Elämä on niin nähty. Suurimmat kiksit antaa lapsenlapsi. Kun hän juoksee nauraa, laulaa, soittaa

Olisiko mielestäsi hyvä jos valtio tarjoisi halukkaille mahdollisuuden eutanasiaan?

Vierailija kirjoitti:

Olisiko mielestäsi hyvä jos valtio tarjoisi halukkaille mahdollisuuden eutanasiaan?

Minä en halua eutanasiaa, vaan haluan elää mahdollisimman pikään. En myöskään tue eutanasiaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko mielestäsi hyvä jos valtio tarjoisi halukkaille mahdollisuuden eutanasiaan?

Minä en halua eutanasiaa, vaan haluan elää mahdollisimman pikään. En myöskään tue eutanasiaa.

ap

Miksi haluat elää mahdollisimman pitkään, kun kerran elämä on niin nähty? Lähimmäisten vuoksi?

Onpa outoa! Olen 62v mutta kyllä mulla on vielä elämä juuri tästä hetkestä eteenpäin näkemättä ja kokematta!

Innolla odotan jokaista päivää

Suurimmat kiksit antaa Jumala ja pahaa vastaan taisteleminen. Enkä puhu itsestäni, vaan taistelen kaikin laillisin keinoin maaiqm pahuutta vastaan sekä tekojeni kautta sekä hengellisesti. Maailma on menossa todella huonoon suuntaan. Mikään ei muutu, jos kukaan ei tee mitään.

Vierailija kirjoitti:

Onpa outoa! Olen 62v mutta kyllä mulla on vielä elämä juuri tästä hetkestä eteenpäin näkemättä ja kokematta!

Innolla odotan jokaista päivää

Samaa mieltä! Olen kohta 65 v ja omalta elämältä en enää suuria odota, nautin omasta vapaudesta ja terveydestä, jaksan ja voin nauttia lastenlasten seurasta ja seuraamisesta kuinka heidän elämänsä edistyy. Molemmat jo teinejä, ihania ja kilttejä. Odotan silti että eläisin ainakin 10 vuotta vielä, ehkä enemmänkin että saisin nähdä heidän aikuisuutensa ja mitä heistä tulee.

Rakastan heitä enemmän kuin omaa elämää, olen jo nähnyt, kokenut ja saanut kaiken mitä halusin ja tarvitsin, enempää en toivoisikaan.

Eteenpäin sanoi mummo lumessa! ;)

Vierailija kirjoitti:

Onpa outoa! Olen 62v mutta kyllä mulla on vielä elämä juuri tästä hetkestä eteenpäin näkemättä ja kokematta!

Innolla odotan jokaista päivää

Sano muuta! 68 täytän ensi syksynä ja tuntuu että ainakin puolet vielä näkemättä ja kokematta elämässä vaikka todella paljon olenkin nähnyt. Asunut mm. kolmessa maassa Suomen lisäksi, nyt asun siinä kolmannessa. Vuosi kymmeniä maailmalla, uusia kulttuureita ja tapoja ja kieliä ja mahtavia ihmisiä joista moni ystävinä edelleen.

Ja ihan arkipäivä, miten paljon sisältöä siinä onkaan kun osaa katsoa. Pienistä asioista saa isoa mielihyvää, esim. katselen usein olohuoneeni ikkunasta kun taloni edessä olevalla isolla nurmikentällä ihmiset ulkoiluttaa koiria. Hauska katsella sitä leikkiä kun pallon perässä riemuissaan laukataan.

Itse en koiraa voi ottaa koska haluan olla vapaa kaikista sitoumuksista jotta pääsen kulkemaan miten tahdon nyt kun aikaa on.

Kuljen luonnossa ja tarkkailen lintuja ja kesäisin perhosia ja kaikkea hienoa ja merkillistä mitä voi nähdä kun viitsii katsoa. Tai luen hyviä kirjoja.  

Tuntuu että uteliaisuus elämää kohtaan on pohjaton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko mielestäsi hyvä jos valtio tarjoisi halukkaille mahdollisuuden eutanasiaan?

Minä en halua eutanasiaa, vaan haluan elää mahdollisimman pikään. En myöskään tue eutanasiaa.

ap

Olisitkohan samaa mieltä, jos riutuisit jossain "hoito"kodissa liikuntakyvyttömänä toisten armoilla? Minä en haluaisi elää sellaista elämää sekuntiakaan, saati sitten pitkään.

Kannatan siis ehdottomasti eutanasiaa, eläimiäkään ei jätetä kit umaan.

Toivottavasti minusta ei koskaan tule ap:n kaltaista, vaan elämällä on minulle loppuun asti paljon annettavaa. Oma utelias, avoin ja kiitollinen asenne kannattaisi pitää koko elämän ajan, iästä riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa outoa! Olen 62v mutta kyllä mulla on vielä elämä juuri tästä hetkestä eteenpäin näkemättä ja kokematta!

Innolla odotan jokaista päivää

Samaa mieltä! Olen kohta 65 v ja omalta elämältä en enää suuria odota, nautin omasta vapaudesta ja terveydestä, jaksan ja voin nauttia lastenlasten seurasta ja seuraamisesta kuinka heidän elämänsä edistyy. Molemmat jo teinejä, ihania ja kilttejä. Odotan silti että eläisin ainakin 10 vuotta vielä, ehkä enemmänkin että saisin nähdä heidän aikuisuutensa ja mitä heistä tulee.

Rakastan heitä enemmän kuin omaa elämää, olen jo nähnyt, kokenut ja saanut kaiken mitä halusin ja tarvitsin, enempää en toivoisikaan.

Eteenpäin sanoi mummo lumessa! ;)

Sinähän elät lastenlastesi kautta. Ei siinä mitään, jos olet tyytyväinen eikä se muita haittaa. Mutta yleisesti ei ole hyvä tarrautua kehenkään toiseen ihmiseen. Jokainen täällä tarpoo viime kädessä yksin.