Jukka Hildenin egotrippailu HS 13.11.

Onpa uskomattoman urpon ja kpäisen oloinen kaveri. Eka kerta kun luen hänestä mitään haastatteluita, näemmä mielikuva hänestä pitää ainakin tämän haastiksen perusteella paikkansa.

Minä, minä, minä, minä. Terapiassa on omaksunut ilmeisen hyvin klassisen terapiapuheen (esim. olen oppinut laittamaan asioita omiin lokeroihin), mutta mitään konkretiaa niistä omista mokista, niistä oppimisesta tai niiden korjaamisesta ei kerro.

Lapset ovat irrallisia statisteja tässä(kin) narsistisessa esityksessä. Haluan olla esimerkki siitä, että myös vanhemmat mokaavat. No, siinä on kyllä onnistunut. Tosin en tajua mitä rakentavaa tai järkevää tästä muut vanhemmat voivat ottaa itselleen opiksi? Ehkä samanlaiset keskenkasvuisiksi jääneet isät voivat kokea tämän luettuaan itsensä hyviksi isiksi? Huhhuh, ehkä toimittaja on hänen kaverinsa, muuten ei voi jutun julkaisua tajuta.

https://www.hs.fi/perhe/art-2000009009955.html