Kukaan ostanut vanhaa taloa vain tunnesyistä?

mutta kun näin talomme myynti-ilmoituksessa, ihastuin ihan täysillä! Oltiin katseltu hieman halvempia, mutta jostain syystä bongasin tämän. Suostuttelin mieheni katsomaan, sovimme yksityisesittelyn. Talon sisustus ja sisäpinnat ei olleet lähelläkään makuani, mutta oin aivan myyty. Ihana talo. Vanha pönttöuuni taisi olla se juttu;)



Rakennusalalla oleva tuttumme tsekkasi talon, ja teimme tarjouksen, reilusti alle pyyntihinnan, ja yllätykseksemme se hyväksyttiin, emme olisi voineet korottaa tarjousta paljoakaan.



Emme ole katuneet. Meidän talo, meidän koti. Todella toivon, että asumme tässä aina.

Bongasimme siis ihanan vanhan rintamamiestalon, jonka tuoksu ja koko olemus sai minut hymyilemään. Mieskin piti, mutta meistä järkevämpänä, ei halua ostaa taloa, sillä siinä on paljon myös tiloja, jotka ei toimi, kuten eteinen (ja kuisti puuttuu).

Onko kukaan ostanut taloa vain tunnesyistä (tietysti vähän sen kokoista että siihen mahtuu) ja katunut jälkikäteen ostostaan?

Jos vielä maaseudun puolella niin tarpeet löytyy melkein ilman isäntien avulla.nm:kokemusta on.

Minä en taas koskaan voisi ostaa taloa, joka olisi vain järkevä. Hyvä on tietysti tehdä vanhaan taloon

hyvä kuntokartoitus. Ottakaa mukaan taloa katsomaan joku, joka ymmärtää vanhojen talojen päälle. Osaa katsoa mahdollisia rakennusvirheitä ym.



Rintamamiestalossa on yleensä huonot eteistilat ja esim. kodinhoitohuonetta ei ole ollenkaan. Mutta yl.rintsikat ovat todella muuntautumiskykyisiä. Huonejärjestyksiä voi muutella, kaappeja purkaa tai laittaa lisää. Kylmävinttejä voi rakentaa tai kokonaan uuden kuistinkin. Luovuutta peliin, niin näistä taloista saa vaikka mitä.



Haluaisitko pistää linkin talosta?

välittäjän kuntotarkastuspaperi on täysin mitätön, sitä ei sido laki eli siinä voi lukea että hyvässä kunnossa on, vaikka olisikin hometalo kyseessä. Opimme tämänkin sitten jälkikäteen.



T: hometalon ostaja.

Muita järkeviä syitä siihen on esimerkiksi iso, valmis hyvä tontti, halpa hinta alueeseen nähden, tulevaisuuden alue, johon kannattaa sijoittaa tms.



Me ostettiin 1970-luvun talo arvoalueelta. Tässä on mielettömän hieno tontti, jollaisia ei ole enää Helsingissä muuten pahasti saatavilla.



Talo on iso, huonejärjestys fiksu ja remontoimalla tästä on tullut kauniimpi kuin uusi ikinä olisi ollut.

kun ekan kerran pihaan ajoin, olo oli kuin olisin tullu kotiin. Hinta oli halpa ja kunto.. No, homeeton mutta paljon laittamista niin sisällä kuin pihamaassakin. Enkä ole tän kymmenen vuoden aikana katunu :)

Tähän taloon minä ihastuin: http://kuluttaja.etuovi.com/kohde/7043315. Meillä on kolmas lapsi tulossa ja mies haluaisi oman työhuoneen (tekee välillä töitä kotoa), joten huonejärjestys menisi kyllä uusiksi. Ainakin yläkertaan. Alakerta on kylmää varastotilaa, jossa sauna ja kylpyhuone, sekä pesukoneliitäntä pienessä pukkarissa.



Onhan tossa paljon mietintää aiheuttavia asioita, kuten:

- pieni eteinen ja ulko-ovelta pitäisi suoraan kiivetä portaat ylös

- alakerrassa ei ole mitään lämmitystä. Talvella pyykkienlaitto voi olla aika kylmää puuhaa.

- huoneita ei ole riittävästi

- keittiö on ahtaanlainen eikä sinne mahdu ruokapöytää jonka ympärille mahtuisi vieraatkin syömään

- sähköt ovat alkuperäiset ja pitäisi uusia

- vettä on joskus tullut kellariin, ei enää kun salaojat ja patolevyt laitettu, muttei tiedä mitä vauriota on jo saanut aikaan

- ei kuistia minne saisi mm. vaunut



Mutta jotenkin tuo on niin ihana ja hyvällä paikallakin. Olen pohtinut jo kuinka yläkerran huoneet uudelleensijoittaisin ja kuinka kellarikerroksen tilatkin voisi joskus ottaa käyttöön (lattioiden piikkaus ja madallus ym. ihanaa hommaa tiedossa).



*huokaus*



ap

Ihastuin asuntoon joka oli isompi ja kalliimpi kuin mitä oltiin ajateltu. Täysin hetken mielijohteesta toimittiin, itseasiassa ei oltu varsinaisesti edes päätetty ostaa, vaan lähinnä leikitelty ajatuksella. Kyllähän sitä sitten ihan keksimälläkin keksi niitä järkisyitä perustellakseen päätöstä(hyvä jälleenmyyntiarvo jne.).

joka ei vastaa tämän päivän asumismukavuuksia eikä ole "sellainen talo, josta olen aina haaveillut". suurimpia miinuksia ovat sisäsaunan ja kodinhoitohuoneen puuttuminen, ja yksi lisämakuuhuone ja wc yläkerrassa olisi ihan kiva. suuremmat remontit ja mahdollinen laajennus on tulevaisuuden projekteja, nyt keskitymme taloudellisista syistä vain lisäeristykseen ja lämmityksen uudistamiseen ja pieneen pintaremonttiin. mutta talo ja tontti on ihana ja rakas, siitä tulee meidän koti.

me ollaan ostamassa tunne syistä rintamamiestaloa. On mummun ja paapan talo, mielle ehkä hitusen liian pieni, ja paljon rempattavaa, mutta kun me tahdotaan se =)

on yli 60v vanha rintsikka, ollaan asuttu 9v ja rakastan koko sydämestäni tätä taloa! Meillä on ihan mieletön puutarha ihan mielettömällä alueella, taloa ollaan rempattu ajan kanssa ja se alkaa olla valmis. Tottakai tässä on puutteita nykytaloihin verrattuna, mutta ne olivat tiedossa kun taloa ostettiin. Rm-taloissa on monesti rakennusoikeutta jäljellä eli laajennuksiahan voi usein tehdä jos tarvetta ilmenee. Me ollaan kyllä mahduttu vielä ihan hyvin (2 aik+ 2 lasta).



Mutta sanoisin että vanhoja taloja rakastavat ovat oma ihmisryhmänsä ja monelle se ei sovi.

lisätä että tosi kivalta näytti tuo ap:n linkittämä taloa!



15

Ei ole rintamamiestalo, mutta vanhan kivitalo 50-luvulta.

Me ehdottomasti haluttiin vanhempi talo ja vielä sellainen joka mielellään olisi pienen remontin tarpeessa. 2 vuotta etsittiin ja sitten löytyi. Pari seinää purettiin ja ovien paikkoja muutettiin. Kaikki pinnat pistettiin uusiksi lattiasta kattoon ja sähköt uusiksi. Saunaan, kylppäriin ja vessaan ei tarvinnut tehdä mitään, eikä katolle eikä ikkunoille, ne oli vuosi aikaisemmin remontoitu entisten asukkaiden toimesta.



Mun mielestä vanhassa on jotenkin vaan erilainen tunnelma, pihakin on elämää nähnyt, omenapuut on isoja ja jne.



Käytiin kyllä katsomassa myös uudempia taloja ja olihan ne jotkut ihan hienoja, mutta ei vaan kolahtanut, mielessä oli ihan muuta ja onneksi jaksettiin etsiä.

mutta kun näin talomme myynti-ilmoituksessa, ihastuin ihan täysillä! Oltiin katseltu hieman halvempia, mutta jostain syystä bongasin tämän. Suostuttelin mieheni katsomaan, sovimme yksityisesittelyn. Talon sisustus ja sisäpinnat ei olleet lähelläkään makuani, mutta oin aivan myyty. Ihana talo. Vanha pönttöuuni taisi olla se juttu;)

Rakennusalalla oleva tuttumme tsekkasi talon, ja teimme tarjouksen, reilusti alle pyyntihinnan, ja yllätykseksemme se hyväksyttiin, emme olisi voineet korottaa tarjousta paljoakaan.

Emme ole katuneet. Meidän talo, meidän koti. Todella toivon, että asumme tässä aina.

ei maksa paljoa ja saa suuret katastrofit suljettua pois