Lastensuojelun asiakirjat

Paperimateriaalit ovat keskusarkistossa ja koneella on mitä on niin kauan kuin ohjelmia osataan ja saa käyttää. Lastensuojelussa ei saa mennä asiakastietoihin perusteetta. Käytännössä aikuisen tietoihin ei ole mitään asiaa, koska kaikki asiakkaat ovat lapsia.

Muistaakseni laissa on säädös jonka mukaan kun vainajan kuolemasta on kulunut 25 vuotta, kaikki sairashostoria hävitetään. En tiedä onko sossussa sama. Ei ne nyt siellä ikuisuuksia ole.

Kaverisi ei voi lukea tietoja.

Itse olisin kiinnostunut lukemaan omat tietoni. Sain vasta aikuisena tietää, että on ollut asiakkuus lasuun ja asiakkuus on kestänyt vuosia. Olen kysynyt vanhemmilta tästä, mutta kieltävät koko asian olemassaolon vaikka omissa terveystiedoissa on moneen kertaan mainittu tämä.

Säilyttävät ainakin 25 vuotta. Tiedän, koska tilasin arkistosta omat paperini.

No ei voi. Paperit on jossain keskusarkistossa arkistolain mukaisesti. Sähköisistä tiedostoista taas jää jälki lokitietoihin. Voin kertoa yli 20 vuoden lastensuojelutyön kokemuksella, että ei ole mitään mielenkiintoa urkkia kenenkään tietoja. Laki ei sitä salli, mutta en urkkisi, vaikka lakia ei olisikaan. Lasussa saa ihan tuutin täydeltä olemassa olevien asiakkaiden asioita setviä ja ei ole mitään hinkua eikä voimia mihinkään työn ulkopuoliseen ylimääräiseen.

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin kiinnostunut lukemaan omat tietoni. Sain vasta aikuisena tietää, että on ollut asiakkuus lasuun ja asiakkuus on kestänyt vuosia. Olen kysynyt vanhemmilta tästä, mutta kieltävät koko asian olemassaolon vaikka omissa terveystiedoissa on moneen kertaan mainittu tämä.

Miksi haluat tiedot? Ehkä vanhempasi haluavat yksityisyyttä asian suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin kiinnostunut lukemaan omat tietoni. Sain vasta aikuisena tietää, että on ollut asiakkuus lasuun ja asiakkuus on kestänyt vuosia. Olen kysynyt vanhemmilta tästä, mutta kieltävät koko asian olemassaolon vaikka omissa terveystiedoissa on moneen kertaan mainittu tämä.

Miksi haluat tiedot? Ehkä vanhempasi haluavat yksityisyyttä asian suhteen.

Kyse on lapsen asiakirjoista, ei vanhempien. Nimenomaan aloittajalla on niihin oikeus, omiin asiakirjoihin.

Vierailija kirjoitti:

No ei voi. Paperit on jossain keskusarkistossa arkistolain mukaisesti. Sähköisistä tiedostoista taas jää jälki lokitietoihin. Voin kertoa yli 20 vuoden lastensuojelutyön kokemuksella, että ei ole mitään mielenkiintoa urkkia kenenkään tietoja. Laki ei sitä salli, mutta en urkkisi, vaikka lakia ei olisikaan. Lasussa saa ihan tuutin täydeltä olemassa olevien asiakkaiden asioita setviä ja ei ole mitään hinkua eikä voimia mihinkään työn ulkopuoliseen ylimääräiseen.

Niin varmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin kiinnostunut lukemaan omat tietoni. Sain vasta aikuisena tietää, että on ollut asiakkuus lasuun ja asiakkuus on kestänyt vuosia. Olen kysynyt vanhemmilta tästä, mutta kieltävät koko asian olemassaolon vaikka omissa terveystiedoissa on moneen kertaan mainittu tämä.

Miksi haluat tiedot? Ehkä vanhempasi haluavat yksityisyyttä asian suhteen.

Lääkäri on tehnyt minusta ilmoituksia lastensuojeluun ja syynkin tiedän.

Eihän tässä ole vanhempieni yksityisasioista kyse silloin, jos asia koskee lapsen kaltoinkohtelua.

Haluaisin tietää, onko apua annettu ja millaista, koska en kokenut lapsuudessa sitä saavani enkä koskaan tavannut ainuttakaan sosiaalityöntekijää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin kiinnostunut lukemaan omat tietoni. Sain vasta aikuisena tietää, että on ollut asiakkuus lasuun ja asiakkuus on kestänyt vuosia. Olen kysynyt vanhemmilta tästä, mutta kieltävät koko asian olemassaolon vaikka omissa terveystiedoissa on moneen kertaan mainittu tämä.

Miksi haluat tiedot? Ehkä vanhempasi haluavat yksityisyyttä asian suhteen.

Lääkäri on tehnyt minusta ilmoituksia lastensuojeluun ja syynkin tiedän.

Eihän tässä ole vanhempieni yksityisasioista kyse silloin, jos asia koskee lapsen kaltoinkohtelua.

Haluaisin tietää, onko apua annettu ja millaista, koska en kokenut lapsuudessa sitä saavani enkä koskaan tavannut ainuttakaan sosiaalityöntekijää.

Jatkan vielä, etten ole aloittaja.

Lapsen pitää aikusena järkyttyä siitä että on ollut L A S T E N S U O J E L U P E R H E E S T Ä. Mikähän tämänkin aiheutti? Naapuri, jolla itsellään nistilapset ja oma elämänhallinta luokkaa elämämkoulu. Mutta kivaa on soitella poliiseja ja sossuja ja kuunnella korva seinässä ja keksiä jokaisesta pieraisusta tarinoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin kiinnostunut lukemaan omat tietoni. Sain vasta aikuisena tietää, että on ollut asiakkuus lasuun ja asiakkuus on kestänyt vuosia. Olen kysynyt vanhemmilta tästä, mutta kieltävät koko asian olemassaolon vaikka omissa terveystiedoissa on moneen kertaan mainittu tämä.

Miksi haluat tiedot? Ehkä vanhempasi haluavat yksityisyyttä asian suhteen.

Kyse on lapsen asiakirjoista, ei vanhempien. Nimenomaan aloittajalla on niihin oikeus, omiin asiakirjoihin.

Toki. En tarkoittanut sitä, ettei lapsella olisi niihin oikeutta, vaan sitä että vanhemmat ehkä haluavat yksityisyyttä (eli siksi ovat kieltäneet koko asian olemassaolon). Ymmärrän kyllä sikäli vanhempia, että lastensuojelu voi tuntua nöyryyttävältä. En itsekään tulevaisuudessa aio kertoa lapselleni, että hänestä on tehty lastensuojeluilmoitus. Ilmoitus oli nöyryytys minusta, siis nimenomaan minusta. Ilmoituksen tekstissä kirjoitettiin minusta ja minun terveystiedoistani. Lapsesta ei kirjoitettu. Tietenkään meillä ei ollut lasu-asiakkuutta varsinaisesti, mutta ilmoituksesta johtuva esitutkinta eli haastattelu ja kotikäynti ja kyselyitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin kiinnostunut lukemaan omat tietoni. Sain vasta aikuisena tietää, että on ollut asiakkuus lasuun ja asiakkuus on kestänyt vuosia. Olen kysynyt vanhemmilta tästä, mutta kieltävät koko asian olemassaolon vaikka omissa terveystiedoissa on moneen kertaan mainittu tämä.

Miksi haluat tiedot? Ehkä vanhempasi haluavat yksityisyyttä asian suhteen.

Kyse on lapsen asiakirjoista, ei vanhempien. Nimenomaan aloittajalla on niihin oikeus, omiin asiakirjoihin.

Toki. En tarkoittanut sitä, ettei lapsella olisi niihin oikeutta, vaan sitä että vanhemmat ehkä haluavat yksityisyyttä (eli siksi ovat kieltäneet koko asian olemassaolon). Ymmärrän kyllä sikäli vanhempia, että lastensuojelu voi tuntua nöyryyttävältä. En itsekään tulevaisuudessa aio kertoa lapselleni, että hänestä on tehty lastensuojeluilmoitus. Ilmoitus oli nöyryytys minusta, siis nimenomaan minusta. Ilmoituksen tekstissä kirjoitettiin minusta ja minun terveystiedoistani. Lapsesta ei kirjoitettu. Tietenkään meillä ei ollut lasu-asiakkuutta varsinaisesti, mutta ilmoituksesta johtuva esitutkinta eli haastattelu ja kotikäynti ja kyselyitä.

Mielisairaaloilla on ihan lakisääteinen velvollisuus tehdä lasu, jos vanhempi on sinne otettu tai hoitosuhteeseen sitoutuneisuudesta on huolta. Ihan samalla lailla kuin, että poliisi tekee ilmoituksen joka kerta kun vanhempi on juoppoputkassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olisin kiinnostunut lukemaan omat tietoni. Sain vasta aikuisena tietää, että on ollut asiakkuus lasuun ja asiakkuus on kestänyt vuosia. Olen kysynyt vanhemmilta tästä, mutta kieltävät koko asian olemassaolon vaikka omissa terveystiedoissa on moneen kertaan mainittu tämä.

Miksi haluat tiedot? Ehkä vanhempasi haluavat yksityisyyttä asian suhteen.

Kyse on lapsen asiakirjoista, ei vanhempien. Nimenomaan aloittajalla on niihin oikeus, omiin asiakirjoihin.

Toki. En tarkoittanut sitä, ettei lapsella olisi niihin oikeutta, vaan sitä että vanhemmat ehkä haluavat yksityisyyttä (eli siksi ovat kieltäneet koko asian olemassaolon). Ymmärrän kyllä sikäli vanhempia, että lastensuojelu voi tuntua nöyryyttävältä. En itsekään tulevaisuudessa aio kertoa lapselleni, että hänestä on tehty lastensuojeluilmoitus. Ilmoitus oli nöyryytys minusta, siis nimenomaan minusta. Ilmoituksen tekstissä kirjoitettiin minusta ja minun terveystiedoistani. Lapsesta ei kirjoitettu. Tietenkään meillä ei ollut lasu-asiakkuutta varsinaisesti, mutta ilmoituksesta johtuva esitutkinta eli haastattelu ja kotikäynti ja kyselyitä.

Mielisairaaloilla on ihan lakisääteinen velvollisuus tehdä lasu, jos vanhempi on sinne otettu tai hoitosuhteeseen sitoutuneisuudesta on huolta. Ihan samalla lailla kuin, että poliisi tekee ilmoituksen joka kerta kun vanhempi on juoppoputkassa.

Voi luoja. En tietääkseni ole eläessäni mielisairaalassa ollut, enkä missään juoppuputkassakaan vieraillut. Ymmärrät varmaan nyt itsekin, miksi jotkut haluavat kiistää koko lasu-asian olemassaolon.