Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pitäisikö tehdä enemmän miehen mukaan?

Vierailija
28.11.2022 |

Minulla on 6-vuotias lapsi, joka on meillä joka toinen viikko ja meillä on mieheni kanssa yhteinen 3-vuotias lapsi. Mies on aina ollut vähemmän lastenhoitoon osallistuva vanhempi. Kun olemme pelkästään yhteisen lapsemme kanssa, hän osallistuu lastenhoitoon hieman enemmän, mutta joka tapauksessa hän harvoin leikkii edes oman lapsensa kanssa. Varsinkin kun esikoiseni on meillä, hän on paljon omissa oloissaan, mutta saattaa yhtäkkiä puuttua johonkin asiaan melko tiukkaan sävyyn. Hän ei juuri koskaan sano mitään hyvää siitä, mitä teen lasten kanssa.

Minä käyn lasten kanssa ulkona, leivon heidän kanssaan, leikin kaikenlaisia leikkejä, piirrän, käyn kirjastossa ja ylipäätään haluan olla läsnä heidän elämässään. Mieheni kritisoi minua asioista, jotka mielestäni kuulostavat hulluilta: esimerkiksi siitä, että minun ja lapseni takia hän ei voi viettää aikaa lapsensa kanssa, koska lapsi mieluummin on meidän kanssamme tai siitä, että en koskaan kuuntele hänen toiveitaan vaan teen oman pääni mukaan. Jos hän esimerkiksi haluaisi, että kylvettäisin lapset ennen lastenohjelmia ja minä haluaisin kun käydä lasten kanssa vielä ulkona, sen jälkeen antaa heidän hetken aikaa katsoa lastenohjelmia ja sitten kylvettää, hän suuttuu, koska en kuulemma ikinä kuuntele hänen toiveitaan. Mitään isoja päätöksiä en koskaan tee yksin ja pyydän miestä aina mukaan, jos olemme menossa johonkin, mutta yleensä hän ei halua tulla. Minä en halua lähteä riitoihin mukaan varsinkaan silloin, kun olen lasten kanssa, joten yleensä kerron oman ajatukseni asiasta ja sen jälkeen olen hiljaa. Jonkin aikaa huudettuaan mies menee yleensäloppupäiväksi makuuhuoneeseen. Yleensä mies jossain vaiheessa lopettaa mökötyksen, mutta siihen asti olen aivan yksin lasten kanssa.

Tilanne on haastava, koska mieheni on ennen ollut kontrolloiva ja myöntänyt sen. Siksi olen hyvin herkkä kaikelle mahdolliselle kontrolloinnille ja vaistoni sanovat, että tämä on juuri sitä. Toisaalta pelkään myös olevani liian kova - pitäisikö minun kuitenkin kuunnella miestäni enemmän ja tehdä useammin niin kuin hän tahtoo? Onko jollain ollut vastaavia kokemuksia? Mitä tekisitte tässä tilanteessa?

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän seitsemän