Elämä tuntuu ihan turhalta ja odotan vain kuolemaa

Päivä kerrallaan

Sinä et ole turhake!

Sitähän se on, ja siltä se tuntuu.. masentuneena 🙄

Nokun olen! Luen päivittäin kommentteja (no kriittinen ajattelukyky toimii vielä jokseenkin ja osa vain haluaa aiheuttaa pahaa mieltä muille) joissa kaltaisteni kuolemaa suorastaan toivotaan. Minäkin toivon että vain lakkaisin olemasta.

Yritän ja yritän ja aina palaan samaan. Ihan typerää että edes synnyin muiden haitaksi. Olen niin yksinäinen etten kestä. Joo en tyydy vain ruikuttamaam, olen yrittänyt saada ystäviä, mutta ymmärrettävästi joko seurani on liian uuvuttavaa tai sitten minä uuvun kun yritän olla sosiaalisesti miellyttävää seuraa. En jaksa itseäni. Ap

Itsesääli vie voimat. Lopeta se.

Kaikki ihmiset ovat ihan yhtä turhia. Äidillesi olet varmasti silti tärkeä.

Vierailija kirjoitti:

Nokun olen! Luen päivittäin kommentteja (no kriittinen ajattelukyky toimii vielä jokseenkin ja osa vain haluaa aiheuttaa pahaa mieltä muille) joissa kaltaisteni kuolemaa suorastaan toivotaan. Minäkin toivon että vain lakkaisin olemasta.

Yritän ja yritän ja aina palaan samaan. Ihan typerää että edes synnyin muiden haitaksi. Olen niin yksinäinen etten kestä. Joo en tyydy vain ruikuttamaam, olen yrittänyt saada ystäviä, mutta ymmärrettävästi joko seurani on liian uuvuttavaa tai sitten minä uuvun kun yritän olla sosiaalisesti miellyttävää seuraa. En jaksa itseäni. Ap

Jospa et jaksa itseäsi siksi, että yrität olla jotain muuta kuin olet?

Yksi vaikeimpia asioita aikuistumisessa on löytää oma itsensä, ja pysyä siinä.

Maailmasta tulee koko ajan sairastakin sairaampi kiitos virkamiesten.       Onneksi voi ajaa rekan alle.

Kommenttejani ei edes julkaista vaikken käytä niissä alatyylisiä (tai muuten kyseenalaisia) sanoja. Onpa ärsyttävää. Avauduin vain tuosta että pitäisi vain lopettaa tämä vellominen. Nojoo enpä ole itse tullut ajatelleeksi, nytpä vain lopetan ja tadaa elämäni on ihanaa heti huomenna. Not.

On se kumma kun jotkut valitsevat olla surkimuksia kun voisi vain valita toisinkin. Minua myös kiinnostaa miksi ihmiset valitsevat esimerkiksi rumuuden ja lihavuuden. Niistä kun tuntuu olevan vain haittaa tässä yhteiskunnassa. No jokainen saa valita mitä haluaa.ap

Olen kyllä liian vihamielinen vastauksineni. Kohta varmaan sataa sättiviä kommentteja. En mä tarkoittanut. Turhauttaa vaan oma tilanne. Kyllä mä tajuan että pitää vaan alkaa tekemään asioita eri tavalla, mutta jos se tosta vain onnistuis kun päätän niin enhän mä ikinä olis päästäny asioita tähän jamaan. Tuskin kukaan tahallaan niin tekee poislukien joku itsesabotaasi. Ap

Sä otat elämän liian vakavasti. Tämä on peli ja sä valitset jonkun pelistrategian. Sit jos homma menee reisille, sä valitset jonkun toisen strategian. Luultavasti sulla on ollut joku tietty kuva siitä kuinka elämä eletään "oikein" ja mitkä asiat pitää saavuttaa tiettyyn ikään mennessä. Kun asiat eivät menneetkään niin, susta tuntuu että kaikk' on mänt. Ei ole. Sä olet vielä nuori ja kaikki voi muuttua paremmaksi.

Kaikkialla hoetaan että ikäiseni (yli 25v) on jo vanha kaakki ja parhaat vuodet meni jo. Hävettää oma ikä ja vähäiset saavutukset. Tuntuu että kaikki meni jo. Nythän se pitäisi toimia kun ei se ikä tästä toiseenkaan suuntaan enää mene, mutta häpeä rajoittaa toimintakykyäni.. ap

Nyt keräät itsesi ja teet jotain auttaaksesi jotakuta toista. Ryhdy ottamaan selvää missä voisit olla avuksi.

Saat kokemuksen siitä, että sinusta on hyötyä ja opit arvostamaan itseäsi.

Se masennus on semmoinen 'tauti', ettei sille kestä antaa yhtään periksi ei yhtään ja se hemmetin vellominen pahentaa asiaa.

Et sinä ole kenellekään mitään velkaa. Itse teet elämästäsi paremman.

Hei keksi joku tapa miten VOIT olla hyödyksi jollekulle toiselle. Hyväntekeväisyysjärjestöt tarvii käsipareja. Käy siivoamassa löytöelöintalolla tai lukemassa kirjaa ääneen jollekin vanhukselle. Tai ihan mitä tahansa joka vähänkin kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkialla hoetaan että ikäiseni (yli 25v) on jo vanha kaakki ja parhaat vuodet meni jo. Hävettää oma ikä ja vähäiset saavutukset. Tuntuu että kaikki meni jo. Nythän se pitäisi toimia kun ei se ikä tästä toiseenkaan suuntaan enää mene, mutta häpeä rajoittaa toimintakykyäni.. ap

No höpsistä, olen sen 25 vuotta täyttänyt jo kolme kertaa ja mieluusti eläisin sen neljännenkin kerran, mutta oikeasti tiedän, ettei tässä enää kauaa kupsehdita.

Alussa sinulla se elämä vasta on. Eikun sekaan vaan.

Sulla sentään on vain masennus. Se on psyykkinen häiriö. Ala ajatella toisella tavalla niin siitä se lähtee. Psyyke on ajatuksia ja tunteita. Jos sulla ois oikea sairaus, sun energia ois niin rajoitettu että et oikeasti voisi tehdä juuri mitään.

Ahdistaa niin paljon että lamaannun kun pitäisi johonkin mennä. Minä autan perheenjäsentä aika paljon ja huolehdin lemmikistäni. Jos ihme tapahtuu ja pääsen ulos asti niin olen kyllä avulias muille jos sellainen tilanne sattuu. En uskalla varmaan ihan lähiaikoina hakeutua mihinkään hyväntekeväisyyteen kun en edes hammaslääkäriin saa mentyä.

Masentuneeksi en itseäni koe, mutta saamattomaksi ja laiskansi kylläkin. Haukun itseni tämän takia päivittäin. Haukkuminen ei mitään auta, mutta en kyllä ole positiivistakaan palautetta ansainnut itseltäni. Ap

Mulla ei ole masennusdiagnoosia, muita kyllä löytyy pieni rivi. Ap

Miksei masennus olisi oikea sairaus? Mille vuosituhannelle tässä pitää elää ennen kuin psyyken sairastuminen otetaan vakavasti vai emmekö ole vielä lajina tarpeeksi kehittyneitä että pystyisimme ymmärtämään myös asioita joita emme suoraan näe? Ap

Mä oon jo 20 vuotta elänyt enemmän tätä paskaa ku ap, ja vielä 20 v varmaan ainaskin jäljellä. Ei vaan jaksas..