Vastavalmistunut tai kohta valmistuva luokanopettaja HOX !
Voisiko joku juuri pian valmistuva tai vastavalmistunut selventää meille tuota luokanopettajan opintojen etenemistä?
Esikoiseni pääsi yo-kirjoitusten jälkeen suoraan yliopistoon ja on siis opiskellut jo muutaman kuukauden.
Hänellä olisi kova halu edetä nopeammin, koska kokee, että tekemistä on ollut yliopistossa yllättävän vähän.
En ole itse opiskellut edes ammattikorkeassa, saati yliopistossa, niin en osaa lainkaan neuvoa. En myös tunne ketään keneltä kysellä apuja. Esikoinen itse on käynyt opintoneuvojalla ja hänelle oli neuvottu, että voi katsoa itse seuraavan vuoden kursseja ja tehdä kaikkea mikä sopii lukujärjestykseen.
Voisiko joku nyt vääntää ihan rautalangasta, että mitä se tarkoittaa ja entä jos kursseja tulee päällekkäiselle ajankohdalle? Toistaiseksi on ollut hyvin tiukkaa läsnäolopakkoa.
Ja kuinka paljon niitä opintoja voi loppupeleissä nopeuttaa nykyisin?
Milloin sitä kandidaatin kirjoitelmaa aletaan tekemään ja pitääkö kaikki muu olla sitä ennen tehtynä? Ihmettelen, ettei tällaisia selkeitä ohjeita ole annettu, että mitä tapahtuu ja milloin. Nyt on vain sanottu, että kaksi vuotta luokkaryhmän mukana luokkamuotoista opiskelua pakollisena. Entä sen jälkeen?
Miten se loppugradu suoritetaan jne.
Kaikki vinkit ja ohjeet tervetulleita.
Nuoreni on koettanut ottaa näistä asioista selvää ja paljon jo osaakin, mutta kokee, ettei asioita ole riittävästi selvennetty. Häntä myös hävettää kysellä samoja juttuja aina uudelleen. Siksi lupasin kysellä vaikkapa täältä, jos täällä olisi opettajia, tai pitkälle edenneitä opiskelijoita.
Kiitos jo etukäteen asiallisista vastauksista ja siitä, että jätätte turhan haukkumisen pois.
Kommentit (13)
Lisään vielä, että noin alussa voi tuntua helpolta nimenomaan siksi, että opiskeltavat asiat ovat samoja kuin koulussa on itse oppinut. Mutta voi olla että vaikka luistelua on kahdella tunnilla ja sitten valmistumisen jälkeen näiden tuntien perusteella on osattava opettaa taito lapsille.
Eiköhän aikuinen lapsensa osaa selvittää asiansa ilman, että mamma kyselee vauvapalstalta. Ja jos ei osaa, täytyy miettiä, onko yliopisto vielä tässä vaiheessa aivan oikea osoite.
Suomen kieltä kannattaa opetella myös, typeryyden osoituksia nuo hoksit ynnä muut.
Opintoja voi käydä ihan haluamaansa tahtiin. Päällekkäiset oppitunnit tarkoittaa sitä, että opetus on ajallisesti päällekkäin. Tämä ei ole mikään ongelma, jos opetuksessa ei ole ehdotonta läsnäolopakkoa. Kandia voi alkaa tehdä oikeastaan missä vaiheessa opintoja vain, yleensä kyllä suositellaan vähintään parin vuoden opintoja pohjalle. Yleensä ei ole mitään tiukkaa ehtoa sille, että jotain pitäisi olla tehtynä ennen sitä.
Gradulla ja sen yksityiskohdilla en päätäni ensimmäisenä opintovuonna vaivaisi.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän aikuinen lapsensa osaa selvittää asiansa ilman, että mamma kyselee vauvapalstalta. Ja jos ei osaa, täytyy miettiä, onko yliopisto vielä tässä vaiheessa aivan oikea osoite.
Ja etenkin jos ei osaa / uskalla itse tehdä tänne aloitusta niin kannattaa miettiä ala uusiksi
Luokanopettajaopintoja on hankala kiirehtiä, koska on niin paljon läsnäolopakollisia tunteja. Kandia voi alkaa kirjoittaa (eli etsiä materiaalia ja lukea aiheesta vertaisarvioituja tutkimuksia) heti kun on keksinyt aiheen. Tai sitten tekee sivuaineiden opintoja valmiiksi.
Miksi olisi kiire valmistua? Mielummin antaisin itseni kypsyä opintojen aikana, koko loppuelämä aikaa...
Kun ottaa ylimääräisiä kursseja, kannattaa selvittää mikä on kyseisten kurssien arvioitava tuotos. Jos sattuu niin että esimerkiksi esseiden (tyypillisiä tuotoksia ainakin yleisen kasvatustieteen puolella) deadlinet sattuvat samoihin aikoihin, voi tulla pientä kiirettä sekä stressiä.
Kandiahan voi alkaa suunnittelemaan milloin parhaaksi näkee. Toisaalta suoritetut alakohtaiset opinnot lisäävät substanssiosaamista ja edistävät tieteellistä kirjoittamista. Tutkimuskurssit tulee yleensä olla suoritettuna, kun aloittaa kandiseminaarit, vähän tilanteesta riippuen tutkimuskurssia voi suorittaa seminaarin kanssa yhtä aikaakin.
Yliopisto-opiskelijalta odotetaan oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta. Anna nuoren itse selvitellä näitä juttuja, kyllä ne asiat siellä selviää.
Vinkkaa esikoiselle, että kannattaa ilmoittautua opiskelukaupungin/lähipaikkakuntien kouluihin sijaislistoille. Jos aikaa opinnoilta jää voi hyvin tehdä välillä sijaisuuksia. Tuosta todella paljon hyötyä kun etsii valmistuttuaan töitä. Nopeasti valmistunut ilman työkokemusta ei ole se halutuin ope parempiin paikkoihin.
Meidän töissä käytetään HUOM tilalla HOX, eli hoksaa.
Itse asiaan en osaa kommentoida, kumpahan vaan olen itsekin kiinnostunut opinnoista, niin tulin kurkkimaan, mitä täällä puhutaan.
Eräs tuttuni mainostaa, että on valmistunut alle neljässä vuodessa opettajaksi, mutta en tiedä miten. Eli kyllä se mahdollista on.
Aloittaja tässä. Ei tainnut olla opettajia tällä palstalla. Jos on, niin saa vastata aloitusviestin kysymyksiin.
Joku ihmetteli, että eikö nuori uskalla itse tänne laittaa viestiä. No eihän tämä Vauva-palsta ole mikään nuorten suosima palsta ja tosiaankaan ei mikään ensisijainen tiedonlähde yliopisto-opiskelijalle! Kyllä hän sieltä oppilaitokselta on asioita kysellyt. Mutta minä äitinä, kun täällä paljon palstailen, niin lupasin kokeilla tätäkin kautta saada vinkkejä.
Luokanopettajat opiskelevat samoja kouluaineita kuin koulussa, esim. käsityötä ja liikuntaa. Ymmärrän läsnäolopakon noissa opinnoissa, varsinkin alussa. Esikoinen voi suorittaa nopeammassa tahdissa esim. kirjatenttejä.
Aina kuitenkaan nopeasti eteneminen ei ole paras ratkaisu. Tärkeää on myös opettajan identiteetin kypsyminen. Toki se jatkuu sitten työssä, mutta alkuun olisi hyvä päästä. Yliopisto-opinnot vaativat itsenäistä otetta. Helpoimmalla pääsee, jos seuraa valmista lukujärjestystä, jos sellainen on, mutta asioista on opittava ottamaan selvää itse. Joskus eri luennot voivat mennä päällekkäin. Sitten täytyy luovia.