Lue keskustelun säännöt.
Tykkäsin 2. synnytyksen saatanallisesta kivusta enemmän kuin 1. synnytyksen tunnottomuudesta.
13.07.2010 |
Koska toisessa synnytyksessä tiesi että kroppa tekee töitä ja jotain tapahtuu. Vaikka käynnistetyn synnytyksen supistukset sattuivat lopussa niin että taju meinasi mennä, kun epiduraalia ei enää ollut, valitsisin mieluummin kolmannella kerralla kivuliaan synnytyksen.
Ekassa huusin epiduraalia jo synnytysvastaanoton ovella, vaikkei yhtään supistanut ja synnytys päätyikin imukuppiin kun en ollenkaan tiennyt mitä olis pitänyt tehdä.
Kommentit (7)
Sattui ihan törkeästi, mutta kipu kuuluu mielestäni asiaan. Kyseessä on jokaisen henkilökohtainen mielipide ja valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puudutusta synnyttää, vaan omasta kokemuksestani sanon että olin paljon enemmän tietoinen synnytyksestä kun otin vähemmän puudutuksia ja siksi homma meni paremmin.
Tai kenties onnistumisen tunne johtui siitä, että en ottanut ketään mukaan synnytykseen ja pystyin keskittymään täysillä vain itseeni ja tuntemuksiini.
kivuton synnytys, mutta olin niin tokkurassa, etta se vahan hairitsi kokemusta. Ihan pelti kiinni, siis. Tein kylla tyota kaskettya (mm. ponnistus), mutta olin ihan kuin narkki.
Toisaalta kun synnytyskivun niin uskomattoman hirveaksi, etta sekin oli raskasta - enka avautunut ennen epparia. En ole koskaan ajatellut, etta mulla olisi alhainen kipukynnys, en esim ota puudutetta hampaan paikkaukseen, mutta kohdun supistukset tekee mulle tarisyttavan oksettavan pahan olon. Jo kierukan laitto on saanut melkein pyortymaan.
Eka synnytys oli hatasektio, ehka kuitenkin askel luomumpaan suuntaan alateitse kaikilla mausteilla... :P Josko kolmas luomuna?
Eli AP:lla on jokin mennyt pieleen, luultavasti epiduraalia annettu liian myöhäisessä vaiheessa ja/tai liian paljon!
Tarkoitus on että epiduraalin vaikutus loppuu ennen ponnistusvaiheen alkua, jolloin siitä ei ole mitään haittaa synnytyksen etenemiselle, päin vastoin koska avautumisvaiheessa rentoutuminen on tärkeää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en ekassa synnytyksessä tuntenut yhtään kunnon supistusta. Silti sain epiduraalin ja muka paikat aukesi täysi, minä vaan makoilin ja luin lehteä.
Enkä suostunut ponnistamaan kun ei tuntunut yhtikäs mitään, ei sattunut edes se kun vetivät tenavan imukupilla maailmaan.
että sai synnyttää yksin, mitä nyt kätilö välillä häiriköi ja yritti saada ponnistamaan ennenkuin olin siihen valmis.
Isukki jäi onneksi tällä kertaa kotiin vanhemman lapsen kanssa.