Lue keskustelun säännöt.
Kummallisia tapoja tavallisilla perheillä
24.07.2010 |
Kun olemme viettäneet hieman tavallista kyläilyä pidempiä aikoja ystävien ja sukulaisten perheiden kanssa niin näistä perheistä paljastuu kummallisia asioita. ;)
Oman perheen tavat tuntuvat niin itsestäänselviltä että usein ei tule mieleenkään että toisissa perheissä toisenlaiset tavat ovat yhtä itsestäänselviä.
Kun koko kesä ei voi olla pelkkää juhlaa, vaan ainakin lapsiperheessä pitäisi hieman toimia omien sääntöjen tai tapojen mukaan niin tulee ihmetystä esim. yhteismökillä kenen tapoja noudatetaan.
Lisäksi muutaman päivän vierailulla paljastuu mieltymyksiä joita ei itselle tulisi mieleenkään. Esim. ruoan laitto on melkoista tuskaa jos yritetään keksiä ruokia jotka olisivat kaikkien mökkireissulaisten mieleen. Kyllähän kaikki tykkäävät mansikoista ja herneistä! (Eivät näköjään.)
Käykö muille näin? Hyvien ystäväperheiden kanssa "kaikki" menee toisin päin. Päiväunet ovat yksillä klo 12, toisilla klo 16 ja kolmansilla ei ollenkaan. Yhdet pitävät kylmästä makkarasta, toiset hyvinpaistuneesta ja kolmannet eivät syö makkaraa ollenkaa. Yhdet pulikoivat järvessä koko päivän, toiset pulahtavat nopeasti saunan jälkeen ja kolmansilla ei noin vaarallista puuhaa harrasteta ollenkaan. Karkkipäivänä yhdet saavat karkit heti aamusta, toiset vasta aamupalan jälkeen ja kolmansilla ei olla karkkeja nähtykään.
Kun ei haluaisi olla epäkohtelias tai vähätellä toisten tapoja, mutta samalla pitää hauskaa tai noudattaa omalle perheelleen sopivia käytäntöjä. Lapsille on todella hankala sanoa että vaikka Janilla on keksi niin älä sinä Mikko ota nyt keksiä kun sinulla menee siitä ruokahalu ja mahakin sekaisin. Tai älä sinä mene nyt uimaan, vaikka Jani siellä pulikoikin.
Ihanaa olla taas kotona. Toisaalta varsin valaisevaa kun huomaa että vaikkapa oman veljen perheessäkin asiat tehdään toisin päin. Porkkanankuorimissuunnasta lähtien.
Kommentit (25)
osaa/tajua joustaa omista periaatteistaan yhtään, niin katastrofi alkaakin olla valmis.
Ehkä joskus tekee ihan hyvääkin elää vähän aikaa kuin pellossa ja huomata, ettei se mikään maailmanloppu olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole taas koskaan tajunnut miksi pitää väkisin pyrkiä tekemään asiat täysin samalla tavalla. Jos joku ei herneistä tykkää, niin ei sitten vaan syö. Syö jotain muuta.
Jos teidän lapset nukkuu vaikka 12-14, ei ole mitään syytä olettaa, että muiden lapset niin tekisivät.
Elämä avartuu paljon kun huomaa, että muiden valinnat ovat ihan järkeviä eikä oma rauha järky millään lailla jos muut eivät tykkääkään samoista asioista.
Sellaisten kanssa en enää jaksa reissata, joilla kaikki on pilkuntarkkaa: syömisten ja nukkumisten on tapahduttava täsmälleen tietyllä hetkellä, jopa puoli tuntia suuntaan tai toiseen on liikaa...
kaikissa perheissä hommat ei tehdä samoin kuin teillä!
Esim. tuo karkkipäivä. Joillakin esim. jäätelö ja keksitkin rajoittuvat karkkipäivään, vietäpä siinä sitten kesäkekkereitä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ainakin meidän ystäväpiirissä tästä ei ole tullut ongelmaa, ohjelma suunnitellaan niin, että se on kaikille hyvä, ja kaikki joustavat vähän. Jos joku naperoista ei saa yksiä päiväunia nukuttua, ei se ole niin vakavaa. Jos joku saa keksin väärään aikaan, ei sekään ole niin paha. :)
Liian tiukka rutiini vaikeuttaa kaikkien elämää.
miksi kaikki vastaukset ovat olleet niin nihkeitä. Mun mielestä AP:n avaus ei ollut sävyltään mitenkään ikävä. Kyllähän sitä aina törmää sellaisiin käytäntöihin toisten ihmisten kanssa ollessa, jotka ovat itselle vieraita. Aikuisiällä tietenkin vähemmän, lapsenahan nuo tapaa kummastuttaa enemmän. Mä muistan, kun esim. yhdessä perhepäivähoidossa oli sellainen ehdoton tapa, että makaroonilaatikkoa voi syödä vain syviltä lautasilta. Ja kun kerran perheen poika pyysi äitiään tekemään makaroonilaatikkoa ruuaksi, äiti vastasi, että ei tehdä, kun ei ole nyt syviä lautasia (Ne oli kaikki likaisia. Kyseisessä paikassa oli muutenkin aivan älyttömän siivotonta ja ankeaa.). Se ihmetytti mua silloin.
Mutta AP:n avaukseen mulla ei ole varsinaista vastausta. Ei ole tullut viime aikoina vastaan sellaisia tapoja, jotka eivät olisi olleet ennestään tuttuja. Oman perheen tavoista poikkeavia on näkynyt tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mun mielestä yksikään ap:n mainitsema esimerkki ei ollut erityisen tavaton. Mun mielestä ei ole mitään outoa, että lapset nukkuvat eri aikaan päiväunet, syövät eri määrän karkkia tai pitävät eri ruoista.
Tuo makaronilaatikko esimerkki on sen sijaan mun mielestä tuollainen hassu ja outo tapa. Vastaava samanlainen on kun lapsuudenperheeni naapurissa laitettiin tomaatin päälle suolaa.
Kun mun mielestä yksikään ap:n mainitsema esimerkki ei ollut erityisen tavaton. Mun mielestä ei ole mitään outoa, että lapset nukkuvat eri aikaan päiväunet, syövät eri määrän karkkia tai pitävät eri ruoista.
Tuo makaronilaatikko esimerkki on sen sijaan mun mielestä tuollainen hassu ja outo tapa. Vastaava samanlainen on kun lapsuudenperheeni naapurissa laitettiin tomaatin päälle suolaa.
just nuo tavat olleet outoja, normaaliahan se on, että eri perheissä on eri rutiinit.
Tuon tomaattijutun oon kanssa oppinut joltain kaverilta, se on HYVÄÄ. Mutta kun yritän pitää suolan käytön kurissa, niin harvoin viitsin käyttää leivän päällä. Herbamarea joskus.
Terv. sua edellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta voi tuollainen yhteismökkeily olla myös silmiä avaava. Ja lapsille varmasti hyväksi nähdä myös toisenlaista tapaa elää, VAIKKA kun suomalaisista lapsiperheistä on kyse, ne "kulttuurierot" on kuitenkin tosi pieniä.
Meidän mökillä oli tuttavaperhe kylässä, ei ollut muita lapsia silloin mökillä kuin heidän ainokainen 6-vuotias tyttö, joka ei saanut olla leveällä mutta kaiteettomalla laiturilla lainkaan ilman pelastusliivejä. Äitinsä meni tytön kanssa nukkumaan sitten kun ei suostunut liivejä pukemaan ilman tappelua. Mietin vain miten olisi käynyt, jos mökillä olisi ollut lisäksi nelilapsinen perhe, jonka 5-10 vuotiaat saavat olla laiturilla ilman pelastusliivejä ja jopa uida ilman pelastusliivejä... Ehkä kompromissi olisi ollut sellainen, että lapset eivät mene laiturille tai uimaan ilman valvovia aikuisia, ja liikkuvat laiturilla rauhallisesti. Mutta en tiedä, luulen että se perheen ainoa tyttö ei olisi saanut olla mukana kuitenkaan.
ap:n pointtihan käsittääkseni oli, että miten toimia, kun lapset ihmettelevät miksi esim toinen lapsi ei voi saada keksiä tai pulikoida koko päivää järvessä.
Meillä on iso pihayhteisö ja näihin kysymyksiin törmätään koko ajan. Toki tavat sitten hioutuvat vähitellen muistuttamaan toisiaan ihan luonnollisen ryhmäytymisen kautta, mutta aina on niitä, joilla ei syödä jätskiä kuin juhlissa, ja niitä, joilla sitä saa mussuttaa vaikka päivittäin. Lapsille olen selittänyt, että eri perheissä on eri tavat, ja jokainen perhe luo omat tapansa jotka sopivat juuri heille, syystä tai toisesta. JOllakulla voi vaikka oikeasti mennä maha kekseistä sekaisin, tai jollakulla on nukkumaanmeno niin myöhään että päikkärit täytyy ottaa myös myöhään. Jne. Lapset itse tästä harvemmin ottavat ongelmaa, eivätkä kyllä tässä pihapiirissä aikuisetkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvä ystäväni ei koskaan juuri ohjeista, miten hänen lastaan pitää hoitaa, kun tämä tulee esim. yökylään. Hän sanoo, että on hyvä, että lapsi tottuu siihen, että eri perheissä tehdään eri tavalla. Toki hän kertoo, mihin aikaan suunnilleen olisi hyvä olla nukkumassa, tai jos pitää antaa jotain lääkettä/laittaa voidetta tms, mutta muuten kehottaa tekemään niin kuin parhaiten sopii. Varmasti tämä opettaa lapselle sopeutuvaisuutta.
Mä nyt toisaalta oonkin hoitanut tätä lasta ihan vauvasta asti, joten on hyvin tuttu mulle.
eikö kaikki ihmiset ja elämät olekaan samasta muotista rakennettuja?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun mielestä otettu kantaa puoleen eikä toiseen, hyvin pohdiskeltu näitä sinänsä normaaleja juttuja.
Elämä on tällaista, kompromissien hakua, joustamista, sovittelua ja ehkä jopa omien tapojen kyseenalaistamistakin.
Vaikuttaa siltä, että ap ei ole ainakaan pahimmasta päästä suvaitsematon ihminen itse.
ap:n pointtihan käsittääkseni oli, että miten toimia, kun lapset ihmettelevät miksi esim toinen lapsi ei voi saada keksiä tai pulikoida koko päivää järvessä.
Mä en kanssa tajunnut, että tää oli se ap:n ongelma. Ei kai lapsille nyt tarvitse tosiaan sanoa mitään muuta, että toisissa perheissä on toisten perheen tavat.
Mekin asutaan vilkkaassa pihayhteisössä, tavataan paljon ystäviä ja sukulaisia. Kyllähän tuo tapojen ja sääntöjen erilaisuus tulee joka kerta esiin kun muita tavataan, vaikka siitä, että perheissä on eri ruokailuajat. Omani eivät ole siitä ainakaan hämmentyneet.
Onhan nyt päiväkodissakin eri säännöt kuin kotona. Meillä saa esimerkiksi lukea sängyssä ja ottaa vaikka 27 eri unilelua sänkyyn. Päiväkodissa ei saa lukea ja yksi unilelu vain. Ei lapset tuollaisesta hämäänny.
Mutta se on tosiaan rasittavaa jos joku yrittää pakottaa kaikki samaan muottiin vaikka ruokailuissa. Mulla itselläni on sairauden vuoksi erikoisruokavalio, joten en voi syödä kaikkea muuta mitä muut. Joskus tosiaan tapaa sellaisia, jotka yrittää väen vängällä saada sovitettua kaikille täysin saman ruoan. Mä olen aikuinen ihminen, kestän hyvin sen tilanteen, että mulla on eri ruoat aamiaisella kuin muilla.
Joo, ja sitten kun tähän eksyy se yksi äiti, joka ei osaa/tajua joustaa omista periaatteistaan yhtään, niin katastrofi alkaakin olla valmis.
Meidän perheessämme on lapset ovat hieman isompia kuin vaikkapa veljeni perheessä. Näin ollen koululaisilla on jo paljon vapauksia vaikkapa 3-vuotiaaseen serkkupoikaan nähden. Meillä on myös oma 3-vuotias, joka on tottunut veljiensä perässä isompien lasten tapoihin. Tunnen siis itseni vähän väliä ihan löperöksi, kun annan lasten tehdä monenlaisia asioita, jotka lasten serkuilta on kielletty. Yritän sitten välillä esittää tiukempaa, vaikka tyhmältähän se tuntuu. Esim. en millään viitsisi pitää kädestä kiinni tuota 3-vuotiasta kun hän on uimassa. Toki läheltä muuten seuraan. Serkkupoika kuulemma ei koskaa ole ollut uimassa meressä, vaan kahluuallas mökin pihassa on hänelle parempi. Tästä uimisasiasta yritettiin joustaa hieman suuntaan ja toiseen.
Se porkkanankuorimisjuttu pahoitti keskimmäisemme mielen. Poika kuori rauhassa porkkanoita välipalaksi (luvallani) kun toisen perheen äiti tuli kieltämään veitsien käytön lapsilta. Oli kuulemma niin hurjan näköistä tuo kuorimaveitsellä kuoriminen kun kuori hänen mielestään väärään suuntaan. Poika kuitenkin on erittäin taitava porkkanoiden kuorija ja tekee hommaa lähes päivittäin.
Toisaalta meillä ei syödä jatkuvalla syötöllä keksejä tai karkkia. Karkkipäivä on kesälläkin ja keksejä saa aterioiden yhteydessä. Siis lähinnä iltapäiväkahvin aikaan tai jälkiruoaksi. Jäätelöä saa max kerran päivässä. Pillimehuja max kerran päivässä. Mehua aterioiden yhteydessä, muuten vettä. Yms. tiukkista. Nämä asiat ovat lapsillemme niin selviä, että eivät he hirveästi (mutta jonkin verran) protestoineet vaikka serkkujen perheessä toimittiinkin toisin. Hieman lipsuimme näistä säännöistä lähinnä pillimehujen ja keksien suhteen.
Nukkuminen ja ateria-ajat ovat melkoista sovittelua. Kun toisessa perheessä mennään nukkumaan yleensä tunteja aiemmin kuin toisessa ja samoin herätään tunteja aiemmin, niin hankalaa se on tuosta vaan muuttaa kumpaankaan suuntaan. Muu porukka yrittää sitten hissutella toisten nukkuessa. Joustettiin kyllä aikojen välille kummastakin päästä.
T:Ap
PS. Siksi laitoin tuon ;) -hymiön "kummallisten tapojen" jälkeen, että eiväthän ne tavat ole oikeasti kummallisia. Erilaisia vaan kuin meidän tavat ja siksi tapojen sovittaminen yhteen on välillä hitsin hankalaa.
Onhan nyt päiväkodissakin eri säännöt kuin kotona. Meillä saa esimerkiksi lukea sängyssä ja ottaa vaikka 27 eri unilelua sänkyyn. Päiväkodissa ei saa lukea ja yksi unilelu vain. Ei lapset tuollaisesta hämäänny.
Olisiko lapsellesi siis ok jos päiväkodissa hän ei saisi lukea sängyssä ja ottaa 27 unilelua sänkyyn mutta kaikki muut saisivat?
Meidän lapsille ainakin ottaa koville jos vieressä joku syö pussitolkulla karkkia, pullotolkulla limsaa ja vielä pussin sipsejä jos itse saa vain kourallisen karkkia, lasin limsaa ja lautsellisen sipsejä. Jos herkkuja ei meillä rajoitettaisi lapsi pian oksentaisi ja ripuloisi. Kokeiltu on.
Kutsuimme tuttavaperheen mökille. Ajattelimme tehdä herkullista ruokaa niin että jokainen saisi valita mitä syö. Ruokia siis ei sössätty keskenään, vaan pidettiin erillään.
Oli erikseen kaikenlaisia vihannespaloja, salaattia,juustoja, dippikastikkeita, grillattuna lihoja, nakkeja, herkkusieniä, savukalaa, patonkeja yms. Mielestämme siis oikein runsaat tarjoilut ja varmsti jokaiselle jotain (ei allergioita).
Tuttaviemme lapselle ei tuosta kuitenkaan löytynyt oikeastaan mitään syötävää. Kurkkua hieman nakersi ja kävimme hakemassa ruisleipää sisältä. Maitokin oli väärää rasva-astetta ja se leipäkin pahaa. Kuulemma oieastaan mikä tahansa muu ruoka olisi kylläkin kelvannut. Nakitkin jos ne olisi lämmitetty mikrossa.
Olihan se hieman noloa kun ei ollut oikein mitään tarjottavaa. Ei sitä vaan viitsisi vieraille sanoa että älkää sitten syökö kun olivat kuitenkin yön yli kylässä.
Tämä siis sille joka sanoi että ei se haittaa jos kaikki eivät syö kaikkea vaan olkoon sitten syömättä.
Kutsuimme tuttavaperheen mökille. Ajattelimme tehdä herkullista ruokaa niin että jokainen saisi valita mitä syö. Ruokia siis ei sössätty keskenään, vaan pidettiin erillään. Oli erikseen kaikenlaisia vihannespaloja, salaattia,juustoja, dippikastikkeita, grillattuna lihoja, nakkeja, herkkusieniä, savukalaa, patonkeja yms. Mielestämme siis oikein runsaat tarjoilut ja varmsti jokaiselle jotain (ei allergioita). Tuttaviemme lapselle ei tuosta kuitenkaan löytynyt oikeastaan mitään syötävää. Kurkkua hieman nakersi ja kävimme hakemassa ruisleipää sisältä. Maitokin oli väärää rasva-astetta ja se leipäkin pahaa. Kuulemma oieastaan mikä tahansa muu ruoka olisi kylläkin kelvannut. Nakitkin jos ne olisi lämmitetty mikrossa. Olihan se hieman noloa kun ei ollut oikein mitään tarjottavaa. Ei sitä vaan viitsisi vieraille sanoa että älkää sitten syökö kun olivat kuitenkin yön yli kylässä. Tämä siis sille joka sanoi että ei se haittaa jos kaikki eivät syö kaikkea vaan olkoon sitten syömättä.
Mutta mä olen ottanut sen kannan että olkoon sitten syömättä, tarjottu on ja tuskin kuolevat nälkään.
Tosin aika usein me kyläläisten kanssa yhdessä pohditaan toi syömispuoli, tehdään ruokaa mitä kaikki tykkää syödä.
meillä päin elämäksi =)