Mikä olisi paras neuvo masentuneelle?
Tällä hetkellä olo on väsynyt ja ahdistaa, kuin pään ympärillä olisi jokin metallikehikko. Tuleva joulu surettaa ja tulevaisuus pelottaa. Kohta vaihtuu vuosikin :( Ei mun elämän pitänyt olla tällaista.
Kommentit (46)
Itselläni masennus helpotti, kun vihdoin tajusin/opin nostamaan katseeni navastani, ja lopetin omien ajatusteni ja tunteiden loputtoman ylianalysoinnin ja vatvomisen.
Aloin katsoa ulospäin. Mitä maailmalla tapahtuu juuri nyt, miksi, mitä mikäkin taho siitä kertoo.... mitä kaikkea ihmiset osaavat ja opettelevat, mitä voisin itsekin opetella... Mitä avaruudessa tapahtuu, mitkä ovat viimeisimmät uutiset tieteen saralla... Miten auton moottori toimii, miten lihas kehittyy, kuinka murteita puhutaan, miten tehdään lautanauhoja, miten Suomeen on tullut ensimmäiset ihmiset...
Maailmasta löytyy oputtomasti kiinnostavampaa asiaa kuin oman pään sama vanha junnaava levy!
Vierailija kirjoitti:
Mielenterveystalo-nettisivustoon tutustumisesta voisi olla hyötyä.
Kannattaisi pyytää vaikka tk-lääkäriltä lähete Mielenterveystalon nettiterapiaan.
Jos masennuslääke ei auta kuudessa viikossa niin sitten pitää kokeilla toista. Jossain vaiheessa tulee vastaan se toimivankin lääke. Minä ihmettelen, ettei tätä asiaa kerrota ihan perusasiana masentuneille. He syövät vuodenkin toimimatonta lääkettä kyseenalaistamatta asiaa.
Pakota itsesi lähtemään kotoa ja tee paljon asioita jotka tekevät tai joiden luulisi tekevän sinut iloiseksi. Kyllä se käänne tulee vaikkakin usein hitaasti.
Mukava teko on mielestäni parempi, kuin neuvo masentuneelle. Neuvot voivat vaan vatuttaa.
Vierailija kirjoitti:
No, tietenkin se "mee töihin"!
Entä kun käy töissä?
SPR, pelastusarmeija, Helsinki Missio alkuun.
VH.
Hyväksy tilanne ja anna aikaa itsellesi. Lääkitys voi olla lyhytaikaisesti ihan ok, mutta siihen ei voi pakottaa tai kiristää edes työterveyshuolto tms.
Yksi velvoite, pienikin päivässä tekee hyvää. Esim. mene ulos, nouse sängystä, peseydy tai vie roskat.
Yksi mukava asia päivässä, nauti ravitsevaa ruokaa, kuuntele lempimusiikkia tai katso kiva elokuva tai mene lähimetsään tai puistoon. On ok levätä ja olla tekemättä mitään. Masennus on usein luonnollinen seuraus sietämättömiin olosuhteisiin. Siitä toivutaan. Luontaishoidot, hengitys, terapia, muutos olosuhteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tietenkin se "mee töihin"!
Entä kun käy töissä?
No, ei oo hirveen masentunut jos pystyy töissä käymään.
Ulkoilua, liikuntaa. Varmasti auttaa.
Treenaa, ulkoile , kehitä ittees.. Netti on täynnä kaikkea mitä voi myös omatoimisesti esim opiskella, vaikka historia, monesti vielä totuudenmukaisemmin kerrottuna mitä koulut esim opettaa.
Mä tein näin, mä otin kontrollin omiin kätösiin, heivasin roskaruuan, lopetin juomisen, aloin treenaamaan ja keihttämään itseäni.... Se pelasti mun hengen.
Pikkurutiinit, piä kii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, tietenkin se "mee töihin"!
Entä kun käy töissä?
No, ei oo hirveen masentunut jos pystyy töissä käymään.
Juu, ei tietenkään voi olla. Arvasin tuon.
Alkoholin käytön lopettaminen kkonaan ja kahvin rajoittaminen korkeintaan 4 kupilliseen päivässä. Kakkosneuvoni on harrastaa liikuntaa edes vähän. Jos ei lenkkeily maita, niin uimahalli voisi sopia?
Vierailija kirjoitti:
SPR, pelastusarmeija, Helsinki Missio alkuun.
VH.
Mikä ihmeen VH?
Helsinki Missiosta ei taida olla apua, jos ei ole oikeaa ikäryhmää.
No ensimmäinen neuvo: hanki apua masennukseesi. Terveyskeskuksesta, työterveydestä, mikä se sinun paikkasi onkaan. Ei kannata jäädä odottelemaan että meneekö masennus itsestään ohi tai ainakaan ajatella että "en ole niin masentunut että kehtaisin hakea apua", koska ikinä ei voi hakea apua liian aikaisin, liian myöhään kyllä voi.
Toinen neuvo: älä vaadi itseltäsi liikoja. Hyväksy, että olet masentunut eli sairas, eli et jaksa samalla tavalla kuin normaalisti. Tämän myöntäminen itselleen on ainakin itselleni auttanut masennuksessa alkuun, kun on oikeasti antanut itselleen luvan olla masentunut ja hellittää vaatimuksista. Tämän kun tajuaa, saa iloa pienemmistä asioista ja siitä, että jaksaa edes jonkun pienen asian tehdä, eikä enää vaadi että pitäisi jaksaa kaikki sama mitä normaalisti.
Mikä sua tulevaisuudessa pelottaa? Joskus kun jaksan, niin kirjoitan ennen nukkumaanmenoa pelkoni paperille. Nukun paremmin ja aamulla huomaan, ettei ne kaikki olekaan niin pelottavia juttuja. Tunnistan tuon rautakehikon, mutta ei pään, vaan rinnan ympärillä. Seison avonaisen oven edessä ja hengitän pitkään.
Pienikin puhelu, vaikka kaupassa, tuo hetkeksi hyvän tunteen. Tai puhelu Auttavaan. Olet jumissa ja tarviit juttelua toisen ihmisen kanssa. Oma pää kiertää kehää, tiedän kokemuksesta. Huomenna on hiukan parempi päivä sinulle! Uskon vakaasti.
Mielenterveystalo-nettisivustoon tutustumisesta voisi olla hyötyä.