Miehen ultimatum: minun on valittava hänet tai viina.
Olen alkoholisti, ja retkahduksia on suhteemmekin aikana tullut. Olemme solmineet aina uudelleen ja uudelleen sopimuksen: ei alkoholia tähän kotiin, eikä minulle sen ulkopuolellakaan. Mies on nähnyt siis minut kaikkein pahimmillani, viikon putkia ja masennuksen, mutta on aina antanut uuden mahdollisuuden.
Nyt en taida vaan enää välittää, enkä jaksa yrittää. Minun on tehtävä valinta, vaikka toki valitsen joka päivä, mutta tilanne on juuri nyt se, että viimeisen rimanalituksen jälkeen puolisen vuoden takaa mies on kieltänyt alkoholin minulta kokonaan.
Se on siis hänen ultimatum. Se on joko hän tai viina.
Kumman te olette valinneet, vaikka joskus menneessä elämässä? Tai onko joku teidän exänne joutunut tekemään valinnan?
Ja miten tarina loppui?
Kommentit (46)
Melkein aina tuossa tilanteessa valinta on viina.
Harvinaista jos ei, koska niin riippuvuus toimii. Et ole riippuvainen miehestäsi.
Jostakin luin, että alkoholistin sairaus ei ole riippuvuus alkoholista vaan riippuvuus itsessään. Lääke olisi päästä irti taipumuksesta riippuvuuteen. Maallikkona sanoisin, että etsi jokin muu riippuvuuden kohde. Mutta vaikeampi toteuttaa käytännössä kai ja kuulemma väärä lähestymistapa. Viestini taitaa olla hyödytöntä jaarittelua.
Toisin päin osat ja mies valitsi kaljanjuonnin. Halusi erota ja sanoi, että hän ei ole mun ongelma.
No mitä hyötyä ap siitä miehestäsi on? Onko hänellä rahaa? Onko teillä lapsia? Elättääkö hän sua vai käytkö ap töissä?
Kerran olen valinnut viinan, toisen kerran valinta olisi mennyt toisinpäin. Hän valitsi ensin, en minä.
Ei tarvitse uskoa.
Riippuu tilanteesta. Lähinnä on se että joko haluat jättää alkoholin tai et. Ei sillä miehellä ole mitään tekemistä sen päätöksen kanssa. Mä en jättänyt, yhä toi äijä tossa on, eipä ole antanut ultimatumia sen jälkeen. Ilmeisesti tykkää palveluista liian paljon.
No kumpi tuntuu paremmalta elämänkumppanilta? Ihminen vai alkoholi?
Vierailija kirjoitti:
Pubiruusulle on aina kysyntää.
Juu!
En oo ikinä seukannu ku viinaanmenevien naisten kans. Paljon rennompi elämä. Molemmille.
Sanoin miehelle että alkoholi loppuu mutta yrttiä saa pössytellä menemään.
Mene turvakotiin, ja kerro siellä että miehesi harjoittaa henkistä väkivaltaa, ja pelkäät sen menevän fyysiseksi iha kohta.
Vierailija kirjoitti:
Mene turvakotiin, ja kerro siellä että miehesi harjoittaa henkistä väkivaltaa, ja pelkäät sen menevän fyysiseksi iha kohta.
Mitä helvettiä on henkinen väkivalta?
Kun pääset alkoholista eroon ja otat tilalle muuta kivaa, tulee päivä jolloin et halua enää sitä erityisesti. Sen haluaminen on vieroitusoire. On ohjeita myös mikä voi auttaa. Valitse itsesi ainakin.
En minäkään aloholistia jaksaisi. En jaksanut ystävänäkään katsella sitä jatkuvaa retkahtelua ja niitä ainaisia selittelyjä. Tiedän, että se on hankalaa vastustaa sitä kiusausta juoda, mutta ei sitä silti jaksa vierestä katsella.
Tuohan on helppoa. Tottakai valitset viinan.
Kun jäät juomisen takia yksin, olet askeleen lähempänä pohjaa. Sitten ei tarvitsekaan enää valita kuin se hakeeko apua vai haluaako kuolla
There's only so much wine
You can drink
In one life
But it will never be enough
To save you from
The bottom of your glass
Alkoholiriippuvuus on heroiinin luokkaa. Syntyy vain hitaammin. Suurin osa valitsee "huumeensa" jos pitää valita. Niin voimakas on riippuvuus.
Jos tuota tarvitsee edes pohtia, ei pullon pohja ole tullut vielä vastaan.