Ahdistaa:( jotenkin niin skeptinen olo kuopuksen 1-luokan alkamisen suhteen

Sinällään ei mitään erityisempää syytä tähän olooni ole, olisko sitten ahdistusta tms siitä että "vikakin vauva" aloittaa koulun, en tiedä.

Esikoinen siis 3-luokalle menevä.

Jotenkin on vain niin vaikeaa uskoa ja luottaa siihen että kaikki menisi hyvin, että pärjäisi esim sosiaalisesti (on kyllä tykätty kaveri jne) mutta on myös tod herkkä vaikka tulinen tapaus samalla.

Vetäytyy riitatilanteissa, ei aiheuta koskaan riitoja. Osaako se puolustaa itseään jos/kun on tarvis?? enpä tiedä, menee vähän vaikeaksi ja hämilleen ja poistuu jos mahdollista.

Millainenhan luokkakin tulee olemaan, pettaja vaikutti ihan ok:lta ja luokkakoko 16 lasta.

Esikoisen kanssa vaan kaikki mennyt niin "nappiin" ja luokkahenki ollut aina loistava, yhteisiä kokoontumisia jne. Ja esikoisen opettaja on napa10!!

Käytännön asiatkin jotkin mielen päällä, aamuisin minun ja miehen lähdettävä 07.45 jotta ehdimme 08 töihin, iltapvällä lähdemme 15.45 töistä jotta ehdimme ip-kerholle klo16 mennessä.

Mutta nuo aamut...toiv esikoinen olisi edes jonakin aamuna kotona yhtä kauan kuin kuopus..

Huoh:/



Huokaus:/