Uskallatko myöntää että olet kateellinen jollekin?
mä uskallan, oon kateellinen naapuripariskunnalle jotka tekevät kaikkea yhdessä, käyvät lenkillä, kaupassa, lomalla, juhlimassa, tekevät pihahommia. Mutta kyllä myös yksin.
Oon siitä vaan niin kateellinen kun mua ei oo siunattu niin fiksulla ja mukavalla miehellä, mä teen kyllä nuo kaikki, mutta yksin. =(
Kommentit (10)
Tuolle naapurin tytölle. Osti juuri sellaisen moottoripyörän kuin minä haluaisin! Peeveli! Minä se vaan ajan jumalauta skootterilla ja tuo parikymppinen täräyttää prätkän käyntiin. ARGH!
Noh, kunhan valmistun opinnoista, ostan itselleni samanlaisen. Ihan varmasti.
uskaltasin mutta kun en oo kateellinen ollenkaa enkä minä ymmärrä nuita kateellisia
laihoille oon kateellinen...ja myönnän sen. t.100kilon keijukainen,muodokas kyllä:(((( :´´(
Sen sijaan usein mietin, mitä joku toinen onnistuessaan tekee toisin kuin minä. Ja yritän sitten omaksua samoja käytänteitä itsekin.
Ihana mies, ihanat lapset, antoisa työ...
yhdelle opiskelukaverille, joka on niin fiksu, että repii kaikesta vitosia. Ja ei, hän ei ole kirjaviisas, vaan aidosti ERITTÄIN älykäs. Hän on kuitenkin niin sympaattinen persoona, ettei häntä voi kahdehtia, olen vain iloinen hänen puolestaan.
ja hoitavat lapsenlapsiaan mielellään ja usein.
kateellinen kauniille, hoikille ja isorintaisille blondeille.
Jotak pystyvät pitämään kotinsa priimakunnossa ja tavarat järjestyksessä, sekä ylimääräiset poisheitettynä. Itsellä kotona aina hallittu kaaos.
joka sai ensimmäisen (vakituisen) työpaikkansa sukulaissuhteilla. Ja sai opiskeluajan asua vanhempiensa omistuskaksiossa, kun itse kituutin soluasunnossa ja teen nyt pätkätöitä.