Mistähän johtuu kolme tytärtäni eivät ole , löytäneet ,

tyttäret eivät ole koskaan kelvanneet teille ja kokevat saman uudestaan ja uudestaan suhteissaan.

en todellakaan roiku sellaisen ihmisen kanssa, joka on vain lasten takia kanssani...jos teidän suhde on näyttänyt tosi tylsältä heidän silmissään.

todellakaan auvoista. Siis halua tehdä samoja virheitä.

Jospa oletkin keskittynyt vain mieheesi, joka toivottavasti on tyttäreidesi isä?



Miten olette heitä rakastaneet vauvoina, lapsina, teineinä?



Millaista "laatuaikaa" teidän perheessä on vietetty?

Kuten huomaat niin monenlaisia ehdotuksia on jo tullut.



Minulle tuli mieleen että onko teillä kotona vanhemmat (ts. sinä ja miehesi) koskaan väitelleet tai riidelleet keskenään?



Jos ette ole niin tyttäresi saattavat kuvitella että suhde jossa on vähänkin ristiriitoja on tuhoon tuomittu ja turha. Että kyllä jostain löytyy se kumppani jonka kanssa ei koskaan riidellä ja elämä on auvoista koska vanhemmillakin näin (päällepäin) on. Näinhän ei kuitenkaan ole. Jokaisessa liitossa on ristiriitansa mutta jos kotona on saanut kuvitelman siitä että avioliitossa ei koskaan ole ristiriitoja niin ero oikean elämän ja haavekuvan välillä voi olla liian iso. Ei osata työskennellä huonojen aikojen yli vaan erotaan.

Olemme liiankin sidonnaisia. Ukki tee tätä ja tuota, äiti olet minun paras kaveri. Rakastamme toisiamme ja olemme paljon yhdessä.

Olemme liiankin sidonnaisia. Ukki tee tätä ja tuota, äiti olet minun paras kaveri. Rakastamme toisiamme ja olemme paljon yhdessä.

Luulevat ettei minkäänlainen ristiriita kuulu hyvään parisuhteeseen ja heti ensimmäisen ongelman tullessa vastaan heittävät pyyhkeen kehään. Eivät ole saaneet ratkaisumalleja ristiriitoihin kotoa koska teillä on ollut liian lutuista.

Mutta meillä on sisäinen yhteys,rakastamme toisiamme.

jokainen

tai niillä on ikävä luonne?