Mitä teen, mikä saa ihmiset holhoamaan ja "auttamaan" mua yli kolmekymppistä?
Eli mikä aiheuttaa sen, että ihmiset alkaa todella usein neuvomaan ja yrittämään auttaa. He jättävät kuuntelematta mitä sanon, kun tahtovat auttaa "enemmän". He kohtelevat kuin holhottavaa, joka ei itse tiedä mitä haluaa tai tarvitsee, vaan jolle toisen pitää näyttää tai tarjota "parempi" vaihtoehto (mikä on yleensä huonompi). Kun sanon, että ei kiitos, toinen olisi hyvä, niin se menee kuin kuuroille korville.
Tätä siis tapahtuu monissa eri yhteyksissä. Ruokailuista (mitä haluan, mitä en, otanko lisää) tapaamisiin (haluanko nähdä vai en, missä, milloin) ja siihen tarvitsenko apua johonkin (ilmeisesti tarvitsen aina mikä on sekoittanut jo monta asiaa oma-aloitteisten avuntarjoajien toimesta) ym. ym. Kuin en itse tietäisi edes onko mulla kylmä vai kuuma vai sopiva.
Mikä saa tämän aikaan? Sanon kyllä mielipiteeni, mutta en huuda tai tiuski, vaan kohteliaasti aina. Ottaako ihmiset kohteliaan ja rauhallisen puheen jonain avuttomuutena?
Kommentit (96)
Olet valinnut seurasi tarpeesi mukaisesti.
Jos törmäät samaan ongelmaan muiden ihmisten kanssa yhä uudelleen ongelma on silloin sinussa.
Yleensä ton tyyppiset neuvovat kaikkia, ainakin oman kokemuksen mukaan. Pitävät itsejään ylivertaisen nerokkaina eivätkä tajua että heidän tapansa ei ole ainoa oikea.
Kohteliaisuus ei auta. Rautalangasta vääntäminenkään ei aina auta.
Teitä lapsellisia törppöjä nyt riittää lähes jokaisen lähipiiriin. Olkaa onnellisia, että me muut sitten opastetaan ja autetaan teitä. Ja todellakin noudattakaa neuvoja, niin saatte edes kohtuullisesti tämän elämänne elettyä.
Pukeudutko värikkäisiin vaatteisiin? Oletko vaaleahiuksinen?
Vierailija kirjoitti:
Teitä lapsellisia törppöjä nyt riittää lähes jokaisen lähipiiriin. Olkaa onnellisia, että me muut sitten opastetaan ja autetaan teitä. Ja todellakin noudattakaa neuvoja, niin saatte edes kohtuullisesti tämän elämänne elettyä.
Sä oot trolli mutta tämä on just se meininki miten noi "auttajat" ajattelevat.
Oletko pienikokoinen? Mä kyllä jätin sen rauhallisuuden kun kerroin kotiväelleni napakasti, että olen aikuinen ja osaan hoitaa omat asiani ihan itse. Pienikokoisen pikkusiskon ei ymmärretty kasvaneen aikuiseksi.
Mulla on sama, paitsi että nää auttajat rajoittuu vaan sukulaisiin. Ajattelin tehdä radikaaleja siirtoja ja katkaista yhteydet. Kun ei sana mene perille, ei kohteliaasti, ei huutaen, ei rautalangasta vääntäen, niin en näe muuta vaihtoehtoa.
Tässä taitaa olla ainoa asioita yhdistävä tekijä sinä itse. Jos kerran "kaikki" tekevät sinun kanssasi noin, niin se olet valitettavasti sinä, joka tilanteen aiheutat.
Et voi muuttaa muita ihmisiä, mutta voit muuttaa itseäsi, eli tarvitset nyt napakkuutta ja arvovaltaa lisää. Sinun pitää ottaa tilanne hallintaasi jo alussa ja et saa päästää sitä menemään taas paapomisen puolelle. Siinä on sinulle nyt työmaata, mutta sinä huomaat edistymisesi itse.
Älä siis syytä muita ongelmastasi, johon vain sinä voit vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama, paitsi että nää auttajat rajoittuu vaan sukulaisiin. Ajattelin tehdä radikaaleja siirtoja ja katkaista yhteydet. Kun ei sana mene perille, ei kohteliaasti, ei huutaen, ei rautalangasta vääntäen, niin en näe muuta vaihtoehtoa.
Niinpä, sinulla on ongelma, ei ilmeisesti muilla.
Vierailija kirjoitti:
Oletko pienikokoinen? Mä kyllä jätin sen rauhallisuuden kun kerroin kotiväelleni napakasti, että olen aikuinen ja osaan hoitaa omat asiani ihan itse. Pienikokoisen pikkusiskon ei ymmärretty kasvaneen aikuiseksi.
Minä itte -huuto ja jalan polkeminen ovat aikuismaista asioita. Mielummin kuin ap alkaa tuohon ja ennen kuin tilanne menee siihen, että ap makaa lattialla itkemässä ja kiljumassa minä itteä, niin kannattaisi vain ottaa erilaiset itseä koskevat tilanteet omiin käsiinsä. Ei siinä kannata apuja muilta kysellä silloin, jos itse pärjää tai apua saa vaikka rahalla.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ton tyyppiset neuvovat kaikkia, ainakin oman kokemuksen mukaan. Pitävät itsejään ylivertaisen nerokkaina eivätkä tajua että heidän tapansa ei ole ainoa oikea.
Kohteliaisuus ei auta. Rautalangasta vääntäminenkään ei aina auta.
No sitten ei ole varmaan pakko olla tällaisten henkilöiden kanssa? Eikö se ole ihan helppo juttu? Luulisi ap:n keksineen jo tämän ratkaisun ellei ole sitten oikeasti täysin avustettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ton tyyppiset neuvovat kaikkia, ainakin oman kokemuksen mukaan. Pitävät itsejään ylivertaisen nerokkaina eivätkä tajua että heidän tapansa ei ole ainoa oikea.
Kohteliaisuus ei auta. Rautalangasta vääntäminenkään ei aina auta.
No sitten ei ole varmaan pakko olla tällaisten henkilöiden kanssa? Eikö se ole ihan helppo juttu? Luulisi ap:n keksineen jo tämän ratkaisun ellei ole sitten oikeasti täysin avustettava.
Av-mammoille elämä on kyllä täysin mustavalkoista. Esim töissä on pakko olla tekemisissä epämieluisienkin ihmisten kanssa. Joissain muuten mukavissa ihmisissä voi olla myös ärsyttäviä puolia eikä silloin ekana ole mielessä välien katkaisu.
Mutta turhaahan tätä on teille koittaa selittää.
Mutta ei tohon ongelmaan auta muu kuin se että vetää omia rajojaan.
Vaikutat lapselliselta, epävarmalta ja uusavuttomalta muiden silmissä. Ehkä myös vähän ahdistuneelta ja masentuneelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ton tyyppiset neuvovat kaikkia, ainakin oman kokemuksen mukaan. Pitävät itsejään ylivertaisen nerokkaina eivätkä tajua että heidän tapansa ei ole ainoa oikea.
Kohteliaisuus ei auta. Rautalangasta vääntäminenkään ei aina auta.
No sitten ei ole varmaan pakko olla tällaisten henkilöiden kanssa? Eikö se ole ihan helppo juttu? Luulisi ap:n keksineen jo tämän ratkaisun ellei ole sitten oikeasti täysin avustettava.
Av-mammoille elämä on kyllä täysin mustavalkoista. Esim töissä on pakko olla tekemisissä epämieluisienkin ihmisten kanssa. Joissain muuten mukavissa ihmisissä voi olla myös ärsyttäviä puolia eikä silloin ekana ole mielessä välien katkaisu.
Mutta turhaahan tätä on teille koittaa selittää.
Mutta ei tohon ongelmaan auta muu kuin se että vetää omia rajojaan.
No jos töissä sinulla ei ole muiden kunnioitusta, vaan sinua kohdellaan kuin avutonta, niin sitten kannattaa todella miettiä sitä omaa osaamista ja ammattitaitoa. Minä olen 156 cm pitkä ja pienikokoinen, mutta nuoruuden jälkeen yksikään ihminen ei ole alkanut kyseenalaistamaan minun osaamistani. Teen keskiraskasta fyysistä työtä ja rautainen ammattitaitoni takaa sen, että minulle ollaan ystävällisiä ja kohdellaan erittäin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ton tyyppiset neuvovat kaikkia, ainakin oman kokemuksen mukaan. Pitävät itsejään ylivertaisen nerokkaina eivätkä tajua että heidän tapansa ei ole ainoa oikea.
Kohteliaisuus ei auta. Rautalangasta vääntäminenkään ei aina auta.
No sitten ei ole varmaan pakko olla tällaisten henkilöiden kanssa? Eikö se ole ihan helppo juttu? Luulisi ap:n keksineen jo tämän ratkaisun ellei ole sitten oikeasti täysin avustettava.
Av-mammoille elämä on kyllä täysin mustavalkoista. Esim töissä on pakko olla tekemisissä epämieluisienkin ihmisten kanssa. Joissain muuten mukavissa ihmisissä voi olla myös ärsyttäviä puolia eikä silloin ekana ole mielessä välien katkaisu.
Mutta turhaahan tätä on teille koittaa selittää.
Mutta ei tohon ongelmaan auta muu kuin se että vetää omia rajojaan.
No jos töissä sinulla ei ole muiden kunnioitusta, vaan sinua kohdellaan kuin avutonta, niin sitten kannattaa todella miettiä sitä omaa osaamista ja ammattitaitoa. Minä olen 156 cm pitkä ja pienikokoinen, mutta nuoruuden jälkeen yksikään ihminen ei ole alkanut kyseenalaistamaan minun osaamistani. Teen keskiraskasta fyysistä työtä ja rautainen ammattitaitoni takaa sen, että minulle ollaan ystävällisiä ja kohdellaan erittäin hyvin.
Ei jestas. En ole puhunut mitään siitä että minua neuvottaisiin. Työjuttu oli esimerkki siitä että täytyy olla tekemisissä epämieluisten ihmisten kanssa. Yhtä hyvin joku voisi kiusata töissä tai käyttäytyä muuten epämieluisasti eikä sekään olisi sen "uhrin" vika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sama, paitsi että nää auttajat rajoittuu vaan sukulaisiin. Ajattelin tehdä radikaaleja siirtoja ja katkaista yhteydet. Kun ei sana mene perille, ei kohteliaasti, ei huutaen, ei rautalangasta vääntäen, niin en näe muuta vaihtoehtoa.
Niinpä, sinulla on ongelma, ei ilmeisesti muilla.
Niinpä ja nyt olen löytänyt tosiaan ratkaisun siihen mun ongelmaan. Jos kaikki muutkin samassa tilanteessa olevat päätyisivät samaan tulokseen niin pian nämä mun sukulaiset ja muut samalla tavalla toimivat kohtaisivat ongelman: yksinäisyys. Tai vaihtoehtoisesti ovat kaltaistensa seurassa.
Ei ihme että näitä neuvojia on niin paljon kun tässäkin keskustelussa monet "syyttävät" tilanteesta tätä neuvottavaa eivätkä tajua ettei ole sosiaalisesti korrektia kohdella toisia niin. Neuvotaan silloin jos apua pyydetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitä lapsellisia törppöjä nyt riittää lähes jokaisen lähipiiriin. Olkaa onnellisia, että me muut sitten opastetaan ja autetaan teitä. Ja todellakin noudattakaa neuvoja, niin saatte edes kohtuullisesti tämän elämänne elettyä.
Sä oot trolli mutta tämä on just se meininki miten noi "auttajat" ajattelevat.
Trolli tai ei, mutta tosiaan joka tuttavapiirissä on se tyyppi joka on hengissä ihan tuurilla,koska on niin kertakaikkisen kädetön elämän suhteen.
Olet ilmeisesti jollain tapaa naiivin ja/tai lapsellisen oloinen joten kokevat parhaimmaksi koittaa auttaa.