Hygienia auttaa välttämään vaarallisempia tauteja.
Ehkä allergiat ovat hinta pienemmästä lapsikuolleisuudesta ja pidemmästä elämästä. Suhtautumista allergioihin voisi kyllä muuttaa vähemmän hysteeriseksi.
Kommentit (5)
kohta joku tulee taas todistelemaan, että heillä ei koskaan pestä käsiä ja silti lapset eivät ole ikinä olleet sairaana... huoh...
mutta en kuitenkaan ole ihan tahvo. Pesen kädet ennen ruoanlaittoa, siirtyessäni likaisesta työstä puhtaaseen, sekä käytyäni sairaalassa/terveyskeskuksessa. Sekä tietysti aina kun koen käteni likaisiksi.
Kuitenkaan en aivan jatkuvasti ole jynssäämässä käsiäni, mutta yleensä en käykään hipelöimässä multaa, hiirenpapanoita, kuolleita raatoja tai tuberkuloosiysköksiä.
Suomalainen maito on melkeinpä steriileintä koko maailmassa - mutta onkohan se ihan hyväksikään? Voisiko joku alhaisempi steriiliyden taso silti olla turvallinen, mutta ihmisiä vähän pöpöihin siedättävä? En tiedä, mietin vain.
ja käsien desinfioiminen kotona ei ainakaan ole kenellekään hyväksi.
Käsienpesu on helppo tapa välttää turhat mahataudit ja kihomatotartunnat, mutta rajansa kaikella.
AV:lla tosin ei ole kuin kaksi mahdollisuutta: joko käytät kumihanskoja 24/h ja koko talo desinfioidaan kerran viikossa, tai sitten et koskaan peseydy.
Meidän vuoden ikäinen poika on tuttavapiirissämme ainoa, joka EI ole syönyt lääkekuureja ja/tai ollut lääkärissä muuten vain. Flunssa hänellä on ollut, kuumetta samoin- mutta emme tehneet muuta kuin antaneet Panadolia ja pitäneet kotona. En tiedä vaikuttaako hygienia mitenkään, meillä pestään enemmän käsiä kuin keskivertoperheessä? Tosin annamme lapsen nakerrella joskus kengänpohjia ja hiekkalaatikolla menee vähän hiekkaa suuhun.
Allergia- ja astmaliiton sivuilta:
Lisääntyykö allergia väestössä?
Tilastojen mukaan astma, allerginen nuha, maitorupi ja taiveihottuma eli niin sanotut atooppiset allergiat ovat lisääntyneet 50 vuoden aikana. [b]Taustalla lienee mikrobiympäristön muuttuminen, erityisesti sodan jälkeen antibioottien laajan käytön, kattavien rokotusohjelmien sekä ravinnon ja juomaveden sekä yleiseen hygieniaan vaikuttaneiden toimenpiteiden seurauksena.[/b] Varhaislapsuuden infektiosairastavuus on oleellisesti muuttunut, josta on seurannut elimistön immuunijärjestelmän ohjautuminen allergialle altistavaan suuntaan. Väestö on herkempää reagoimaan tavallisille allergeeneille, kuten siitepölyille, kuin 50 vuotta sitten. Myös elinympäristön ja elintapojen haitalliset muutokset vaikuttavat allergian lisääntymiseen. Passiivinen tupakointi eli tupakansavulle altistuminen lisää lapsilla astmaan sairastumisen riskiä. Maatalousympäristö varhaislapsuudessa suojaa allergialta. Siten kaupungistumisen mukanaan tuomat monet elinympäristön ja kulutustapojen muutokset lienevät allergioiden yleistymisen osasyy.
Monille allergeeneille altistutaan enemmän kuin ennen. Allergia luonnonkumille on lisääntynyt erilaisten kumituotteiden (kumikäsineet, tutit, ilmapallot, kondomit, katetrit, jne.) laajentuneen käytön myötä. Samoin nikkelin aiheuttama kosketusihottuma on voimakkaasti lisääntynyt erityisesti nuorilla erilaisten lävistämisten, korvien rei`ittämisen ja rihkamakorujen käytön myötä. Karjaa hoitavan maatalousväestön homepölykeuhko on käynyt harvinaisemmaksi, koska karjanhoito on vähentynyt ja karjanhoitajat osaavat suojautua homesieniltä aikaisempaa paremmin.