Miten voi olla että edes 70% työaika ei riitä palautumiseen?

En missään tapauksessa pystyisi tehdä enää 100% työaikaa. Nyt olen tehnyt puolisen vuotta 70% ja huomaan että voin hieman paremmin. En kuitenkaan ehdi palautua tarpeeksi. Olen jo yhden työpäivän jälkeen henkisesti ja fyysisesti niin loppu, että toipumiseen menee kolme-neljä päivää. Nuo päivät makaan sängyssä tai sohvalla enkä ole kenenkään kanssa puheissa tai tekemisissä, paitsi lasten. Lapset ovat onneksi sen verran isoja etteivät tarvitse jatkuvaa hoivaa, laitan toki ruoan ja jutellaan ja hassutellaankin. Toisella lapsella on vaikea autismi joka asettaa rajoitteita ja vie voimia. Lähinnä henkisiä voimia. Olen huolissani lapsen tulevaisuudesta koska olen yksinhuoltaja, eikä lapsella ole muita.

Olenko vain laiska kun väsyn työssäni? Työ on ollut aina voimavarani, ja olen pärjännyt hyvin. Viime vuosina siitä on tullut taakka joka syö voimiani ja lyö minut sängynpohjalle.