Tytinäkeskustelu - kerätään kokemuksia lihasyltydtä, aladobista elikkä tytinästä

Aloitan:

Aladobia sanottiin yleisesti tytinäksi. Köyhät osti sianpään ja siitä tulikin runsaasti syötävää. Sitä voi tehdä montaa sorttia, hyvää ja ruokaisaa myös.

Isäpuolen lapsuudenkodissa se oli vakioruokaa, ja sitä oli meilläkin. Äiti osti sianpään ja keitti siitä. Se keitetty siankallo ei ollut mitenkään ruokahalua kiihottava, lähinnä päinvastoin. Kypsäksi keitettynä lihat irtosi kallosta itsekseen, ne irronneet sian hampaat ym oli aika vastenmielisiä perata pois. Valmiina se oli kuitenkin hyvän makuista ja siinä oli isojakin lihanpalasia toisin kuin kaupan aladobeissa jotka on aika mitättömiä. Sitä tytinää sitten syötiin reikäleivän päällä paksuina siivuina, ja voita myös. Syötiin myös aamulla, äiti oli vuorotöissä niin kaapista otettiin ruokamme. 60-luvun loppua ja 70-luvun alkua. 70-luvun puolessavälissä jäi nämä köyhien työläät ruuat vähemmälle, silloin alettiin syödä enemmän makaronipataa ketsupilla ja jauhelihasta sekä makkarasta tuli perusruokaa. Ja tuli jääkaappi käyttöön sekä sähköhella ja -uuni.

Se on jouluruoka koska se on niin suuritöistä. Sen sianpään perkaamiseen meni aikaa. Tytinää se on koska se tytisee, tai ainakin niin minä sen lapsena käsitin. Voi sitä muustakin lihasta tehdä, mutta se sianpään lihat ovat kai maukkaampia.