Onko täällä muita, joiden sosiaalinen elämä on 90% täällä palstalla?
Ei kuulostakaan terveeltä, mutta helpompi kun saa purkaa ajatuksiaan edes jonnekin, ystäviä kun ei pahemmin ole..
Kommentit (8)
niitä aitojakin ystäviä, jotka tuntisivat tilanteeni ja tukisivat minua. Ja joilta saisi asiallisia vastauksia ongelmiin, eivätkä he vastaisi aina: "Joo tämä on kyllä provo, kuka tollasta uskoo, hanki elämä!" ;)
Ja joiden kanssa voisi lähteä joskus ulos tuulettumaan, ei ole aina kiva olla vain kotona..
nyt viikon sisään hieman useammin täällä, ollut kiintoisia aiheita.
Oli mullakin vauva-aikoihin sosiaalinen elämä melkein täysin täällä :)
vanhat "ystävät" sitten taas kuvioihin kun vauva kasvaa vai miten pääsit taas normaali sosiaaliseen elämään kiinni? Oma vauvani on jo vuoden, ystävistä ei kuulu eikä heitä näy, minut on täysin unohdettu. En kehtaa itsekään jatkuvasti kysellä kun ei takaisinpäin mitään kuulu..
Tai vois paremminkin kysyä, että mikä sosiaalinen elämä, mun kohdalla? Lapset on jo koulussa, niillä omat kaverit ja mä vaan kituutan yksin kotona. Ukolla on omat kaverit joiden kans käy milloin missäkin. Mulla vaan ei ole kuin av-palsta. No, parempi kait se kun ei mitään.
Olen muuttanut maalle ja kaverit jäi kaupunkiin. On niin pitkäm matka että ei ole mitään sosiaalista elämää enään. Miehellä on työ ja siellä kaverit minulla ei mitään. Ei edes naapureita. No mutta on sentään tämä palsta :D
mutta tästä palstasta en pääse irti. Olen ujo ja mun tosi vaikea aloittaa ystävyyttä kenenkään kanssa. Tämä palsta on ihana, kun voi jakaa ajatuksia. Kouluiässä mulla oli paljon ihania ystäviä, joiden kanssa olin täysin oma itseni, mutta nyt aikuisiällä kaikki kaverit on vaan kavereita, sellaisia, joiden kanssa täytyy koko ajan pinnistellä ja joiden kanssa oleminen kuluttaa energiaa eikä suinkaan anna sitä. Yksi merkki siitä, että ne ei ole oikeita ystäviä, on se, että kun he tulevat kylään, täytyy leipoa ja siivota jne, kun ystävälle voisi heittää vaikka leivänkannikan eteen eikä se olisi moksiskaan.
aikuisiällä kaikki kaverit on vaan kavereita, sellaisia, joiden kanssa täytyy koko ajan pinnistellä ja joiden kanssa oleminen kuluttaa energiaa eikä suinkaan anna sitä. Yksi merkki siitä, että ne ei ole oikeita ystäviä, on se, että kun he tulevat kylään, täytyy leipoa ja siivota jne, kun ystävälle voisi heittää vaikka leivänkannikan eteen eikä se olisi moksiskaan.
tällaisesta haaveilen minäkin..
Eniten harmittaa, että kavereillani ei ole mitään "tekosyytä" olla pyytämättä minua esim. kylään, ei ole pitkää välimatkaa eikä muuta sellaista. Asuin muutaman vuoden eripaikkakunnalla ja olen vain pulahtanut porukoista ulos, entisillä kavereilla on nyt uudet ystävät, minulla on tiskit ja pyykit ja 1v lapsi ja mies. Ja AV-palsta.
Mutta mulle tää sopii. En ihan oikeita ystäviä kaipaakaan. Täällä saa käydä viettämässä sosiaalista elämää silloin kun se itselle sopii.