Elämä tuntuu ihan turhalta ja odotan vain kuolemaa

Vierailija kirjoitti:

Ahdistaa niin paljon että lamaannun kun pitäisi johonkin mennä. Minä autan perheenjäsentä aika paljon ja huolehdin lemmikistäni. Jos ihme tapahtuu ja pääsen ulos asti niin olen kyllä avulias muille jos sellainen tilanne sattuu. En uskalla varmaan ihan lähiaikoina hakeutua mihinkään hyväntekeväisyyteen kun en edes hammaslääkäriin saa mentyä.

Masentuneeksi en itseäni koe, mutta saamattomaksi ja laiskansi kylläkin. Haukun itseni tämän takia päivittäin. Haukkuminen ei mitään auta, mutta en kyllä ole positiivistakaan palautetta ansainnut itseltäni. Ap

Ei positiivista palautetta tai siis kohteliasta käytöstä tarvitse ansaita! Olet itsekin sitä mieltä että masennus on oikea sairaus, älä siis soimaa itseäsi sen oireista! Opettele pikku hiljaa puhumaan kauniimmin itsellesi vaikka se voi tuntua lapselliselta, tiedän kokemuksesta. Sen sijaan että moitit itseäsi laiskuudesta koita ajatella vaikka että hienoa kun jaksoit edes harjata hampaat/lämmittää ruokaa tai mitä teetkin! Voit olla hyödyllinen auttamalla itseäsi! Koska myös sinä, tuntevana olentona, olet arvokas.