Lue keskustelun säännöt.
En halua omaa miestäni seksuaalisesti
24.11.2022 |
Näitä alotuksia on ollut aiemminkin vaikka muille jakaa mutta laitetanpa yks lisää. Haluaisin jotain ulkopuolisen näkökulmaa tai vertaistukea.
Ollaan oltu mieheni kanssa yhdessä reilu kolme vuotta, joista vajaan vuoden kihloissa. Naimisiin ei olla ihan heti menossa mutta suunnitteilla on kunhan se taloudellisesti olisi mahdollista. Hän on ensimmäinen vakava suhteeni, ennen häntä oli vain pari lyhyempää tapailusuhdetta. Itse olen 24 ja mies 26. Rakastan miestäni kovasti ja ollaan suunniteltu paljon tulevaisuutta yhdessä. Meillä on hyvin samanlaiset arvot, huumorintaju osuu yksiin, ajanvietto yhdessä on tosi mukavaa. Meillä on yhteisiä ystäviä joiden kanssa vietetään myös aikaa. Toki meillä on erimielisyyksiäkin, mutta aina ollaan saatu kaikki selvitettyä.
Suhteen alkuhuuma on jo takanapäin, yhteinen elo on hyvinkin arkista ja tasaista. Se ei sinällään haittaa, tykkään siitä että kotona voi olla ihan rennosti ja että toinen tuntuu tutulta. Toki välillä on vähän tylsää ja olisi kiva käydä enemmän vaikka syömässä ulkona tai lasillisella silloin tällöin. Kummallakaan ei oikein myöskään ole mitään harrastusta.
Seksi on tuntunut viime aikoina ajatuksena lähes vastenmieliseltä. Kosketus tuntuu ihan hyvältä, jos se on halailua tai suutelua tai vieressä nukkumista. Mikään sen intiimimpi ei kuitenkaan tunnu hyvältä vaan jostain syystä olo on epämukava. En halu edes seksuaalissävytteistä keskustelua sillä olo tuntuu kiusaantuneelta kun ei tee yhtään mieli. En tiedä itsekään mistä kiikastaa ja olen tosi hämmentynyt. Seksimme on ollut todella hyvää silloin kun sitä on ollut, nautin siitä ja saan orgasmeja. Aina tilanne ei ole ollut niin, vaan suhteen alkuaikoina ongelmia oli jonkin verran, kummallakin oli vaikeutta vapautua ja rentoutua seksissä. Tilanne on kuitenkin ajan kuluessa parantunut ja olemme saaneet seksielämästä tosi hyvän. Minulla on ollut satunnaista haluttomuutta ennenkin, mutta se on ollut stressistä johtuvaa ja mennyt yleensä nopeasti ohi. Ja silloin en ole halunnut seksiä ylipäätään ollenkaan. Nyt kuitenkin tuntuu erilaiselta. Haluaisin kyllä seksiä mutta halut eivät vain kohdistu mieheeni. Hän ei ole ulkonäöllisesti muuttunut suhteen aikana juurikaan, pidän häntä kyllä hyvännäköisenä. En vain halua häntä siinä mielessä.
Tuntuu ihan kamalalta, sillä rakastan miestäni todella ja tietysti haluaisin haluta häntä. Suhteessa on ollut kyllä viime aikoina stressiä töistä ja opiskeluista johtuen mutta sinällään kaikki on kuten ennenkin.
Olen ajautunut pohtimaan miltä tuntuisi olla jonkun toisen kanssa. En koskaan tekisi mitään mieheni selän takana, en ikinä voisi loukata häntä niin. Mutta olen kyllä miettinyt, että pitäisikö vielä kokeilla muita kun olen nuori. Jos hän ei olekaan minulle se oikea? En ole ikinä elänyt mitään sinkkuelämävaihetta, en tiedä onko nyt sellaisesta joku kriisi menossa. Onko minulle iskenyt sitoutumiskammo kesken kaiken nyt kun ollaan kihloissakin? Koomistahan tässä on se, että alunperin mies oli suhteen alussa epävarma ja sitoutuminen pelotti ja minä mietin että miten meidän käy. Nyt tuntuu että tilanne on kääntynyt ihan päälaelleen. Olen aiemmin ollut ihan varma että mieheni on minulle oikea, mutta nyt olen alkanut kyseenalaistaa kaikkea sen vuoksi etten halua seksiä. Mitähän tässä pitäisi tehdä? En halua noin vaan erota, sillä rakkaus ei ole suhteesta hävinnyt. Tiedän kuitenkin myös, että en voi ikuisesti elää näinkään. Olen puhunut mieheni kanssa, että seksihaluni ovat laskeneet ja hän on ymmärtänyt kyllä tilanteen. En vain voi selittää mistä haluttomuus oikeastaan johtuu
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaa aikalisä avioliittosuunnitelmiin ja puhukaa, puhukaa ja puhukaa. Yhdessä ja erikseen. Sinun voisi olla hyvä puhua myös jollekin ulkopuoliselle ja selvittää omia tuntemuksiasi. Tärkeintä on, että olet rehellinen itsellesi ja miehellesi.
Juuri tästä syystä pakollinen avoliitto esim. 3 vuotta olisi erinomainen asia ennen kuin olisi edes mahdollista mennä naimisiin. Samoin avioehto tulisi olla pakollinen avioliittoa solmittaessa.
Komppaan edellisiä, älkää menkö naimisiin. Uutta matoa vain koukkuun kumpainenkin. Kun noin nopeasti suhde nuupahti nuorella iällä, niin mitä se olisi sitten vanhempana. Löydätte kyllä kumpikin paremmin itsellenne sopivan kumppanin.
Tuo tuntuu naisilla ( ja miksei miehilläkin joskus) olevan melko yleistä. Useimmiten vain ilmenee hieman myöhemmässä vaiheessa. Tähän ikään mennessä (45) on tullut jonkin verran kortteleita kierrettyä ja kyllä tuo on tuttu virsi useammankin aviovaimon suusta kuultuna. *en halua enää miestäni ja en jostain syystä ole seksuaalisesti virittynyt enää hänen lähellään, rakastan kyllä.... tms tms*
Muutamia kertoja olen tuon kuullut jossain pikkujoulujuhlissa, cocktaibileissä, lapin rintelillä tai vastaavissa työriennoissa ja noina kertoina on saattanut samainen 'epäseksuaalinen' rouva olla illan päätteeksi reidet avoinna 'vähän kokeilemassa jotain jännittävämpää' siinä alla, päällä tai edessä... Siitä sitten aamuyöllä kotiin vaivihkaa sinne oman 'rakkaan' viereen elämään sitä tasaista arkea.....
Oliko se niin, että naiset kaipaavat sitä tunnepuolta enemmän, eikä niinkään itse seksiä - toki varmaan voi olla, mutta kokemus kertoo, että kyllä se seksi sitten kuitenkin kiehtoo....ei vain aina sen oman turvallisen ja tutun miehen kanssa niin kovin enää.... (Oma rouva varmaan noita samoja juttuja reissuillaan pölisee myös ) :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo tuntuu naisilla ( ja miksei miehilläkin joskus) olevan melko yleistä. Useimmiten vain ilmenee hieman myöhemmässä vaiheessa. Tähän ikään mennessä (45) on tullut jonkin verran kortteleita kierrettyä ja kyllä tuo on tuttu virsi useammankin aviovaimon suusta kuultuna. *en halua enää miestäni ja en jostain syystä ole seksuaalisesti virittynyt enää hänen lähellään, rakastan kyllä.... tms tms*
Muutamia kertoja olen tuon kuullut jossain pikkujoulujuhlissa, cocktaibileissä, lapin rintelillä tai vastaavissa työriennoissa ja noina kertoina on saattanut samainen 'epäseksuaalinen' rouva olla illan päätteeksi reidet avoinna 'vähän kokeilemassa jotain jännittävämpää' siinä alla, päällä tai edessä... Siitä sitten aamuyöllä kotiin vaivihkaa sinne oman 'rakkaan' viereen elämään sitä tasaista arkea.....
Oliko se niin, että naiset kaipaavat sitä tunnepuolta enemmän, eikä niinkään itse seksiä - toki varmaan voi olla, mutta kokemus kertoo, että kyllä se seksi sitten kuitenkin kiehtoo....ei vain aina sen oman turvallisen ja tutun miehen kanssa niin kovin enää.... (Oma rouva varmaan noita samoja juttuja reissuillaan pölisee myös ) :)
Kyllä, näin se on. Pitää olla syvä henkinen yhteys ennen kuin nainen voi ajatellakaan seksiä. Oman ukon kanssa syvän henkisen yhteyden löytyminen on haasteellista. Sen sijaan Hullussa porossa sitä syvää henkistä yhteyttä on sotkettu kraanaveteen tai pöläytellään ilmaan, siitä syystä ruskaretkellä tai hiihtolomalla ukkovarpaitten väliä alkaakin yllättäen kihelmöimään ja hups vain jo löytyy syvä henkinen yhteys ja varpaat ovat sikkarallaan.
Kerro kumppanillesi asiasta rehellisesti, muuten aiheutat ajan kanssa ainoastaan hankalamman tilanteen. Seksuaaliterapiaan ei kannata mennä, siellä neuvottaisiin avaamaan suhde. Paras kun pystyisitte keskenään asiasta keskustelemaan ja tekemään yhteiset päätökset, mitä tahansa sitten ovatkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
missä välissä siirrryitte kortongista pillereihin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo tuntuu naisilla ( ja miksei miehilläkin joskus) olevan melko yleistä. Useimmiten vain ilmenee hieman myöhemmässä vaiheessa. Tähän ikään mennessä (45) on tullut jonkin verran kortteleita kierrettyä ja kyllä tuo on tuttu virsi useammankin aviovaimon suusta kuultuna. *en halua enää miestäni ja en jostain syystä ole seksuaalisesti virittynyt enää hänen lähellään, rakastan kyllä.... tms tms*
Muutamia kertoja olen tuon kuullut jossain pikkujoulujuhlissa, cocktaibileissä, lapin rintelillä tai vastaavissa työriennoissa ja noina kertoina on saattanut samainen 'epäseksuaalinen' rouva olla illan päätteeksi reidet avoinna 'vähän kokeilemassa jotain jännittävämpää' siinä alla, päällä tai edessä... Siitä sitten aamuyöllä kotiin vaivihkaa sinne oman 'rakkaan' viereen elämään sitä tasaista arkea.....
Oliko se niin, että naiset kaipaavat sitä tunnepuolta enemmän, eikä niinkään itse seksiä - toki varmaan voi olla, mutta kokemus kertoo, että kyllä se seksi sitten kuitenkin kiehtoo....ei vain aina sen oman turvallisen ja tutun miehen kanssa niin kovin enää.... (Oma rouva varmaan noita samoja juttuja reissuillaan pölisee myös ) :)
Kyllä, näin se on. Pitää olla syvä henkinen yhteys ennen kuin nainen voi ajatellakaan seksiä. Oman ukon kanssa syvän henkisen yhteyden löytyminen on haasteellista. Sen sijaan Hullussa porossa sitä syvää henkistä yhteyttä on sotkettu kraanaveteen tai pöläytellään ilmaan, siitä syystä ruskaretkellä tai hiihtolomalla ukkovarpaitten väliä alkaakin yllättäen kihelmöimään ja hups vain jo löytyy syvä henkinen yhteys ja varpaat ovat sikkarallaan.
Kovin ottaa koville huomata että naisillekin seksi voi olla seksiä, paineenpurkua ja hupia. Mutta niin se vain on. Tuon väitteen syvän henkisen yhteyden välttämättömyydestä seksiin naiselle olen kuullut useammin miehen suusta kuin naisen.
Saman äijän kanssa siihen saattaa kyllästyä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa tutkimuksessa voi olla vinha perä. Miesten pitää olla miehiä, eikä passattavia kakaroita.
https://www.iflscience.com/is-your-partner-a-man-child-no-wonder-you-do…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko hormonaalinen ehkäisy käytössä? Jos on, niin harkitse siitä luopumista.
Muussa tapauksessa puhu miehellesi ja ottakaa aikalisä naimisiin menosta ennen kuin tiedät mitä haluat. Voi olla, että tuo tilanne menee vaan stressin piikkiin, joten kehottaisin ettet tee hätiköityjä päätöksiä. Jos tuntuu että jäät jostain paitsi kun et ole kokenut villiä sinkkuaikaa, niin yritä muistaa samalla että sulla on nyt hyvä mies haluttomuudestasi huolimatta ja niitä ei tuolla ole loputtomasti. Tuurilla saatat löytää toisen samanlaisen tai paremman, tai sitten voit menettää tuon mitä sulla nyt on ja saada tilalle tyhjää tai loputtomasti huonoja vaihtoehtoja. Olet nuori ja ehkä kaipaat muutosta elämääsi, mutta muista että lopulta kaikki suhteet arkistuu ja alkuhuuma laimenee.
Stressi on kyllä seksintappaja numero yksi. Jos aivot työstävät muuta kuormittavaa, niin niissä ei riitä tehoa seksin suorittamiseen fyysisenä toimenpiteenä, ajatustasolla saattaa kyllä uneksia seksistä, mutta käytännön tasolla se on liian vaivalloista. Näin naisena koen, että pitää olla elämässä muuten hyvä fiilis tai ainakin jonkinnäköinen elämänhallinann tunne, että seksik maistuu.
Eli miettiä ainakin se läpi, että saisiko stressiä vähennettyä ja onko mahdollisesti jopa pitkä stressi ajanut masennukseen. (raudanpuute kannattaa myös selvittää, tai kilpirauhasen vajaatoiminta tms, fyysiset syy siihen, että ei kiinnosta)
On kokemusta pitkästä seksittömästä ajasta, kun oli pahaa kuormitusta muussa elämässä, mutta kun kuormituksen sai laskemaan, niin saman vanhan kumppanin kanssa alkoi seksi taas paljon. Eli haluttomuudesta on hyvinkin mahdollista päästä irti.
Sekin puoltaa suhteen jatkamista, että tykkäätte nukkua yhdessä ja muutenkin mies vaikuttaa luotettavalta. Että jos ei haluaisi edes nukkua tai pussailla yhdessä, niin silloin eroa kannattaisi ehkä harkita, mutta jos nyt muuten fiilis on hyvä ja kumppania pitää hyvänä ihmisenä ilman eroottista latausta, niin silloin nähdäkseni suhteella on mahdollisuutta jatkua.
ja tosiaan hormoniehkäisy voi toimia myös henkisenä ehkäisynä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tuntuu ihan kamalalta, sillä rakastan miestäni todella"
Et rakasta kun et halua.
Eroa heti äläkä oman egosi ja narsistisuutesi piinaa miestä. Ei ole MITÄÄN kamalampaa ja miestä tuhoavampaa maailmassa kuin roikkua naisessa joka ei sinua halua. Miehet eivät loppuviimeksi halua mitään muuta kuin tuntea olevansa HALUTTUJA.
Vierailija kirjoitti:
"Tuntuu ihan kamalalta, sillä rakastan miestäni todella"
Et rakasta kun et halua.
Eroa heti äläkä oman egosi ja narsistisuutesi piinaa miestä. Ei ole MITÄÄN kamalampaa ja miestä tuhoavampaa maailmassa kuin roikkua naisessa joka ei sinua halua. Miehet eivät loppuviimeksi halua mitään muuta kuin tuntea olevansa HALUTTUJA.
Naisen haluihin vaikuttaa monet tekijät, elämässä voi olla kenellä tahansa halukkaampia ja haluttomampia kausia. Kai miehilläkin on? Ei se tarkoita liian suurta egoa eikä narsistisuutta.
Muija sanoi samoin. Pari kertaa. Suutuin kun 1.5 vuoden hiljais elon jälkeen hain muita naista. Eron jälkeen sen kaverit kertoivat että oli harrastanut irto seksiä aina kun oli ollut mahdollista. Kostoksi kun tuli mahdollista panin hänen siskoaan ja pari kertaa myös hänen äitiään.
Vierailija kirjoitti:
"Tuntuu ihan kamalalta, sillä rakastan miestäni todella"
Et rakasta kun et halua.
Eroa heti äläkä oman egosi ja narsistisuutesi piinaa miestä. Ei ole MITÄÄN kamalampaa ja miestä tuhoavampaa maailmassa kuin roikkua naisessa joka ei sinua halua. Miehet eivät loppuviimeksi halua mitään muuta kuin tuntea olevansa HALUTTUJA.
Rakkaus ja seksuaalinen halu ei ole synonyymeja. Toista voi rakastaa suurestikin ja silti voi olla ihan kumppanista johtumattomia fyysisiä tai psyykkisiä syitä siihen, ettei haluja ole. Stressi nyt on yksi yleisimmistä, mutta on niitä muitakin. Vastaavasti voi haluta seksiä silkasta panetuksesta, vaikka ei olisi mitään romanttisia tunteita vastapuolta kohtaan. Ap sitäpaitsi sanoo että kaikki muu suhteessa on hyvin, ei vaikuta siltä että mies roikkuisi täysin p*sk*ssa suhteessa. Halutuksi tahtoo tulla kumpikin osapuoli, mutta ei voi vaatia toista tyydyttämään omia tarpeita vastoin kumppanin omaa tahtoa. Toivottavasti ap:n tilanne menee ohi ja suhde jatkuu, ainakin vaikuttaa sellaiselta mistä kannattaa pitää kiinni ja tämä ongelma selvittää.
Vierailija kirjoitti:
Halutuksi tahtoo tulla kumpikin osapuoli, mutta ei voi vaatia toista tyydyttämään omia tarpeita vastoin kumppanin omaa tahtoa.
Ei voi vaatia ei. Mutta jos tahto puuttuu kumppanilta niin rakkauskin puuttuu. Eikä tälle ole poikkeuksia. Voitaisiin keskustella siitä, että onko rakkautta jos seksiä ei ole, ja keksiä siihen jotain poikkeuksia kuten fyysinen sairaus tms. Voitaisiin jopa puhua halusta, mikäli sillä tarkoitamme kiimaa, ja miten se voi hävitä. Mutta jos TAHTOkin puuttuu, niin 100% varmuudella rakkauskin puuttuu, eikä tosiaan ole ainuttakaan poikkeusta olemassa.
PS. Lisäksi jos olisivat naimisissa, olisi vihkivalaakin rikottu, petetty seurakunnan ja jumalan edessä annettua pyhää lupausta.
Mä toivon todella kovasti, että olet kertonut asian miehellesi ennen täällä avautumistasi. Älkää ikinä menkö naimisiin. Ikinä.