostettua.

Olisivatko kaupat ja apteekit auki? Reseptitkin ovat nykyisin sähköisiä - annettaisiinko apteekista reseptilääkettä, jos yhteydet eivät toimisi?

Kaikkein paras varautuminen olisi olla paperiset potilasohjeet resepteistä. Niistä voi myös varmistaa oikean annoksen. Me nuoret toki osaamme nuo vähät lääkkeemme, mutta monella iäkkäällä voi olla vaikkapa kymmenen päivittäistä lääkettä, joista useimpia annostellaan vielä useamman kerran päivässä.

Kriisitilanteessa apteekissa varmaan annettaisiin välttämättömiä lääkkeitä myös kun todistaa henkilöllisyytensä ja näyttää vanhan lääkepakkauksen, jossa on reseptitarra. Siinä tarrassahan näkyy milloin lääke on toimitettu ja paljonko sitä on toimittamatta. Mutta potilasohjeet tulostettuina on hyvä idea, niitä voi kysyä apteekista lääkettä noutaessa jos ei jo valmiiksi ole.

Ja kyllä, apteekit ja ruokakaupat olisivat auki, todennäköisesti supistetummalla aukioloajalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon takia pankki joka toimii myös Ruotsissa. Esim. Nordea. Saa varmaan rahat pois kun pelkästään suomalainen pankki jää vihollisen omaisuudeksi.

Pitäisi olla tili Ruotsin Nordeassa ja siirtää rahat sinne.

Vaikea uskoa että.noin pitäisi olla.

Et sinä nytkään voi mennä nostamaan rahaa Ruotsin Nordeasta, jos sinulla ei ole tiliä siellä. Jos sinulla on Ruotsissa toimiva maksukortti, se on yhteydessä suomalaiseen tiliisi (jos siis asut Suomessa ja sinulla on täällä yksi tai useampi tili).