Lue keskustelun säännöt.
Etäinen isovanhempi, samaistutko tähän artikkeliin?
20.11.2022 |
https://kaksplus.fi/perhe/vanhemmuus/mita-tehda-lapsenlapsi-kiinnosta-i…
Tulin mummoksi kuusikymppisenä.Olin siis kohtuullisen nuori, vielä parivuotta mukana työelämässäkin.
Tyttärentyttärenvauva-aikana kommunikoimmekyläilytasolla, ja koin, että se riittiminulle ja tyttären perheelle.
En olisikaivannut kahdenkeskistä aikaa lapsenlapsenkanssa. Kun jäin eläkkeelle, huomasin,että en silloinkaan kaivannut häntäenempää kuin muita ihmisiä, ystäviänitai sukulaisiani.
Pieni tyttö oli mukavalapsi, mutta ei minulla ollut erityistä läheisyydentunnetta hänen kanssaan.
Lähempänä seitsemääkymppiäni aloinpanna stoppia hoitamiselle. En jaksanutenkä halunnut, mutta en voi syyttää siitäikääni. Rehellisesti sanoen, en ole lapsirakas.
Enehkä itse halunnutkaan kuin yhden lapsen.Jotenkin kuului asiaan hankkia edesse yksi.
Häntä olen rakastanut aina mielestänisamoin kuin muutkin äidit omiaan,mutta lastenlapsiin tunteeni eivätenää yltäneet"
Kommentit (7)
En ole isovanhempi enkä edes vanhempi. En ole myöskään lapsirakas, joten en ikinä tekisi lasta vain sen takia, että niin pitäisi jostain syystä tehdä. Tottakai ne lapsenlapset eivät kiinnosta liiemmin, jos ihminen ei ole lapsirakas ja jos on nähty suht harvoin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta ymmärrän, että tottakai isovanhemmilla on ns omakin elämä, mutta hieman surullista mielestäni silti on, kuinka yleistä tuo on nykyään, että asutaan kaukana, nähdään muutaman kerran vuodessa ja sitten suhteet lapsenlapsiin jäävät etäisiksi. Syitä on monia, esim työelämän kovuus nykyään, kaupungistuminen jne. Harvassa ovat ne perheet, joissa asuisi useampi sukupolvi lähekkäin
Miksi lastenlasten pitäisi edes kiinnostaa? Eiväthän ne ole omia lapsia
Vierailija kirjoitti:
Miksi lastenlasten pitäisi edes kiinnostaa? Eiväthän ne ole omia lapsia
No jos kerran omaa lastaan kykenee rakastamaan niin luulisi, että välittäisi edes jollain tasolla lapsenlapsistaan, ovathan ne sen oman rakkaan lapsen jälkeläisiä ja samaa geeniperimää...Mutta kylmyys ja itsekkyys on aikamme epidemia ja valitettavasti on paljon tunnekylmiä vanhempia sekä isovanhempia :/
Ei tule kunnollista tunnesidettä lapsenlapsiin, joita tapaa vain pari, kolme kertaa vuodessa. Miten voisi edes tulla? Tunnesiteen syntyminen edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta siihen toiseen ihmiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä vähän järkytyin, kun olen aina pitänyt omaa äitiä ihan normaalina ja hän on aina rakastanut mua ja sisarustani ja sitten kerran yks kaksi sanoi (2 lapsenlasta) että lapsenlapset on hänelle ihan vieraita ja ettei tunne mitään heitä kohtaan...Nähnyt näitä lapsia kuitenkin useamman kerran vuodessa syntymästään asti (lapset jo teinejä) eli ilmeisesti äidissäni on sittenkin tietynlaista tunnekylmyyttä, en vain ennen ole sitä jostain syystä huomannut
Itse olen aika tunteellinen ja herkkä ihminen
Onneksi enää ei ole "tapana" hankkia lapsia niin kuin vielä suurten ikäluokkien nuoruudessa