Onko teillä ollut toinen lapsi samanlainen kuin esikoinen? Luonne, temperamentti, "ongelmat"?

ensimmäinen on vaalea poika, nukkui kuin unelma mutta oli hurjan tempperamenttinen ja vaativa, puhui aikaisin ja käveli myöhään.



toinen on tummahkohipiäinen tyttö, nukkui huonosti ja valvotteli, mutta oli päivät kuin itse aurinko ja hyvin sopeutuvainen isompana, lähti liikkeelle aikaisin ja käveli jo 8,5-kuisena. Eli niin ulkonäkö kuin luonteet kuin rytmitkin ihan eri paria ja sama jatkuu edelleen, kun ovat jo kouluiässä!

"vaikea" esikoinen ja huomaamaton kakkonen.

Ensimmäinen vilkas, tottelematon, itsepäinen, huono nukkuja, ärtyvä, nopea kaikessa, herttainen, ihana:). Toinen aurinkoinen, hyväntuulinen, ottaa rennosti eikä hätäile, nukkuu hyvin ja tietenkin aivan ihana:)

esikoinen oli vaativa vauva, nukkui huonosti, huusi paljon, ei viihtynyt yksin hetkeäkään, vaati jatkuvasti syliä, söi huonosti (ja syö edelleen), ja on luonteeltaan yleensä jotenkin sellainen "nokkava" tai vaikeastilähestyttävä, miten sen nyt sanoisi..



toka taas oli älyttömän helppo jo vauvana, nukkui hyvin, viihtyi yksinäänkin pitkiä aikoja, nukahti helposti vaunuun esim. ilman heijaamista (esikoinen ei sitten millään!), söi aina hyvin ja syö edelleenkin, ja luonteeltaan on sellainen "helppo", ottaa helposti kontaktia, helpostilähestyttävä.



(molemmat silti tietysti yhtä rakkaita)

Esikoinen: helppo, kiltti, aurinkoinen vauva, lapsena rauhallinen temperamentti, ei saa raivareita juuri koskaan, vilkas, avoin, utelias ja sosiaalinen, nukkunut aina hyvin, syönyt ja totellut huonommin.



Kuopus: itkuinen, jatkuvasti viihdytettävä vauva, temperamenttisempi, raivoaa usein, nukkuu huonosti, ei leiki muiden lasten kuin sisarensa kanssa, arka, äidin helmoissa pyörivä, syö todella hyvin ja tottelee paremmin.

esikoinen poika, kakkonen tyttö. Kehitykseltään (siis ryömiminen, konttaaminen, kävely, jokeltelu, sanat) aika samanlaisia, mutta luonteet hyvin erilaisia. Kyllä kakkonen on ollut ehkä helpompi. Ihania molemmat. Kuten kaksi nuorempaakin lastamme.

Esikoinen oli tosi hyvä syömään, kasvoi aina hyvin, ja on edelleenkin sellainen pitkä ja vanttera. Kakkonen taas nirsoilija, jota sai aina käyttää neuvolassa punnituksessa. Esikoinen sosiaalisesti haastavampi, saa maanitella moneen uuteen, varauksellisempi. Kakkonen sosiaalisempi. Ihan omia persooniaan molemmat.

Kummallakaan ei allergioita yms. Liikkunnalliset taidot hyvät. Kumpikaan ei kovin hyvä syömään. Molemmat nukkuneet suht ok. Mutta muuten ovat kyllä aika erilaisia.



Esikoinen:

- Eloisa

- Esikoisen kiukuttelu lyhytaikaista (iän myötä kuitenkin huomaa että suuttuu nopeasti ja suht usein, mutta ei kestä hirveitä aikoja)

- Oppi myöhään puhumaan ja ei verbaalisesti lahjakas

- Ulospäinsuuntautunut ja sosiaalinen, ottaa kontaktia vieraampiinkin ihmisiin



Toinen:

- Rauhallinen

- Kiukuttelu pitkäkestoista (mutta suuttuu vanhemmiten harvemmin, mutta ei anna periksi)

- Oppi aikaisin puhumaan ja on verbaalisesti lahjakas

- Hitaasti lämpiävä ja ujohko, enemmän äidin helmoissa viihtyvä



Se hyvä puoli näissä erilaisissa lapsissa on että kun toisen ominaisuuksien kanssa tietyssä tilanteessa tulee väsymys, niin toinen tuntuu helpolta. Ja sitten taas jossain toisessa tilanteesa homma on päinvastoin.

päivisin jos uhmaa ei lasketa, mutta yö unet oli 18-05

toisella oli koliikki,esiuhmis ja todella paha uhmis

lapseni ovat kummatkin syntyneet myrskyn aikana ja myrskyksi välillä menee jos tahtoa eivät saa läpi :D

vaikka ovat tyttö ja poika ja ikäeroa 4v :)



Molemmat ovat herkkiä, hieman hitaasti lämpeneviä, vauhtiin päästyään kuitenkin jopa temperamenttisia. Molemmat vaaleita ja molemmilla hymykuopat, melkein samanlaiset nenät jne. Molemmilla vilkat mielikuvitus ja ovat luovia jne. Pieniä eroja on, mutta paljon paljon samaa!

esikoinen on, jos kauniisti sanoisin, aika elämyksellinen persoona. Eli siis haastava on.



Ja toinen lapsi taas "maailman helpoin" ihminen, vähään tyytyväinen ja herttainen.



Molemmat tyttöjä.

Esikoisella koliikki ja allergioita. Aktiivinen luonne, en sanoisi vaativaksi vaikkka vilkas onkin. Sosiaalinen ja puhelias.

Kakkonen ns. unelmavauva: helppo nukahtaja ja perustyytyväinen luonteeltaan. Nyt neljävuotiaana kuitenkin melkoinen jukuripää, joka tekee oman tahtonsa mukaan mutta vähän salaa.



Kolmas tulta ja tappuraa, olen välillä ihan ihmeissäni lapsen kanssa. Vauvana roikkui tissillä ja karjui niin, että korvia kuumotti. Vieraille osaa olla kiltti ja oikea silmänpalvoja.

esikoinen maailman helpoin lapsi vielä murrosiässäkin, toka erittäin vaativa ja itsepäinen. Molemmat poikia.

Esikoinen, tyttö:

- todella kiltti ja empaattinen lapsi

- ei juuri uhmaa

- ei kiukuttele

- joustava aikataulujen ja nukkumisten kanssa, unelmalapsi raskaillakin ulkomaanmatkoilla

- ujo, hitaasti lämpeävä

- liikkui nuorena, konttasi 6kk, käveli 10kk jne.



Kuopus, poika:

- utelias elohiiri

- nauraa vieraillekin ja ottaa kontaktia

- suuttuu herkemmin ja osoittaa mieltään, jos ei saa tahtoaan läpi

- liikkui vieläkin nuorempana kuin siskonsa, ryömi sujuvasti jo 4kk, käveli 8,5kk jne.

Onpas mielenkiintoista lukea näitä!

omanlaisensa, tosin valitettavasti 2 ekalla koliikki, vikalla onneksi ei. Vikalla sitten puhkesi useita ruoka-allergioita, mutta meillä muilla ei mitään. Eka on pitkä ja laiha, toka lyhyt ja pyöreä, kolmas jotain siltä väliltä.



Lienee täysin sattumanvaraista tuleeko sieltä samaa vai eri tavaraa, toivon sulle arpaonnea, jotta sitä koliikkia ei tulisi. Tiedän muutaman harvan perheen, jossa kaikilla lapsilla ollut selkeä koliikki, mutta monta, jossa ei kellään, ja yhtä monta, jossa ehkä vain ekalla ollut.



Sen kakkoskoliikin kesti ihan vähän paremmin, kun tiesi jo mistä on kyse ja rasti almanakkaan, että tuossa se todnäk loppuu ja loppuihan se. Sama rasti laitettiin sinne 3 kk kohtaan kolmannen lapsen kohdalla, mutta lähes kauhunväreiden kera joka päivä ihmeteltiin, että eikö se jo ala. Lastenlääkäri (jolla itsellä ollut koliikkivauvoja) varovasti 8 vkon kohdalla sanoi, että nyt ehkä voitte tämän "vaaran" jo unohtaa. Huuh, tämä se vaan ei unohdu ikinä.

saakka. Eka huusi alkuillat ja aamuyöt ja nukkui enemmän päivällä, toka huusi lähes koko päivän, mutta hiljeni klo 22.00 ja nukkui syömättä lähes koko yön. Kolmas huusi ekan yön synnärillä, sen jälkeen ei juuri koskaan, nukkui hyvin päivällä ja yöllä ja tästäkin ehdin jo huolestua =)



Kuten sanottu arpaonnea sulle toivotan, että seuraava olisi ns. helpompi

kuin yö ja päivä. Samaa sukupuolta.

...ja paljon erilaista sekä luonteessa että ulkonäössä.



Esikoinen oli todella vaikea vauva. Allerginen, huonosti nukkuva ja syövä. Myöhemmin(kin) hän on laiha, vaalea ja herkkä. Ujo, tunteellinen ja ajatteleva sylipoika.



Kuopus oli helppo vauva. Syö mitä vaan ja nukkuu hyvin. Perso kaikelle makealle ja lihoo varmasti jos annetaan syödä liikaa herkkuja. Tummempi kuin veljensä. Rempseä, rohkea ja vilkas tyttö.



Sinnikkäitä ja fiksuja lapsia molemmat.

esikoinen oli vauvana ja vieläkin 5v näitä löytyy:

-vaalea mutta punapigmenttinen

-Rauhallinen

-Tosi hyvä nukkuja/nopeasti nukahtava,vauvana nukkui 2vk eteenpäin klo 22-08 (ensimmäiset kaksi viikkoa heräili vain kuin tyhmänä jatkoin kotona sairaalan ohjetta laittaa yöllä kello soimaan 4h välein että apino nousisi)

-Hymyileväinen

-kiltti

-Hitaasti lämpiävä mutta hermostuu nopeasti jos asiat ei suju hänen tavallaan :D

-Ujo uusien ihmisten kanssa

-Huolehtivainen (miettii miten mummu jaksaa näillä helteillä,itkee jos tv:ssä elokuvassa surullinen kohta/musiikki)

-Huolehtii hyvin tavaroistaan

-Kiinnostunut laulamisesta,piirtämisestä



Kuopus 3v:

-Täys blondi

-Temperamenttinen

-sairaalassa alkoi jo esittämään ns.vaatimusten listaa huutokonsertein joka helpottui kun oppi puhumaan todella aikaisin:D

-ei viihdy paikallaan kauan mutta jaksaa keskittyä jos syytä keskittyä

-Huonosti nukahtava edelleen

- ns.vaativa (tahtoo huomiota paljon)

-ajattelevainen (koko ajan pohtii miten joku toimii ja menee)

- "pieni velmu",keksii hauskoja touhuja kun silmä välttää ;D

-Nauravainen

-Huumorintajuinen

-sosiaalinen





Voi että mä oikeasti rakastan näitä kahta ihanaa tyttöäni niin paljon ettei sanat riitä kertomaan,olen maailman onnellisin äiti :)