Lue keskustelun säännöt.
Nykypäivän 50+ isovanhemmat eivät paskan vertaa välitä isovanhemmuudestaan.
13.05.2010 |
Ainakin kun katsoo omaa ja monen monen lähipiirin perheen tilannetta.
Mites teillä muilla, minkä verran vanhempanne osallistuvat lastenne elämään?
Kommentit (27)
niiden vanhemmat mitään edes elossa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eivät malta pysyä lapsista erossa. Vierailemme viikottain jommmillakummilla, ja aina kinuavat milloin saisivat lapsen hoitoon itselleen.
Ovat kaikki neljä vielä työelämässä ja ei vielä vähään aikaa eläkkeelle menossakaan. Mutta heidän mielestä lapsenlapset tuovat niin paljon iloa ja positiivisuutta käynneillään, että auttavat mielellään.
riittää kiirettä ja tekemistä omasta takaa, ovat saaneet omat lapset kasvatettua ja nauttivat kaiketi lopulta omasta elämästään. Suotakoon se heille. Olisi tietysií kiva, jos jonkin verran kuitenkin olisiva mukana lastenlasten elämässä, mutta hoitovelvoitetta heillä ei ole.
Omasta tilanteesta sen verran, että omat vanhempani olivat jo yli kuusikymppisiä tullessaan isovanhemmiksi, eivät olleet enää työelämässä, joten heillä oli ja yhä on aikaa myös lapsilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessähän on sen ikäluokan "mummelit", jotka pääsivät työelämään mukaan. Lapset laitettiin hoitoon ja vapaalla hoidatettiin omilla vanhemmilla. Ne isovanhemmat on päässeet vapaan makuun eikä siitä mausta kuulkaa luovuta enää millään...
vaikea tietää mitä tarkoitat :) Oletettavasti olet ilmaista lapsenvahtia vailla...
Joo, minun äitini tekee raskasta fyysistä työtä ja sen lisäksi joutuu auttamaan yli 80-vuotiasta äitiään monta kertaa viikossa. Tämän lisäksi hänen pitäisi tehdä...niin mitä?
Me vierailemme hänen luonaan vähintään parin viikon välein ja vietetään juhannukset ja joulut mummolla. Lapsenvahtia en ole vailla, se ei välittämistä mittaa. Hoidan lapseni ihan itse.
Tunnen minä myös muutaman "välittävän" isovanhemman, jotka ovat erittäin väsyneitä jatkuvaan lapsenvahtina oloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun subjektiivinen päivähoito-oikeus on keksitty?
miten mummoäidit eivät jaksa hoitaa lapsiaan. Itse viisikymppisenä mummona hoidan kokonaan nuoren lapseni lasta. Ja hyvin jaksan eikä kukaan voi väittää, etteikö tämä mummo tekisi omaa osuuttaan. Eikä kukaan voi väittää etteikö tämä mummoäiti jaksaisi olla myös äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja keskityn huolehtimaan omista lapsistani (10-14v).
En ole saanut lastenhoitoapua isovanhemmilta. Mummot kuolivat 8-9v sitten, ukit ovat huonokuntoisia ja asuvat 600-850km päässä. Nähdään 1-3v välein.
Hänellä tyttö ja poika, molemmilla 2 pientä lasta. Tuttuni haluaa auttaa, mutta kun miniä kertoo avuntarpeen tyyliin "otatte viikonloppuna lapset" ja tytär "sopiiko teille kahden viikon kuluttua hoitaa lapsia" niin arvaapa kahdesti, kummalle on mukavampi olla avuksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä 56 v isovanhemmat, jotka kyllä kovasti kyselevät ja sanoin välittävät lapsenlapsistaan, tai siis mummi ainakin, mutta hoitoapua tai muuta konkreettista apua pitää aina pyytää ja silloinkin se on hankalaa. Ja meillä siis mummi työttömäna eli periaatteessa aikaa olis. Yöhoitoon lapset pääsevät yhdeksi yöksi kerrallaan pari kertaa vuodessa, joten siis todellakaan emme liikaa kysele tai pyydä apua. Nyt omat lapseni ovat jo koulussa ja näin on jatknut koko ajan.
HALUAVAT hoitaa lapsenlapsiaan. Monille omat lapset ja lapsenlapsenlapset ovat ihaninta elämässä. Näin meillä, onneksi. Meidän vanhemmat ovat iloinneet meistä lapsistaan ja nyt lapsenlapsistaan. Me iloitsemme lapsistamme. Vanhemmat tietysti hoitavat lapsensa pääasiassa itse, mutta siitä kun isovanhemat joskus hoitavat, on kaikille iloa. Isovanhemmat hoitavat kun haluavat,ehtivät ja jaksavat. Heitä ei pyydetä jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisesti mummut 56v. ja 53v. ovat työssäkäyviä, mutta tosi innostuneita mummoilusta. Ihania molemmat, suuri apu ja tosi rakkaita lapselle.
eiköhän se mene enemmänkin näin: ne, jotka hoitavat tai ovat joutuneet hoitamaan vanhoja tai sairaita vanhempiaan, osallistuvat myös lastenlastensa elämään. Heille perhe on tärkeä.
Sitten on näitä, jotka eivät osallistu mummoina tai pappoina vaan viilettävät omia menojaan tai eivät vaan "jaksa" tehdä mitään muiden hyväksi, lähinnä vaativat että nyt on heidän vuoronsa saada ruoka valmiiseen pöytään kun ovat kasvatustyönsä kunnialla(!?) hoitaneet loppuun. Näistä tämän kastin mummoista keitä nyt tiedän, niin kukaan ei hoida tai ole hoitanut omia sairaita vanhempiaan tai omaisiaan. He vaan ovat itsekkäitä tai laiskoja tai molempia.
Sitä ei kiinnosta edes nähdä lapsenlapsiaan. Kun lapsilla oli synttärit ei tullut edes tekstiviestiä muista onnitteluista puhumattakaan.
Kolme neljästä eläkkeellä, kukaan ei vapaaehtoisesti hoida lastenlapsia koskaan. Aikaa ja rahaa riittää, mutta kumpaakin vain itselle, ei tippaakaan lapsenlapsille, rahaa hieman joskus omille lapsille.
Minua eivät isovanhemmat koskaan hoitaneet kun olin pieni. Edes lahjoja en saanut kuin todella harvoin ja silloinkin pientä.
Mitä sitten?
Hoida sinä omat lapsesi ja sitten päätät millanen mummo haluat olla kun he saa omia lapsia parikymppisenä. Se on vaan elämää ja joskus se loppuu, joko sinä, lapsesi tai lapsenlapsesi ottaa ja kuolee ensin.
Omat vanhemmat ei juurikaan osallistu lapsieni hoitamiseen, pitäisikö?
Jos nyt sillontällön saa ne katsomaan lapsien perään jos käytän vauvaa neuvolassa tai käyn yksin kaupassa tms.
Kyllä se on ihan ihmisen oma asia haluaako ottaa lapsia vahdittavakseen.
Kasvatusvastuu on sillä vanhemmalla ja isovanhemmalta ei voi lähteä odottamaan mitään hoitoapua automaattina.
Mitä sitten jos mummo on 50- vuotias, entä jos olisi 70?
Kyllä sinäkin saat olla itsekäs omassa elämässäsi.
ja hoitaa omia vanhempiaan. Heillä on jo kaksi työtä päällekkäin, nuorilla vain yksi. Siitäkin nämä ovat valmiita antamaan raskaimman osan omille vanhemmilleen, niille 50+ isovanhemmille.